Asevelvollisuus http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132940/all Wed, 19 Jun 2019 22:04:08 +0300 fi Mitä hallitus tarkoittaa tasa-arvolla? http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277520-mita-hallitus-tarkoittaa-tasa-arvolla <p>Rinteen hallituksen ohjelmassa 2019 mainitaan sana tasa-arvo 75 kertaa, laski YLE.</p><p>Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk), joka ilmoitti pyrkivänsä keskustan uudeksi puheenjohtajaksi, oli tietääkseni ensimmäinen ministeri, joka kertoi konkreettisesti, mitä uusi hallitus tarkoittaa sanalla tasa-arvo.</p><p>Hän ilmoitti, että hallitus alkaa tutkia mahdollisuutta järjestää naisille 2-3 kuukautta kestävä kansalaispalvelus vastineeksi miesten keskimäärin yli 9 kk kestävälle asevelvollisuudelle. Kaikkosen esitys pohjaa hallituksen ohjelmaan. Siinä on kirjattu, että kansalaispalveluksesta pitää tehdä selvitys.</p><p>Asialla Kaikkonen ei kuitenkaan aio pitää kiirettä ja ennustaa, että selvitys tulisi päätöspöydälle vasta seuraavan hallituskauden aikana. Samalla hän muistuttaa, ettei naisia pidä velvoittaa miehille pakollisen palveluksen piiriin.</p><p>Norjassa ja Ruotsissa on tasa-arvoinen asevelvollisuuslaki. Suomeen hallitus ei halua. Suomen hallitus tarkoittaa tasa-arvolla sitä, että naisille on eri tasa-arvosäännöt asevelvollisuuden suhteen kuin miehille. Se on perustuslain 6 &sect; vastaista, sillä perusteltua syytä kukaan ei tähän ole kertonut, ei Kaikkonenkaan.</p><p>Kuinkahan paljon näitä tasa-arvoasioita vielä putkahtaa esille, missä hallituksella on eri säännöt miehille ja naisille tasa-arvolla perusteltuna?</p><p>Kirjoituksella en ota muuta kantaa maanpuolustuksen järjestämiseen kuin sen, että se tulee järjestää tasa-arvoisesti.</p><p>Nykyinen ja Kaikkosen selvitykseen ottama järjestelmä ei tuo naisten kaikkia resursseja tasa-arvoisesti maanpuolustuksen käytettäväksi. Ja se on valtava puute maamme puolustuksen kannalta. Nykyinen asevelvollisuuslaki lähtee olettamasta, että huonoinkin mies on maanpuolustuksen kannalta parempi vaihtoehto kuin paras nainen. En allekirjoita tätä olettamaa, vaikka en osaakaan nimetä yhtään miestä, joka olisi huonompi maanpuolustuksen kannalta kuin paras nainen, jonka tunnen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rinteen hallituksen ohjelmassa 2019 mainitaan sana tasa-arvo 75 kertaa, laski YLE.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk), joka ilmoitti pyrkivänsä keskustan uudeksi puheenjohtajaksi, oli tietääkseni ensimmäinen ministeri, joka kertoi konkreettisesti, mitä uusi hallitus tarkoittaa sanalla tasa-arvo.

Hän ilmoitti, että hallitus alkaa tutkia mahdollisuutta järjestää naisille 2-3 kuukautta kestävä kansalaispalvelus vastineeksi miesten keskimäärin yli 9 kk kestävälle asevelvollisuudelle. Kaikkosen esitys pohjaa hallituksen ohjelmaan. Siinä on kirjattu, että kansalaispalveluksesta pitää tehdä selvitys.

Asialla Kaikkonen ei kuitenkaan aio pitää kiirettä ja ennustaa, että selvitys tulisi päätöspöydälle vasta seuraavan hallituskauden aikana. Samalla hän muistuttaa, ettei naisia pidä velvoittaa miehille pakollisen palveluksen piiriin.

Norjassa ja Ruotsissa on tasa-arvoinen asevelvollisuuslaki. Suomeen hallitus ei halua. Suomen hallitus tarkoittaa tasa-arvolla sitä, että naisille on eri tasa-arvosäännöt asevelvollisuuden suhteen kuin miehille. Se on perustuslain 6 § vastaista, sillä perusteltua syytä kukaan ei tähän ole kertonut, ei Kaikkonenkaan.

Kuinkahan paljon näitä tasa-arvoasioita vielä putkahtaa esille, missä hallituksella on eri säännöt miehille ja naisille tasa-arvolla perusteltuna?

Kirjoituksella en ota muuta kantaa maanpuolustuksen järjestämiseen kuin sen, että se tulee järjestää tasa-arvoisesti.

Nykyinen ja Kaikkosen selvitykseen ottama järjestelmä ei tuo naisten kaikkia resursseja tasa-arvoisesti maanpuolustuksen käytettäväksi. Ja se on valtava puute maamme puolustuksen kannalta. Nykyinen asevelvollisuuslaki lähtee olettamasta, että huonoinkin mies on maanpuolustuksen kannalta parempi vaihtoehto kuin paras nainen. En allekirjoita tätä olettamaa, vaikka en osaakaan nimetä yhtään miestä, joka olisi huonompi maanpuolustuksen kannalta kuin paras nainen, jonka tunnen.

 

 

]]>
14 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277520-mita-hallitus-tarkoittaa-tasa-arvolla#comments Asevelvollisuus Hallitusohjelma 2019 Kansalaispalvelus Tasa-arvo Wed, 19 Jun 2019 19:04:08 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277520-mita-hallitus-tarkoittaa-tasa-arvolla
Oppivelvollisuuden pidentäminen Suomen maatalouden lopullinen kuolinisku? http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276819-oppivelvollisuuden-pidentaminen-suomen-maatalouden-lopullinen-kuolinisku <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;<img alt="surprise" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/omg_smile.png" title="surprise" width="23" /> Onko oppivelvollisuuden pidentämisestä tehty arvioita koskien sitä, että jos maaseudulla peruskoulun päättävät nuoret pakotetaan opiskeluun sen sijaan, että he saisivat jatkaa oman tilansa töitä peruskoulun suoritettuaan?</p><p>Lisäksi maatiloilla on usein monia sivuelinkeinoja ja yrittäjyyttä, joihin peruskoulunsa päättäneet nuoret ovat myös leimautuneet ja haluavat niistä ehkä itselleen ammatin.</p><p>Kuinka näiden nuorten elämän hallintaa ja tulevaisuuden uskoa tukee se, että heidät pakolla laitetaan opiskelemaan - ehkä kauaskin kotoaan.</p><p>Toinen arviointia vaativa asiakokonaisuus, mikä ei ole osunut silmiini, on se, että kuinka nuorten miesten (naisten) asevelvollisuus &quot;istutetaan&quot; tähän pidennettyyn oppivelvollisuuteen?</p><p>Mutta onhan tässä ainakin se hyvä puoli, että työttömyystilastot jälleen kaunistuvat kun kaikki peruskoulunsa päättäneet tytöt ja pojat ovat virallisesti opiskelemassa eivätkä työttöminä työnhakijoina. Säästöä kaikki - viis&#39; nuorten omista unelmista tai urasuunnitelmista.</p><p>Rinteen hallituksen oppivelvollisuudesta Suomen maatalouden lopullinen kuolinisku? <img alt="crying" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/cry_smile.png" title="crying" width="23" /></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 surprise Onko oppivelvollisuuden pidentämisestä tehty arvioita koskien sitä, että jos maaseudulla peruskoulun päättävät nuoret pakotetaan opiskeluun sen sijaan, että he saisivat jatkaa oman tilansa töitä peruskoulun suoritettuaan?

Lisäksi maatiloilla on usein monia sivuelinkeinoja ja yrittäjyyttä, joihin peruskoulunsa päättäneet nuoret ovat myös leimautuneet ja haluavat niistä ehkä itselleen ammatin.

Kuinka näiden nuorten elämän hallintaa ja tulevaisuuden uskoa tukee se, että heidät pakolla laitetaan opiskelemaan - ehkä kauaskin kotoaan.

Toinen arviointia vaativa asiakokonaisuus, mikä ei ole osunut silmiini, on se, että kuinka nuorten miesten (naisten) asevelvollisuus "istutetaan" tähän pidennettyyn oppivelvollisuuteen?

Mutta onhan tässä ainakin se hyvä puoli, että työttömyystilastot jälleen kaunistuvat kun kaikki peruskoulunsa päättäneet tytöt ja pojat ovat virallisesti opiskelemassa eivätkä työttöminä työnhakijoina. Säästöä kaikki - viis' nuorten omista unelmista tai urasuunnitelmista.

Rinteen hallituksen oppivelvollisuudesta Suomen maatalouden lopullinen kuolinisku? crying

]]>
17 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276819-oppivelvollisuuden-pidentaminen-suomen-maatalouden-lopullinen-kuolinisku#comments Asevelvollisuus Elinkeinopolitiikka Maaseudun kehitys Oppivelvollisuuden pidentäminen Sat, 01 Jun 2019 09:20:16 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276819-oppivelvollisuuden-pidentaminen-suomen-maatalouden-lopullinen-kuolinisku
Järjettömistä rangaistuksista pitää luopua http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271219-jarjettomista-rangaistuksista-pitaa-luopua <p>Aloitan toteamuksella, joka on niin uskomaton, että tuntuu hassulta edes kirjoittaa sitä:</p><p>Suomessa on nuoria ihmisiä vankilassa sukupuolensa vuoksi.</p><p>Puhun tietysti totaalikieltäytyjistä, nuorista miehistä, jotka eivät syystä tai toisesta halua mennä heille sukupuolen perusteella määrättyyn ase- tai siviilipalvelukseen. Paljon ei lohduta, että vankeuden voi usein korvata jalkaan asennettavalla pannalla, joka rajoittaa liikkumista.</p><p>Päinvastoin, jalkapannat tekevät asiasta entistäkin surkuhupaisamman. Katselin aikoinaan aamutelkkarista, miten valvontapannan kiinnittäminen aseistakieltäytyjälle tapahtuu. Selostus oli kuivan asiallinen &ndash; kuin olisi puhuttu auton renkaanvaihdosta. Toinen pantaa esittelevistä viranomaisista oli nainen. Voi miettiä, mikä olisi ollut reaktio, jos naisille määrättäisiin sukupuolen perusteella jokin velvollisuus ja telpparissa näytettäisiin, miten keski-ikäinen mies asentaa jalkapantaa velvollisuudesta kieltäytyvälle nuorelle naiselle.</p><p>Totaalikieltäytyjien rangaistuksia sopii verrata oikeista rikoksista annettaviin tuomioihin. Lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta tai törkeästä pahoinpitelystä voi selvitä ehdollisella vankeustuomiolla ja vaikkapa 90 tunnin yhdyskuntapalvelulla.&nbsp;</p><p>Vaan entäpä jos ei mene armeijaan? Rangaistus on noin 2 000 tuntia yhdyskuntapalvelua (jota tosin kutsutaan siviilipalveluksesi), vankila tai jalkapanta.</p><p>Tai ei aivan. Onneksi on olemassa järkeväkin vaihtoehto: vapautuksen ottaminen terveydellisistä syistä. Koska järjestelmä on tällä hetkellä räikeän seksistinen ja rangaistukset järjettömät, nuoria pitää informoida tästä vaihtoehdosta, joka on yhteiskunnallekin edullisin.&nbsp;</p><p>Jos tavallinen terve nuori uskaltaa sanoa lääkärintarkastuksessa, että mieli on epävakaa ja aseiden käsittely tuntuu vaaralliselta ajatukselta, vapautuksen saa niin että heilahtaa. Muutamalla lauseella voi siis välttää vankilan, jalkapannan tai parin tuhannen tunnin yhdyskuntapalvelun. Suosittelen.&nbsp;</p><p>Ihailtavan moni toimiikin näin. Ja kun tällaisia rohkeita nuoria alkaa olla tarpeeksi, ehkä poliitikotkin heräävät siihen, että nykysysteemi ei kestä päivänvaloa. Käytännössä missään muussa sivistysmaassahan aseistakieltäyjiä ei tuomita vankeuteen tai pantarangaistukseen.</p><p>Muutos tulee väistämättä, näen sen työssäni. Elän tavallaan kahdessa eri maailmassa. Lukion opettajana tapaan päivittäin fiksuja tasa-arvotietoisia nuoria, mutta poliittisessa keskustelussa törmään kelkasta pudonneisiin keski-ikäisiin miehiin &ndash; siis näihin Petteri Orpoihin, Sampo Terhoihin ja Pekka Haavistoihin &ndash; joiden mukaan naisille ja miehille kuuluu muka eri velvollisuudet eikä tyttöjen ja poikien tarvitse olla yhdenvertaisia lain edessä.</p><p>Höpö höpö ukkelit, tulkaapa tunkkaisten sukupuolimyyttien maailmasta tähän päivään ja säätäkää nyt ihan oikeasti laki, joka lopettaa totaalikieltätyjien tuomiot. Olisi nimittäin aika Suomenkin liittyä muiden sivistysvaltioiden joukkoon.&nbsp;</p><p>Vai onko tosiaan liikaa vaadittu, että vuonna 2019 nuoria ei suljeta vankilaan sukupuolensa vuoksi &rdquo;rikoksesta&rdquo;, jota muut sukupuolet eivät voi edes tehdä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aloitan toteamuksella, joka on niin uskomaton, että tuntuu hassulta edes kirjoittaa sitä:

Suomessa on nuoria ihmisiä vankilassa sukupuolensa vuoksi.

Puhun tietysti totaalikieltäytyjistä, nuorista miehistä, jotka eivät syystä tai toisesta halua mennä heille sukupuolen perusteella määrättyyn ase- tai siviilipalvelukseen. Paljon ei lohduta, että vankeuden voi usein korvata jalkaan asennettavalla pannalla, joka rajoittaa liikkumista.

Päinvastoin, jalkapannat tekevät asiasta entistäkin surkuhupaisamman. Katselin aikoinaan aamutelkkarista, miten valvontapannan kiinnittäminen aseistakieltäytyjälle tapahtuu. Selostus oli kuivan asiallinen – kuin olisi puhuttu auton renkaanvaihdosta. Toinen pantaa esittelevistä viranomaisista oli nainen. Voi miettiä, mikä olisi ollut reaktio, jos naisille määrättäisiin sukupuolen perusteella jokin velvollisuus ja telpparissa näytettäisiin, miten keski-ikäinen mies asentaa jalkapantaa velvollisuudesta kieltäytyvälle nuorelle naiselle.

Totaalikieltäytyjien rangaistuksia sopii verrata oikeista rikoksista annettaviin tuomioihin. Lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta tai törkeästä pahoinpitelystä voi selvitä ehdollisella vankeustuomiolla ja vaikkapa 90 tunnin yhdyskuntapalvelulla. 

Vaan entäpä jos ei mene armeijaan? Rangaistus on noin 2 000 tuntia yhdyskuntapalvelua (jota tosin kutsutaan siviilipalveluksesi), vankila tai jalkapanta.

Tai ei aivan. Onneksi on olemassa järkeväkin vaihtoehto: vapautuksen ottaminen terveydellisistä syistä. Koska järjestelmä on tällä hetkellä räikeän seksistinen ja rangaistukset järjettömät, nuoria pitää informoida tästä vaihtoehdosta, joka on yhteiskunnallekin edullisin. 

Jos tavallinen terve nuori uskaltaa sanoa lääkärintarkastuksessa, että mieli on epävakaa ja aseiden käsittely tuntuu vaaralliselta ajatukselta, vapautuksen saa niin että heilahtaa. Muutamalla lauseella voi siis välttää vankilan, jalkapannan tai parin tuhannen tunnin yhdyskuntapalvelun. Suosittelen. 

Ihailtavan moni toimiikin näin. Ja kun tällaisia rohkeita nuoria alkaa olla tarpeeksi, ehkä poliitikotkin heräävät siihen, että nykysysteemi ei kestä päivänvaloa. Käytännössä missään muussa sivistysmaassahan aseistakieltäyjiä ei tuomita vankeuteen tai pantarangaistukseen.

Muutos tulee väistämättä, näen sen työssäni. Elän tavallaan kahdessa eri maailmassa. Lukion opettajana tapaan päivittäin fiksuja tasa-arvotietoisia nuoria, mutta poliittisessa keskustelussa törmään kelkasta pudonneisiin keski-ikäisiin miehiin – siis näihin Petteri Orpoihin, Sampo Terhoihin ja Pekka Haavistoihin – joiden mukaan naisille ja miehille kuuluu muka eri velvollisuudet eikä tyttöjen ja poikien tarvitse olla yhdenvertaisia lain edessä.

Höpö höpö ukkelit, tulkaapa tunkkaisten sukupuolimyyttien maailmasta tähän päivään ja säätäkää nyt ihan oikeasti laki, joka lopettaa totaalikieltätyjien tuomiot. Olisi nimittäin aika Suomenkin liittyä muiden sivistysvaltioiden joukkoon. 

Vai onko tosiaan liikaa vaadittu, että vuonna 2019 nuoria ei suljeta vankilaan sukupuolensa vuoksi ”rikoksesta”, jota muut sukupuolet eivät voi edes tehdä?

]]>
134 http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271219-jarjettomista-rangaistuksista-pitaa-luopua#comments Kotimaa Asevelvollisuus Tasa-arvo Totaalikieltäytyjät Sun, 10 Mar 2019 06:51:36 +0000 Arno Kotro http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271219-jarjettomista-rangaistuksista-pitaa-luopua
Kansalaispalvelu humpuukia, lottapalvelus tilalle http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270810-kansalaispalvelu-humpuukia-lottapalvelus-tilalle <p>Politiikassa on tapana mennä muotivirtausten mukana. Osa kuvittelee saavansa niin laajempaa kansansuosiota. Viime vuosien yksi muotiasia on ollut kansalaispalveluksen kehittäminen asevelvollisuuden rinnalle, koskemaan koko ikäluokkaa niin naisia kuin inttiä suorittamattomia miehiä.</p><p>Olen tottunut kulkemaan vastavirtaan, joten uskallan sanoa ääneen mitä monet ajattelevat: &rdquo;kansalaispalvelus on mitä suurinta hömppää ja hulluutta&rdquo;. Ei ole mitään järjellistä syytä luoda uutta, raskasta järjestelmää, jonka ainoa tarve on joidenkin korvien välissä itävä tasa-arvo-ongelma.</p><p>Keskustan turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa kuvataan, että kansalaispalvelus koostuisi kahdesta 3 kuukauden jaksosta &ndash; koulutus- ja valmiusjaksosta. Jos tällainen palvelus järjestettäisiin varusmiespalveluksen kaltaisesti, niin varusmiespäivän hinnalla tuon mallin kustannukset olisivat 300 miljoonaa euroa vuodessa. Sen päälle tulisi järjestelmän ylläpidosta (kiinteistöt, henkilöstö yms) aiheutuvat kustannukset, joten todellisuudessa tällainen hullutus maksaisi vähintään puoli miljardia. Ja tämä vain pienen joukon tasa-arvovaatimusten täyttämiseksi.</p><p>Turvallisuuskomitea on selvittänyt eri ministeriöiden tarpeita kansalaispalvelulle talven aikana. Yksikään ministeriö ei esittänyt ainuttakaan järkevää tarvetta kansalaispalvelulle. Myöskään yksikään ministeriö ei halua ottaa kansalaispalveluksen järjestämistä vastuulleen.</p><p>Suomi ei kaipaa kansalaispalvelusta, mutta suomalaiset kaipaavat kansalaistaitojen opetusta. On aivan perusteltua kehittää sellaista koulutusta, jolla inttiä käymättömille miehille ja naisille opetetaan selviytymistä poikkeus- ja poikkeuksellisissa oloissa. Tähän ei tarvita kuukausia kestävää kasarmipalvelusta, vaan se voidaan toteuttaa koulussa sekä vapaaehtoistoiminnan kautta esim. nykymuotoisen lottapalveluksen muodossa.</p><p>Kansa ei myöskään kaipaa koko ikäluokalle suunnattuja kutsuntoja. Asevelvollisten kutsuntojen tehtävänä on määrittää palveluskelpoisuus ja määrätä palveluspaikka. Sitä ei pidä sotkea siihen, että koko ikäluokka halutaan ottaa viimeisen kerran yhteiskunnan toimesta koolle. Sitä &rdquo;viimeistä koppia&rdquo; eivät kaipaa nuoret naiset &ndash; sillä he pärjäävät elämässä muutenkin &ndash; ja nuoret syrjäytyneet miehet eivät sinne tule.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Politiikassa on tapana mennä muotivirtausten mukana. Osa kuvittelee saavansa niin laajempaa kansansuosiota. Viime vuosien yksi muotiasia on ollut kansalaispalveluksen kehittäminen asevelvollisuuden rinnalle, koskemaan koko ikäluokkaa niin naisia kuin inttiä suorittamattomia miehiä.

Olen tottunut kulkemaan vastavirtaan, joten uskallan sanoa ääneen mitä monet ajattelevat: ”kansalaispalvelus on mitä suurinta hömppää ja hulluutta”. Ei ole mitään järjellistä syytä luoda uutta, raskasta järjestelmää, jonka ainoa tarve on joidenkin korvien välissä itävä tasa-arvo-ongelma.

Keskustan turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa kuvataan, että kansalaispalvelus koostuisi kahdesta 3 kuukauden jaksosta – koulutus- ja valmiusjaksosta. Jos tällainen palvelus järjestettäisiin varusmiespalveluksen kaltaisesti, niin varusmiespäivän hinnalla tuon mallin kustannukset olisivat 300 miljoonaa euroa vuodessa. Sen päälle tulisi järjestelmän ylläpidosta (kiinteistöt, henkilöstö yms) aiheutuvat kustannukset, joten todellisuudessa tällainen hullutus maksaisi vähintään puoli miljardia. Ja tämä vain pienen joukon tasa-arvovaatimusten täyttämiseksi.

Turvallisuuskomitea on selvittänyt eri ministeriöiden tarpeita kansalaispalvelulle talven aikana. Yksikään ministeriö ei esittänyt ainuttakaan järkevää tarvetta kansalaispalvelulle. Myöskään yksikään ministeriö ei halua ottaa kansalaispalveluksen järjestämistä vastuulleen.

Suomi ei kaipaa kansalaispalvelusta, mutta suomalaiset kaipaavat kansalaistaitojen opetusta. On aivan perusteltua kehittää sellaista koulutusta, jolla inttiä käymättömille miehille ja naisille opetetaan selviytymistä poikkeus- ja poikkeuksellisissa oloissa. Tähän ei tarvita kuukausia kestävää kasarmipalvelusta, vaan se voidaan toteuttaa koulussa sekä vapaaehtoistoiminnan kautta esim. nykymuotoisen lottapalveluksen muodossa.

Kansa ei myöskään kaipaa koko ikäluokalle suunnattuja kutsuntoja. Asevelvollisten kutsuntojen tehtävänä on määrittää palveluskelpoisuus ja määrätä palveluspaikka. Sitä ei pidä sotkea siihen, että koko ikäluokka halutaan ottaa viimeisen kerran yhteiskunnan toimesta koolle. Sitä ”viimeistä koppia” eivät kaipaa nuoret naiset – sillä he pärjäävät elämässä muutenkin – ja nuoret syrjäytyneet miehet eivät sinne tule.

]]>
6 http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270810-kansalaispalvelu-humpuukia-lottapalvelus-tilalle#comments Asevelvollisuus Kansalaispalvelus Kutsunnat Tue, 05 Mar 2019 10:08:18 +0000 Petteri Leino http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270810-kansalaispalvelu-humpuukia-lottapalvelus-tilalle
Asepalvelusta kannattaa kehittää Asepalvelus2020-kampanjan teesien mukaisesti http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270659-asepalvelusta-kannattaa-kehittaa-asepalvelus2020-kampanjan-teesien-mukaisesti <p>Monet pitävät Suomen nykyisen asepalvelusmallia epätasa-arvoisena, mutta erimielisyyttä on siitä, miten ongelma tulisi ratkaista. Vaihtoehtoja nykyiselle miehiä pakottavalle mallille on kolme:</p><p>&nbsp;</p><p><strong>1. Valikoiva asevelvollisuus&nbsp;</strong></p><p>Valikoivassa asevelvollisuudessa puolustusvoimat voisi valita kutsunnoista palvelukseen koko miesten ja naisten ikäluokasta sopivimmat yksilöt. Mallia on viimeksi esittänyt Kokoomusnuorten&nbsp;<a href="http://iinapalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270320-vihreiden-ja-vasemmiston-asepalvelus2020-romahduttaisi-maanpuolustuksemme">Iina Palonen</a>.</p><p>Epätasa-arvoisuus ei kuitenkaan korjaudu sillä, että jotkut pakotetaan sukupuolen sijasta palvelukseen jonkun muun ominaisuuden perusteella. Perustuslaki kieltää epäyhdenvertaisen kohtelun, ja vaikka Suomen tämänhetkinen asepalveluskin on&nbsp;<a href="https://fmashiri.wordpress.com/2014/09/16/milloin-asevelvollisuudesta-tuli-epatasa-arvoinen/">joidenkin mielestä</a>&nbsp;perustuslain vastainen, uutta lakia säädettäessä perustuslaillisuus tulee selvittää erikseen. Vaikka valikoivia malleja on monissa maissa ollut käytössä vielä viime vuosituhannella, on vaikea uskoa, että nykyään jossain länsimaassa voitaisiin säätää sukupuolen (tai muun ominaisuuden) perusteella syrjivä järjestelmä.</p><p>On myös vaikea keksiä, millä perusteella palvelukseen olisi mielekästä pakottaa. Jos palvelukseen valikoitaisiin kutsunnoissa tehtävien testien perusteella, vastentahtoiset voivat suorittaa testit tahallaan huonosti. Olisi aika turhaa järjestää testejä sellaisille, joiden tavoitteena on mahdollisimman huono testitulos. Jos taas valikointi tehtäisiin pituuden perusteella, kyseessä olisi aika selvä syrjintä. Ja jos yksin pituuden perusteella valikoiminen on syrjintää, syrjintää lienee myös se, että pituus tai siihen verrattava ominaisuus on yhtenä ominaisuutena niiden ominaisuuksien joukossa, joiden perusteella valikonti tehdään.&nbsp;Painoindeksin perusteella valikointi voisi johtaa siihen, että ihmiset lihottaisivat tai laihduttaisivat itseään, ja koulumenestyksen tms. saavutusten perusteella valikointi tuntuisi paitsi epäreilulta rangaistukselta menneistä tekemisistä, myös voisi luoda negatiivisia kannustimia koulussa pärjäämiseen.</p><p><a href="http://asepalvelus2020.fi/ukk/">Ruotsissa ja Norjassa</a>&nbsp;on käytössä valikoiva asepalvelus, mutta niissä palvelukseen ei kuitenkaan pakoteta. Kummassakin maassa netissä täytettävän esitietolomakkeen perusteella kutsutoihin kutsutaan palveluksesta kiinnostuneita, ja heistä valikoidaan motivaation ja testitulosten perusteella vapaaehtoisia palvelukseen. Palvelukseen pakottaminen olisi käytännössä vaikeaa, sillä jos joku pakotettaisiin kutsunnoissa palvelukseen, nuoret pyrkisivät jatkossa välttymään kutsunnoilta kertomalla esitietolomakkella, ettei heitä kiinnosta palvelus, jolloin kutsuntojen suosio romahtaisi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>2. Kaikkia koskeva kansalaispalvelus</strong></p><p>Mallissa koko ikäluokka suorittaisi joko asepalveluksen tai siviilipalveluksen tapaisen kansalaispalveluksen. Kansalaispalvelusta on esittänyt viimeksi&nbsp;<a href="https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Uusia-ohjelmia-ja-linjauksia/Kansalaispalvelusmalli">Keskusta</a>.</p><p>Kansalaispalveluksen ongelmana on, että Puolustusvoimat pitää riittävänä nykyistä määrää varusmiehiä, eli n. kolmasosaa ikäluokasta. Jotta järjestelmä olisi tasa-arvoinen, kahdelle kolmasosalle pitäisi keksiä jotain tekemistä, jonka kuormittavuus olisi samaa luokkaa kuin asepalveluksen. Nykyinen vuoden mittainen siviilipalvelus lyhentää työuria, ja aiheuttaa näin huomattavia kustannuksia (mm. menetetyt verotulot).</p><p>Keskusta ehdottaa asepalveluksen vaihtoehdoksi 3 kuukauden mittaista kansalaispalvelusta kriisinhallintataitoja opiskellen. Tätä seuraisi 2 vuoden mittainen päivystysjakso viranomaisen tai järjestön alaisuudessa, jonka aikana taitoja harjoitelltaisiin käytännössä. Päivystysjakson aikana olisi mahdollista käydä töissä tai opiskella, ja kriisinhallintataitojen harjoitteluun kutsuttaisiin erikseen.</p><p>Vaikka työurat eivät Keskustan mallissa merkittävästi lyhene, tuottaa 3 kuukauden palvelus ja 2 vuoden päivystysjakso kuitenkin nuorille merkittävästi vaivaa. Ei ole järkevää hankaloittaa kahden kolmasosan elämää vain sen takia, että kolmasosa saadaan tällä uhalla suorittamaan palvelus. Lisäksi Keskustan mainitsemat kriisinhallintataidot, kuten esim.&nbsp;kadonneiden etsintä,&nbsp;myrskytuhojen hoito ja öljyntorjunta tuntuvat aika turhilta opetussisällöiltä.&nbsp;<a href="http://akl-web.fi/asevelvollisuus/Kysymyksia_kansalaispalveluksesta">Selvitysten mukaan</a>&nbsp;kriisinhallintataitojen opettelulle ei ole varsinaista tarvetta, ja vaikka tarvetta olisi, niiden opettelu voitaisiin ottaa mukaan jo peruskoulun opetusohjelmaan.</p><p>Keskustan malli ei takaa, että Puolustusvoimat saa nykyisen määrän varusmiehiä vuosittain. Koska nuorilla on oikeus valita palvelusmuoto, voi asepalvelukseen tulla joko liikaa tai liian vähän varusmiehiä, riippuen siitä kuinka kuormittavaksi vaihtoehtoinen kansalaispalvelus koetaan.</p><p>Malli herättää myös kysymyksiä, kuten että miten rangaistaan, jos päivystysjakson harjoitteluista jää pois, ja saavatko pienten lasten yksinhuoltajavanhemmat jotain helpotusta palveluksesta. Tällä hetkellä yksinhuoltajaisät hankkivat usein vapautuksen palveluksesta jollain terveydellisellä verukkeella, mutta Keskustan mallissa yhä useamman olisi pakko suorittaa jompi kumpi palvelusmuodoista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>3. Vapaaehtoinen palvelus</strong></p><p><a href="http://asepalvelus2020.fi">Asepalvelus2020-kampanja</a>&nbsp;haluaa Suomeen tasa-arvoisen asepalvelusmallin, jossa kieltäytymisestä ei rangaista. Kampanjan mukaan palvelukseen tulisi pakottamisen sijasta kannustaa.</p><p>Tälläisessä mallissa palveluksen suorittavat motivoituneet henkilöt, ja he saavat ajastaan ja vaivastaan reilun taloudellisen korvauksen. Palvelusta suorittavat nuoret eivät enää kanna muita suurempaa osaa maanpuolustuksen kustannuksista, vaan kustannukset jakautuvat tasaisemmin kaikille veronmaksajille. Mallissa ei ole yhdenvertaisuusongelmia, ja se kannustaa Puolustusvoimia paitsi kouluttamaan sopivan määrän varusmiehiä, myös käyttämään varusmiesten aikaa tehokkaasti, sillä ajalle&nbsp;<a href="https://www.libera.fi/blogi/varusmiesten-tyolle-tarvitaan-hinta/">syntyy näkyvä hinta</a>.</p><p>Jos näyttää siltä, että palvelukseen ei hakeudu tarpeeksi nuoria, palveluksesta maksettavaa taloudellista korvausta tulee nostaa. Suomessa on palveluksessa keskimäärin n. 19 000 varusmiestä, ja jos heille maksettavaa päivärahaa nostetaan 1000 eurolla kuukaudessa, on vuosikustannus n. 228 miljoonaa euroa eli vain n. 7% puolustusbudjetista. Ruotsissa ja Norjassa on havaittu, että n. 1000 euron kuukausikorvauksella palvelus kiinnostaa nuoria. Suomalaiset varusmiehet saavat tällä hetkellä&nbsp;<a href="https://www.libera.fi/blogi/varusmiehet-pakkotyossa/">häpeällisen vähän</a>&nbsp;päivärahaa, vain 153 euroa kuukaudessa ensimmäiseltä kuudelta palveluskuukaudelta. Malli kannustaisi vihdoin korjaamaan myös&nbsp;<a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806142201013174">vuosikymmeniä puhuttaneet homekasarmit</a>, sillä vapaaehtoisia varusmiehiä olisi vaikea saada pysymään palveluksessa, jos majoitustilat ovat terveydelle vaarallisia.</p><p>Kampanja kerää tällä hetkellä kansanedustajaehdokkaiden vaalilupauksia asepalveluksen toteuttamisesta tasa-arvoisesti ja ilman rangaistuksia. Ensi syksynä mahdollisesti alkaa kansalaisaloite näiden muutosten puolesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monet pitävät Suomen nykyisen asepalvelusmallia epätasa-arvoisena, mutta erimielisyyttä on siitä, miten ongelma tulisi ratkaista. Vaihtoehtoja nykyiselle miehiä pakottavalle mallille on kolme:

 

1. Valikoiva asevelvollisuus 

Valikoivassa asevelvollisuudessa puolustusvoimat voisi valita kutsunnoista palvelukseen koko miesten ja naisten ikäluokasta sopivimmat yksilöt. Mallia on viimeksi esittänyt Kokoomusnuorten Iina Palonen.

Epätasa-arvoisuus ei kuitenkaan korjaudu sillä, että jotkut pakotetaan sukupuolen sijasta palvelukseen jonkun muun ominaisuuden perusteella. Perustuslaki kieltää epäyhdenvertaisen kohtelun, ja vaikka Suomen tämänhetkinen asepalveluskin on joidenkin mielestä perustuslain vastainen, uutta lakia säädettäessä perustuslaillisuus tulee selvittää erikseen. Vaikka valikoivia malleja on monissa maissa ollut käytössä vielä viime vuosituhannella, on vaikea uskoa, että nykyään jossain länsimaassa voitaisiin säätää sukupuolen (tai muun ominaisuuden) perusteella syrjivä järjestelmä.

On myös vaikea keksiä, millä perusteella palvelukseen olisi mielekästä pakottaa. Jos palvelukseen valikoitaisiin kutsunnoissa tehtävien testien perusteella, vastentahtoiset voivat suorittaa testit tahallaan huonosti. Olisi aika turhaa järjestää testejä sellaisille, joiden tavoitteena on mahdollisimman huono testitulos. Jos taas valikointi tehtäisiin pituuden perusteella, kyseessä olisi aika selvä syrjintä. Ja jos yksin pituuden perusteella valikoiminen on syrjintää, syrjintää lienee myös se, että pituus tai siihen verrattava ominaisuus on yhtenä ominaisuutena niiden ominaisuuksien joukossa, joiden perusteella valikonti tehdään. Painoindeksin perusteella valikointi voisi johtaa siihen, että ihmiset lihottaisivat tai laihduttaisivat itseään, ja koulumenestyksen tms. saavutusten perusteella valikointi tuntuisi paitsi epäreilulta rangaistukselta menneistä tekemisistä, myös voisi luoda negatiivisia kannustimia koulussa pärjäämiseen.

Ruotsissa ja Norjassa on käytössä valikoiva asepalvelus, mutta niissä palvelukseen ei kuitenkaan pakoteta. Kummassakin maassa netissä täytettävän esitietolomakkeen perusteella kutsutoihin kutsutaan palveluksesta kiinnostuneita, ja heistä valikoidaan motivaation ja testitulosten perusteella vapaaehtoisia palvelukseen. Palvelukseen pakottaminen olisi käytännössä vaikeaa, sillä jos joku pakotettaisiin kutsunnoissa palvelukseen, nuoret pyrkisivät jatkossa välttymään kutsunnoilta kertomalla esitietolomakkella, ettei heitä kiinnosta palvelus, jolloin kutsuntojen suosio romahtaisi.

 

2. Kaikkia koskeva kansalaispalvelus

Mallissa koko ikäluokka suorittaisi joko asepalveluksen tai siviilipalveluksen tapaisen kansalaispalveluksen. Kansalaispalvelusta on esittänyt viimeksi Keskusta.

Kansalaispalveluksen ongelmana on, että Puolustusvoimat pitää riittävänä nykyistä määrää varusmiehiä, eli n. kolmasosaa ikäluokasta. Jotta järjestelmä olisi tasa-arvoinen, kahdelle kolmasosalle pitäisi keksiä jotain tekemistä, jonka kuormittavuus olisi samaa luokkaa kuin asepalveluksen. Nykyinen vuoden mittainen siviilipalvelus lyhentää työuria, ja aiheuttaa näin huomattavia kustannuksia (mm. menetetyt verotulot).

Keskusta ehdottaa asepalveluksen vaihtoehdoksi 3 kuukauden mittaista kansalaispalvelusta kriisinhallintataitoja opiskellen. Tätä seuraisi 2 vuoden mittainen päivystysjakso viranomaisen tai järjestön alaisuudessa, jonka aikana taitoja harjoitelltaisiin käytännössä. Päivystysjakson aikana olisi mahdollista käydä töissä tai opiskella, ja kriisinhallintataitojen harjoitteluun kutsuttaisiin erikseen.

Vaikka työurat eivät Keskustan mallissa merkittävästi lyhene, tuottaa 3 kuukauden palvelus ja 2 vuoden päivystysjakso kuitenkin nuorille merkittävästi vaivaa. Ei ole järkevää hankaloittaa kahden kolmasosan elämää vain sen takia, että kolmasosa saadaan tällä uhalla suorittamaan palvelus. Lisäksi Keskustan mainitsemat kriisinhallintataidot, kuten esim. kadonneiden etsintä, myrskytuhojen hoito ja öljyntorjunta tuntuvat aika turhilta opetussisällöiltä. Selvitysten mukaan kriisinhallintataitojen opettelulle ei ole varsinaista tarvetta, ja vaikka tarvetta olisi, niiden opettelu voitaisiin ottaa mukaan jo peruskoulun opetusohjelmaan.

Keskustan malli ei takaa, että Puolustusvoimat saa nykyisen määrän varusmiehiä vuosittain. Koska nuorilla on oikeus valita palvelusmuoto, voi asepalvelukseen tulla joko liikaa tai liian vähän varusmiehiä, riippuen siitä kuinka kuormittavaksi vaihtoehtoinen kansalaispalvelus koetaan.

Malli herättää myös kysymyksiä, kuten että miten rangaistaan, jos päivystysjakson harjoitteluista jää pois, ja saavatko pienten lasten yksinhuoltajavanhemmat jotain helpotusta palveluksesta. Tällä hetkellä yksinhuoltajaisät hankkivat usein vapautuksen palveluksesta jollain terveydellisellä verukkeella, mutta Keskustan mallissa yhä useamman olisi pakko suorittaa jompi kumpi palvelusmuodoista.

 

3. Vapaaehtoinen palvelus

Asepalvelus2020-kampanja haluaa Suomeen tasa-arvoisen asepalvelusmallin, jossa kieltäytymisestä ei rangaista. Kampanjan mukaan palvelukseen tulisi pakottamisen sijasta kannustaa.

Tälläisessä mallissa palveluksen suorittavat motivoituneet henkilöt, ja he saavat ajastaan ja vaivastaan reilun taloudellisen korvauksen. Palvelusta suorittavat nuoret eivät enää kanna muita suurempaa osaa maanpuolustuksen kustannuksista, vaan kustannukset jakautuvat tasaisemmin kaikille veronmaksajille. Mallissa ei ole yhdenvertaisuusongelmia, ja se kannustaa Puolustusvoimia paitsi kouluttamaan sopivan määrän varusmiehiä, myös käyttämään varusmiesten aikaa tehokkaasti, sillä ajalle syntyy näkyvä hinta.

Jos näyttää siltä, että palvelukseen ei hakeudu tarpeeksi nuoria, palveluksesta maksettavaa taloudellista korvausta tulee nostaa. Suomessa on palveluksessa keskimäärin n. 19 000 varusmiestä, ja jos heille maksettavaa päivärahaa nostetaan 1000 eurolla kuukaudessa, on vuosikustannus n. 228 miljoonaa euroa eli vain n. 7% puolustusbudjetista. Ruotsissa ja Norjassa on havaittu, että n. 1000 euron kuukausikorvauksella palvelus kiinnostaa nuoria. Suomalaiset varusmiehet saavat tällä hetkellä häpeällisen vähän päivärahaa, vain 153 euroa kuukaudessa ensimmäiseltä kuudelta palveluskuukaudelta. Malli kannustaisi vihdoin korjaamaan myös vuosikymmeniä puhuttaneet homekasarmit, sillä vapaaehtoisia varusmiehiä olisi vaikea saada pysymään palveluksessa, jos majoitustilat ovat terveydelle vaarallisia.

Kampanja kerää tällä hetkellä kansanedustajaehdokkaiden vaalilupauksia asepalveluksen toteuttamisesta tasa-arvoisesti ja ilman rangaistuksia. Ensi syksynä mahdollisesti alkaa kansalaisaloite näiden muutosten puolesta.

]]>
6 http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270659-asepalvelusta-kannattaa-kehittaa-asepalvelus2020-kampanjan-teesien-mukaisesti#comments Asepalvelus Asevelvollisuus Kansalaispalvelus Turpo Sun, 03 Mar 2019 04:48:59 +0000 Roope Luhtala http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270659-asepalvelusta-kannattaa-kehittaa-asepalvelus2020-kampanjan-teesien-mukaisesti
Perustuslakivaliokunta linjaa: lisää totaalikieltäytyjiä linnaan http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269236-perustuslakivaliokunta-linjaa-lisaa-totaalikieltaytyjia-linnaan <p>Minä olen sivarina ja totaalikieltäytyjänä vanha jäärä 80-luvulta. Nykymeno on osin parempaa, mutta myös huonompaa ja kokonaisuudessa valitettavasti kuitenkin huonompaa. Ainakin virallinen linja. Nyt perustuslakivaliokunnan linjan mukaan Jehovan todistajien vapautus asevelvollisuudesta pitäisi lopettaa. Odotan mielenkiinnolla milloin ahvenanmaalaisten ja naisten vapautus myös päättyy.</p><p><a href="http://www.akl-web.fi/ihmisoikeudet/Perustuslakivaliokunta_linjaa_lis_totaalikielt_ytyji_linnaan" title="http://www.akl-web.fi/ihmisoikeudet/Perustuslakivaliokunta_linjaa_lis_totaalikielt_ytyji_linnaan">http://www.akl-web.fi/ihmisoikeudet/Perustuslakivaliokunta_linjaa_lis_to...</a></p><p><a href="http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93534-vankila-lomakohteena-ja-yhteiskunnallisen-vaikuttamisen-valineena" title="http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93534-vankila-lomakohteena-ja-yhteiskunnallisen-vaikuttamisen-valineena">http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93534-vankila-lomakohteena-ja-yht...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minä olen sivarina ja totaalikieltäytyjänä vanha jäärä 80-luvulta. Nykymeno on osin parempaa, mutta myös huonompaa ja kokonaisuudessa valitettavasti kuitenkin huonompaa. Ainakin virallinen linja. Nyt perustuslakivaliokunnan linjan mukaan Jehovan todistajien vapautus asevelvollisuudesta pitäisi lopettaa. Odotan mielenkiinnolla milloin ahvenanmaalaisten ja naisten vapautus myös päättyy.

http://www.akl-web.fi/ihmisoikeudet/Perustuslakivaliokunta_linjaa_lis_totaalikielt_ytyji_linnaan

http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93534-vankila-lomakohteena-ja-yhteiskunnallisen-vaikuttamisen-valineena

]]>
8 http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269236-perustuslakivaliokunta-linjaa-lisaa-totaalikieltaytyjia-linnaan#comments Asevelvollisuus Epätasa-arvo Jehovan todistajat Mielipidevanki Totaalikieltäytyminen Thu, 07 Feb 2019 21:45:58 +0000 Raimo Koski http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269236-perustuslakivaliokunta-linjaa-lisaa-totaalikieltaytyjia-linnaan
Kysely ennakoi järjetöntä vaalikeskustelua http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267994-kysely-ennakoi-jarjetonta-vaalikeskustelua <p>Yle julkaisi tänään kyselyn (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10588121" title="https://yle.fi/uutiset/3-10588121">https://yle.fi/uutiset/3-10588121</a>), jossa puoluejohtajilta kysyttiin seuraavaa:</p><p><em>Pitäisikö vain miehiä pakollisena koskevasta asevelvollisuusjärjestelmästä siirtyä myös naisia velvoittavaan järjestelmään?</em></p><p>Kysymys on ihan hyvä &ndash; vaikka itse olisin toki kysynyt, pitäisikö palvelus säätää miehillekin vapaaehtoiseksi &ndash; mutta vastaukset ovat kaameaa luettavaa.</p><p>Enimmäkseen puoluejohtajat eivät ymmärrä, että puhtaasti sukupuolen perusteella määräytyvä asevelvollisuus on selvin tasa-arvoloukkaus maassamme, ja järjestelmä on itse asiassa sekä perustuslain että ihmisoikeuksien vastainen. Mitään kelvollista korjausehdostusta ei kuulla yhdeltäkään puoluejohtajalta.</p><p>Aikamoinen suoritus tasa-arvon mallimaassa, kun ottaa huomioon, että käytännössä kaikissa muissa sivistysmaissa maanpuolustus on pystytty järjestämään tasa-arvoisesti.</p><p>Monet suomalaiset puoluejohtajat näyttävät ajattelevan, että jos kutsunnat määrätään kaikille pakollisiksi mutta säilytetään miesten asevelvollisuus, tasa-arvo-ongelma on hoidettu.</p><p>Ei uskoisi, että tällaista joutuu vääntämään rautalangasta aikuisille ihmisille, mutta väännetään nyt silti: yhden päivän kestävät kutsunnat ovat yhdenvertaisuutta ajatellen mitätön sivuseikka, olennaista on se, ketkä pakotetaan palvelukseen.</p><p>Hämmentävää on myös vastausten sisäinen ristiriitaisuus. Sampo Terho, Pekka Haavisto ja Petteri Orpo vastaavat &rdquo;kyllä&rdquo; kun kysytään, pitäisikö siirtyä myös naisia velvoittavaan järjestelmään, mutta tarkemmissa perusteluissaan he sitten kertovatkin kannattavansa naisten vapaaehtoista palvelusta.</p><p>Eivätkö maan johtavat poliitikot siis tiedä, mikä ero on velvollisuudella ja vapaaehtoisuudella? Ja ennen kaikkea: onko heille tosiaan ylivoimaista ymmärtää, että tyttöjen ja poikien pitää olla lain edessä yhdenvertaisia?</p><p>Päällimmäisenä vastauksista jäi mieleen kaksi ajatusta. Poliittisen keskustelun taso ainakin yhdenvertaisuusasioissa on luvattoman heikko, ja toiseksi meille opettajille kasautuu yhä enemmän tehtävää.</p><p>Koska poliitikot eivät näemmä kykene hoitamaan omaa tonttiaan, opettajien pitää ottaa tasa-arvokasvatuksessa entistäkin suurempi vastuu ja vielä tarmokkaammin kertoa nuorille, että eri sukupuolet ovat yhdenvertaisia lain edessä ja tämän pitää tietenkin koskea myös maanpuolustusta.</p><p>Nuorten pitää tietää, että kenelläkään ei ole sukupuoleen perustuvaa moraalista velvollisuutta mennä sen kummemmin varusmies- kuin siviilipalvelukseenkaan. Vapautuksen saa onneksi nykyään helposti.</p><p>Kun yhä useampi nuori uskaltaa rohkeasti kyseenalaistaa seksistisen järjestelmän ja ottaa vapautuksen, ehkä poliitikotkin alkavat heräillä eikä tulevaisuudessa tarvitse enää lukea yhtä vaivaannuttavia vastauksia kuin tänään?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle julkaisi tänään kyselyn (https://yle.fi/uutiset/3-10588121), jossa puoluejohtajilta kysyttiin seuraavaa:

Pitäisikö vain miehiä pakollisena koskevasta asevelvollisuusjärjestelmästä siirtyä myös naisia velvoittavaan järjestelmään?

Kysymys on ihan hyvä – vaikka itse olisin toki kysynyt, pitäisikö palvelus säätää miehillekin vapaaehtoiseksi – mutta vastaukset ovat kaameaa luettavaa.

Enimmäkseen puoluejohtajat eivät ymmärrä, että puhtaasti sukupuolen perusteella määräytyvä asevelvollisuus on selvin tasa-arvoloukkaus maassamme, ja järjestelmä on itse asiassa sekä perustuslain että ihmisoikeuksien vastainen. Mitään kelvollista korjausehdostusta ei kuulla yhdeltäkään puoluejohtajalta.

Aikamoinen suoritus tasa-arvon mallimaassa, kun ottaa huomioon, että käytännössä kaikissa muissa sivistysmaissa maanpuolustus on pystytty järjestämään tasa-arvoisesti.

Monet suomalaiset puoluejohtajat näyttävät ajattelevan, että jos kutsunnat määrätään kaikille pakollisiksi mutta säilytetään miesten asevelvollisuus, tasa-arvo-ongelma on hoidettu.

Ei uskoisi, että tällaista joutuu vääntämään rautalangasta aikuisille ihmisille, mutta väännetään nyt silti: yhden päivän kestävät kutsunnat ovat yhdenvertaisuutta ajatellen mitätön sivuseikka, olennaista on se, ketkä pakotetaan palvelukseen.

Hämmentävää on myös vastausten sisäinen ristiriitaisuus. Sampo Terho, Pekka Haavisto ja Petteri Orpo vastaavat ”kyllä” kun kysytään, pitäisikö siirtyä myös naisia velvoittavaan järjestelmään, mutta tarkemmissa perusteluissaan he sitten kertovatkin kannattavansa naisten vapaaehtoista palvelusta.

Eivätkö maan johtavat poliitikot siis tiedä, mikä ero on velvollisuudella ja vapaaehtoisuudella? Ja ennen kaikkea: onko heille tosiaan ylivoimaista ymmärtää, että tyttöjen ja poikien pitää olla lain edessä yhdenvertaisia?

Päällimmäisenä vastauksista jäi mieleen kaksi ajatusta. Poliittisen keskustelun taso ainakin yhdenvertaisuusasioissa on luvattoman heikko, ja toiseksi meille opettajille kasautuu yhä enemmän tehtävää.

Koska poliitikot eivät näemmä kykene hoitamaan omaa tonttiaan, opettajien pitää ottaa tasa-arvokasvatuksessa entistäkin suurempi vastuu ja vielä tarmokkaammin kertoa nuorille, että eri sukupuolet ovat yhdenvertaisia lain edessä ja tämän pitää tietenkin koskea myös maanpuolustusta.

Nuorten pitää tietää, että kenelläkään ei ole sukupuoleen perustuvaa moraalista velvollisuutta mennä sen kummemmin varusmies- kuin siviilipalvelukseenkaan. Vapautuksen saa onneksi nykyään helposti.

Kun yhä useampi nuori uskaltaa rohkeasti kyseenalaistaa seksistisen järjestelmän ja ottaa vapautuksen, ehkä poliitikotkin alkavat heräillä eikä tulevaisuudessa tarvitse enää lukea yhtä vaivaannuttavia vastauksia kuin tänään?

 

 

 

]]>
68 http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267994-kysely-ennakoi-jarjetonta-vaalikeskustelua#comments Kotimaa Asevelvollisuus Seksismi Turpo Yhdenvertaisuus Sat, 19 Jan 2019 09:37:57 +0000 Arno Kotro http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267994-kysely-ennakoi-jarjetonta-vaalikeskustelua
Maailman muuttuessa huolenaiheet muuttuvat http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265255-maailman-muuttuessa-huolenaiheet-muuttuvat <p>&nbsp;</p><p>Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreessa suomalaisten asenteita selvittävässä raportissa näkyvimmäksi uutisaiheeksi on noussut maanpuolustustahdon heikkeneminen. Raportista löytyy kuitenkin muutakin mielenkiintoista, eikä kuva maanpuolustustahdostakaan ole ihan noin yksiselitteinen.</p><p>Yksi kiinnostava havainto on, että ilmastonmuutos on noussut selkeästi kansalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi. Vaikka tulos on merkittävä se ei ole yllättävä. Ilmaston lämpenemistä koskeva tieteellinen tutkimus on vaikuttanut julkiseen keskusteluun entistä enemmän. Maailmankuvamme on muuttunut ja niin myös huolenaiheemme.</p><p>1980-luvun alussa marssittiin kiihtyvää asevarustelua vastaan. 30&nbsp;000 ihmistä Helsingissä ilmaisi vastustavansa risteilyohjusten sijoittamista Eurooppaan. Tänä päivänä marssitaan kiihtyvää ilmaston lämpenemistä vastaan Suomessa ja muualla kehittyneissä teollisuusmaissa. Parhaillaan on meneillään kansainvälinen kokous Puolassa tavoitteena löytää pitäviä ja konkreettisia sitoumuksia ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa.</p><p>Kansalaisten kokema suurin uhka ei ole maahamme kohdistuva aseellinen hyökkäys tai sota. Ehkä tämä on yksi syy siihen, että MTS:n perinteinen maanpuolustustahtoa mittaava kysymys ei enää toimi. Ajatukset ovat aikaisempaa enemmän koko maapallon elinkelpoisuuden puolustamisessa kuin perinteisessä kansallisessa puolustuksessa. Jos ilmaston lämpenemisen voisi estää asevoimalla, aseellinen maanpuolustus saisi varmaan enemmän kannatusta.</p><p>Mutta kyllä maanpuolustusvalmiuttakin löytyy samaisen raportin mukaan. Henkilökohtainen maanpuolustustahto on edelleen vahva. Miehistä 89% on valmis puolustamaan maata kykyjensä mukaan. Edellisessä mittauksessa 90%. Kielteisesti maanpuolustukseen osallistumiseen suhtautuvia on sama 10% kuin edellisessäkin kyselyssä. Ei siis mitään notkahdusta maanpuolustustahdossa. Jatkossa kannattaisi selvittää tarkemmin, miten kansalaiset hahmottavat eron aseellisen maanpuolustuksen ja maanpuolustuksen yleensä välillä. Miksi edellinen on laskenut mutta jälkimmäinen ei. Onko usko aseisiin heikentynyt mutta isänmaallisuus pysynyt entisellä tasolla?</p><p>Yleisen asevelvollisuuden osalta ajatukset kulkevat kiinnostavalla tavalla vastakkaisiin suuntaan. Raportin mukaan nykyisen asevelvollisuusmallin kannatus on heikentynyt keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja vasemmistoliittoa äänestävien keskuudessa. Nykyisen asevelvollisuusmallin kannatus on sen sijaan kasvanut SDP:n ja vihreiden kannattajien piirissä.</p><p>Natojäsenyyden kannatus on vaatimatonta ja edelleen laskusuunnassa. Ehkä osa selitystä on siinä, että nuoremmalle sukupolvelle Suomen kuuluminen läntisten demokratioiden joukkoon on itsestään selvä asia. Mitään erityistä tarvetta osoittaa länteen sijoittumista natojäsenyyden avulla ei ole. Merkitystä voi olla myös keskeisen Naton jäsenvaltion Yhdysvaltain arvostuksen heikentymisellä nykyisen hallinnon aikana. Vaikutuksensa saattaa olla myös lisääntyneellä kotimaisella keskustelulla pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä ja EU:n omasta turvallisuuspolitiikasta ja puolustuksesta. Mielikuva EU:n omasta armeijasta voi joidenkin mielissä heikentää Naton merkitystä puolustuspoliittisena tekijänä.</p><p>Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuore raportti antaa hyvän lähtökohdan pohtia muuttuneiden asenteiden taustalla olevia syitä. MTS:n säännöllisesti tuottama asennemittaus antaa kiinnostavaa tietoa muutoksista, kun kysymykset pysyvät saman muotoisina. Toisaalta juuri tästä syystä voi olla, että perinteiset kysymykset eivät riittävästi kykene tavoittamaan sitä mitä ihmisten mielissä todella liikkuu. Tutkimusmetodia on syytä aika ajoin myös arvioida.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreessa suomalaisten asenteita selvittävässä raportissa näkyvimmäksi uutisaiheeksi on noussut maanpuolustustahdon heikkeneminen. Raportista löytyy kuitenkin muutakin mielenkiintoista, eikä kuva maanpuolustustahdostakaan ole ihan noin yksiselitteinen.

Yksi kiinnostava havainto on, että ilmastonmuutos on noussut selkeästi kansalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi. Vaikka tulos on merkittävä se ei ole yllättävä. Ilmaston lämpenemistä koskeva tieteellinen tutkimus on vaikuttanut julkiseen keskusteluun entistä enemmän. Maailmankuvamme on muuttunut ja niin myös huolenaiheemme.

1980-luvun alussa marssittiin kiihtyvää asevarustelua vastaan. 30 000 ihmistä Helsingissä ilmaisi vastustavansa risteilyohjusten sijoittamista Eurooppaan. Tänä päivänä marssitaan kiihtyvää ilmaston lämpenemistä vastaan Suomessa ja muualla kehittyneissä teollisuusmaissa. Parhaillaan on meneillään kansainvälinen kokous Puolassa tavoitteena löytää pitäviä ja konkreettisia sitoumuksia ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa.

Kansalaisten kokema suurin uhka ei ole maahamme kohdistuva aseellinen hyökkäys tai sota. Ehkä tämä on yksi syy siihen, että MTS:n perinteinen maanpuolustustahtoa mittaava kysymys ei enää toimi. Ajatukset ovat aikaisempaa enemmän koko maapallon elinkelpoisuuden puolustamisessa kuin perinteisessä kansallisessa puolustuksessa. Jos ilmaston lämpenemisen voisi estää asevoimalla, aseellinen maanpuolustus saisi varmaan enemmän kannatusta.

Mutta kyllä maanpuolustusvalmiuttakin löytyy samaisen raportin mukaan. Henkilökohtainen maanpuolustustahto on edelleen vahva. Miehistä 89% on valmis puolustamaan maata kykyjensä mukaan. Edellisessä mittauksessa 90%. Kielteisesti maanpuolustukseen osallistumiseen suhtautuvia on sama 10% kuin edellisessäkin kyselyssä. Ei siis mitään notkahdusta maanpuolustustahdossa. Jatkossa kannattaisi selvittää tarkemmin, miten kansalaiset hahmottavat eron aseellisen maanpuolustuksen ja maanpuolustuksen yleensä välillä. Miksi edellinen on laskenut mutta jälkimmäinen ei. Onko usko aseisiin heikentynyt mutta isänmaallisuus pysynyt entisellä tasolla?

Yleisen asevelvollisuuden osalta ajatukset kulkevat kiinnostavalla tavalla vastakkaisiin suuntaan. Raportin mukaan nykyisen asevelvollisuusmallin kannatus on heikentynyt keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja vasemmistoliittoa äänestävien keskuudessa. Nykyisen asevelvollisuusmallin kannatus on sen sijaan kasvanut SDP:n ja vihreiden kannattajien piirissä.

Natojäsenyyden kannatus on vaatimatonta ja edelleen laskusuunnassa. Ehkä osa selitystä on siinä, että nuoremmalle sukupolvelle Suomen kuuluminen läntisten demokratioiden joukkoon on itsestään selvä asia. Mitään erityistä tarvetta osoittaa länteen sijoittumista natojäsenyyden avulla ei ole. Merkitystä voi olla myös keskeisen Naton jäsenvaltion Yhdysvaltain arvostuksen heikentymisellä nykyisen hallinnon aikana. Vaikutuksensa saattaa olla myös lisääntyneellä kotimaisella keskustelulla pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä ja EU:n omasta turvallisuuspolitiikasta ja puolustuksesta. Mielikuva EU:n omasta armeijasta voi joidenkin mielissä heikentää Naton merkitystä puolustuspoliittisena tekijänä.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuore raportti antaa hyvän lähtökohdan pohtia muuttuneiden asenteiden taustalla olevia syitä. MTS:n säännöllisesti tuottama asennemittaus antaa kiinnostavaa tietoa muutoksista, kun kysymykset pysyvät saman muotoisina. Toisaalta juuri tästä syystä voi olla, että perinteiset kysymykset eivät riittävästi kykene tavoittamaan sitä mitä ihmisten mielissä todella liikkuu. Tutkimusmetodia on syytä aika ajoin myös arvioida.

 

]]>
5 http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265255-maailman-muuttuessa-huolenaiheet-muuttuvat#comments Asevelvollisuus Ilmastonmuutos Maanpuolustustahto Natojäsenyys Wed, 05 Dec 2018 14:55:09 +0000 Ilkka Kantola http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265255-maailman-muuttuessa-huolenaiheet-muuttuvat
Kansalaispalvelus asevelvollisuuden rinnalle http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265225-kansalaispalvelus-asevelvollisuuden-rinnalle <p>Sinisten eilen julkaistussa&nbsp;<a href="https://www.sininentulevaisuus.fi/puolustuspolitiikka/">puolustuspoliittisessa ohjelmassa</a>&nbsp;todetaan, että Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja osaavaan reserviin. Haluamme laajentaa kutsunnat koskemaan myös naisia ja kehittää asevelvollisuutta tasa-arvoisemmaksi, jotta myös naiset ja ne miehet, jotka terveydellisistä syistä eivät voi suorittaa varusmiespalvelusta, voivat osallistua maanpuolustukseen. Tämä on kansanturvallisuuden kannalta tärkeää.</p><p>Siniset rakentaisi asepalveluksen rinnalle kansalaispalveluksen. Kansalaispalvelus ei siis korvaisi nykyisiä palvelusmuotoja, vaan täydentäisi niitä vapaaehtoisuuden pohjalta.</p><p>Tarve kansalaispalvelukselle nousee useista tekijöistä. Niistä päällimmäisenä on Suomen turvallisuusympäristön muutos Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan johdosta. Toisaalta tuoreen MTS:n tutkimuksen mukaan maanpuolustustahto on Suomessa heikentynyt. Kansalaispalveluksella on mahdollisuus vastata näihin molempiin haasteisiin.</p><p>Lisäksi on puhuttu paljon naisten tiedontarpeista ja mahdollisuuksista perustuslaillisen maanpuolustusvelvoitteen täyttämiseksi. Naisten keskuudessa on selkeää halua osallistua yhä enemmän asepalvelukseen ja myös muulla tavalla saada tietoa ja olla osallisena maanpuolustuksessa.</p><p>Siniset ovatkin ehdottaneet, että osaksi toisen asteen koulutusta otettaisiin maanpuolustuskurssi, joka antaisi teoreettista tietoa maanpuolustuksesta koko ikäluokalle. Kannatamme myös ajatusta kutsuntakirjeen lähettämisestä naisille. Naisten osallistuminen kutsuntoihin antaisi heille mahdollisuuden saada lisätietoa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja muista maanpuolustukseen liittyvistä asioista.</p><p>Hyvä toteutustapa kansalaispalvelukseksi olisi noin kuukauden mittainen vapaaehtoinen kurssi, jossa opittaisiin yhteiskunnan kriisivalmiuden kannalta hyödyllisiä taitoja. Koulutus olisi sen verrattain lyhyen keston vuoksi aseeton. Kansalaispalvelus voisi olla koulutusta yhteiskunnallisiin häiriötilanteisiin vastaamiseksi, kuten huoltovarmuuteen, terveydenhuoltoon, hybridiuhkiin ja suuronnettomuuksiin liittyen.</p><p>Siviilipalvelusta täytyisi myös kehittää valtakunnan kriisivalmiutta palvelevaan suuntaan, niin että siviilipalvelusta suorittavat voisivat toimia esim. palo-, pelastus- ja väestönsuojelun avustavissa tehtävissä.</p><p>Kansalaispalvelusta ei tietenkään tule kehittää ase- tai siviilipalveluksen kustannuksella, vaan niistä erillisenä, vapaaehtoisuuteen perustuvana koulutuksena, joka palvelisi kansanturvallisuutta ja edesauttaisi naisten aiempaa parempia mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen.</p> Sinisten eilen julkaistussa puolustuspoliittisessa ohjelmassa todetaan, että Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja osaavaan reserviin. Haluamme laajentaa kutsunnat koskemaan myös naisia ja kehittää asevelvollisuutta tasa-arvoisemmaksi, jotta myös naiset ja ne miehet, jotka terveydellisistä syistä eivät voi suorittaa varusmiespalvelusta, voivat osallistua maanpuolustukseen. Tämä on kansanturvallisuuden kannalta tärkeää.

Siniset rakentaisi asepalveluksen rinnalle kansalaispalveluksen. Kansalaispalvelus ei siis korvaisi nykyisiä palvelusmuotoja, vaan täydentäisi niitä vapaaehtoisuuden pohjalta.

Tarve kansalaispalvelukselle nousee useista tekijöistä. Niistä päällimmäisenä on Suomen turvallisuusympäristön muutos Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan johdosta. Toisaalta tuoreen MTS:n tutkimuksen mukaan maanpuolustustahto on Suomessa heikentynyt. Kansalaispalveluksella on mahdollisuus vastata näihin molempiin haasteisiin.

Lisäksi on puhuttu paljon naisten tiedontarpeista ja mahdollisuuksista perustuslaillisen maanpuolustusvelvoitteen täyttämiseksi. Naisten keskuudessa on selkeää halua osallistua yhä enemmän asepalvelukseen ja myös muulla tavalla saada tietoa ja olla osallisena maanpuolustuksessa.

Siniset ovatkin ehdottaneet, että osaksi toisen asteen koulutusta otettaisiin maanpuolustuskurssi, joka antaisi teoreettista tietoa maanpuolustuksesta koko ikäluokalle. Kannatamme myös ajatusta kutsuntakirjeen lähettämisestä naisille. Naisten osallistuminen kutsuntoihin antaisi heille mahdollisuuden saada lisätietoa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja muista maanpuolustukseen liittyvistä asioista.

Hyvä toteutustapa kansalaispalvelukseksi olisi noin kuukauden mittainen vapaaehtoinen kurssi, jossa opittaisiin yhteiskunnan kriisivalmiuden kannalta hyödyllisiä taitoja. Koulutus olisi sen verrattain lyhyen keston vuoksi aseeton. Kansalaispalvelus voisi olla koulutusta yhteiskunnallisiin häiriötilanteisiin vastaamiseksi, kuten huoltovarmuuteen, terveydenhuoltoon, hybridiuhkiin ja suuronnettomuuksiin liittyen.

Siviilipalvelusta täytyisi myös kehittää valtakunnan kriisivalmiutta palvelevaan suuntaan, niin että siviilipalvelusta suorittavat voisivat toimia esim. palo-, pelastus- ja väestönsuojelun avustavissa tehtävissä.

Kansalaispalvelusta ei tietenkään tule kehittää ase- tai siviilipalveluksen kustannuksella, vaan niistä erillisenä, vapaaehtoisuuteen perustuvana koulutuksena, joka palvelisi kansanturvallisuutta ja edesauttaisi naisten aiempaa parempia mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen.

]]>
29 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265225-kansalaispalvelus-asevelvollisuuden-rinnalle#comments Kotimaa Asevelvollisuus Kansalaispalvelus Wed, 05 Dec 2018 06:29:55 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265225-kansalaispalvelus-asevelvollisuuden-rinnalle
Asevelvollisuuteen perustuva maanpuolustus romutettiin oikeusasteissa? http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264112-asevelvollisuuteen-perustuva-maanpuolustus-romutettiin-oikeusasteissa <p>Ilta-Sanomat kertoi tänään, että korkein oikeus ei ota käsittelyyn asiaa, jossa Helsingin hovioikeus antoi vapauttavan tuomion totaalikieltäytymisestä:</p><p><em>&rdquo;Hovioikeus hylkäsi helmikuussa syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä ja katsoi, että tuomitseminen on syrjivää kohtelua. Kyse oli miehestä, joka kertoi pitävänsä syrjintänä, että vain Jehovan todistajilla on mahdollisuus vapautua kokonaan palveluksesta. Valituslupaa korkeimpaan oikeuteen haki syyttäjä.</em></p><p><em>Laki Jehovan todistajien vapauttamisesta ase- ja siviilipalveluksesta on ollut voimassa vuodesta 1987 asti. Hovioikeus totesi, että lain säätämisen jälkeen Suomi on muun muassa liittynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Hovioikeuden ratkaisun mukaan yhdenvertaisuus myös velvoittaa vakaumusten yhdenvertaiseen kohteluun.&rdquo;</em></p><p>Hovioikeus käyttää perusteluna Euroopan ihmisoikeussopimusta, joka on Suomen ratifioima valtiosopimus. Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikla 14 velvoittaa myös sukupuolten yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun:</p><p><em>&rdquo;14 artikla</em></p><p><em>Syrjinnän kielto </em></p><p><em>Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.&rdquo;</em></p><p>Koska korkein oikeus ei ota tapausta käsittelyyn, jää hovioikeuden vapauttava päätös ennakkotapaukseksi. Vaikka eduskunta tulee todennäköisesti hallituksen esityksestä poistamaan tämän Jehovan todistajia koskevan erivapauden pikapuoliin, jään mielenkiinnolla odottamaan mitä tapahtuu, kun oikeusasteissa tämän jälkeen vedotaan asevelvollisuuden sukupuoliseen syrjintään? Ajat ovat kovin herkät tasa-arvo- ja syrjintäkysymyksille.</p><p>Lähde:</p><p><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005897681.html"><u>https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005897681.html</u></a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilta-Sanomat kertoi tänään, että korkein oikeus ei ota käsittelyyn asiaa, jossa Helsingin hovioikeus antoi vapauttavan tuomion totaalikieltäytymisestä:

”Hovioikeus hylkäsi helmikuussa syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä ja katsoi, että tuomitseminen on syrjivää kohtelua. Kyse oli miehestä, joka kertoi pitävänsä syrjintänä, että vain Jehovan todistajilla on mahdollisuus vapautua kokonaan palveluksesta. Valituslupaa korkeimpaan oikeuteen haki syyttäjä.

Laki Jehovan todistajien vapauttamisesta ase- ja siviilipalveluksesta on ollut voimassa vuodesta 1987 asti. Hovioikeus totesi, että lain säätämisen jälkeen Suomi on muun muassa liittynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Hovioikeuden ratkaisun mukaan yhdenvertaisuus myös velvoittaa vakaumusten yhdenvertaiseen kohteluun.”

Hovioikeus käyttää perusteluna Euroopan ihmisoikeussopimusta, joka on Suomen ratifioima valtiosopimus. Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikla 14 velvoittaa myös sukupuolten yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun:

”14 artikla

Syrjinnän kielto

Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.”

Koska korkein oikeus ei ota tapausta käsittelyyn, jää hovioikeuden vapauttava päätös ennakkotapaukseksi. Vaikka eduskunta tulee todennäköisesti hallituksen esityksestä poistamaan tämän Jehovan todistajia koskevan erivapauden pikapuoliin, jään mielenkiinnolla odottamaan mitä tapahtuu, kun oikeusasteissa tämän jälkeen vedotaan asevelvollisuuden sukupuoliseen syrjintään? Ajat ovat kovin herkät tasa-arvo- ja syrjintäkysymyksille.

Lähde:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005897681.html

 

]]>
9 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264112-asevelvollisuuteen-perustuva-maanpuolustus-romutettiin-oikeusasteissa#comments Asevelvollisuus Euroopan ihmisoikeussopimus Totaalikieltäytyjät Turpo Yhdenvertaisuus Tue, 13 Nov 2018 13:15:11 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264112-asevelvollisuuteen-perustuva-maanpuolustus-romutettiin-oikeusasteissa
Jehovan todistajille sama maanpuolustusvelvollisuus kuin muillekin! http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261699-jehovan-todistajille-sama-maanpuolustusvelvollisuus-kuin-muillekin <p>Hallitus on antanut esityksen, joka poistaisi Jehovan todistajat -järjestöön kuuluvien nuorten miesten erivapauden välttää asepalvelus. Kannatan tätä esitystä.</p><p>Suomessa meillä on perustuslain takaama uskonnonvapaus. Erilaisissa yhteyksissä tässä yhteiskunnassa ja myös täällä eduskunnassa on käyty vääntöä, millaisista asioista voidaan sallia ihmisen omantunnonvapaus. On kuitenkin selvää, että on tiettyjä yhteiskunnallisia velvoitteita, jotka koskevat kaikkia suomalaisia. Esimerkiksi jokaisella rahaa tienaavalla on velvollisuus maksaa veroja. Tästä ei voi vapautua, vaikka kokisi sen toimivan omaa vakaumustaan vastaan.</p><p>Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Jotkut puhuvat niin sanotusta totaalikieltäytymisestä ihmisoikeutena. Minulle ja luullakseni kaikille äänestäjilleni se on käpykaartilaisuutta, maanpetturuutta. &nbsp;</p><p>Hallituksen esityksessä mainitut rangaistusseuraamukset totaalikieltäytymisestä tuleekin säilyttää. Suomen maanpuolustus perustuu ennen kaikkea korkeaan maanpuolustustahtoon ja yleiseen asevelvollisuuteen. Meillä on mahdollisuus suorittaa myös siviilipalvelus, jos aatteellisista tai muista syistä ei katso voivansa suoriutua asepalveluksesta. Tämä on siis vaihtoehto myös jehovalaisille, jotka eivät halua osallistua asepalvelukseen.</p><p>Tietysti on tässäkin hyvä muistuttaa, että maanpuolustuksemme romahtaisi, jos kaikki Suomen nuoret miehet valitsisivat siviilipalveluksen. Siksi onkin hyvä, että valtaosa heistä suorittaa asepalveluksen ja näin vahvistaa armeijamme ja maanpuolustuksen uskottavuutta.&nbsp;</p><p>Asevelvollisuus koskee pakollisena yksinomaan miehiä, mutta myös monet naiset ovat käyneet asepalveluksen tai ovat muulla tavoin mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Olisinhan minäkin sen saattanut käydä, jos olisin aikoinaan ehtinyt, mutta kerkesin vanheta, ennen kuin naiset pääsivät armeijaan. Näitä toimintamuotoja tulee joka tapauksessa edelleen kehittää. Meillä on jo Lotta Svärd -järjestön historian kautta vahvat juuret naisten osallistumisesta maanpuolustukseen. &nbsp;</p><p>Suomessa on runsaasti erilaisia uskontokuntia, ja maamme perinteiset kristilliset kansankirkot sen enempää kuin muutkaan kristilliset yhteisöt eivät ole vaatineet itselleen erioikeuksia asepalveluksen suhteen. Sen sijaan moni heistä, tuntemastanikin, on suorittanut siviilipalveluksen tai aseettoman palveluksen. Jehovan todistajien erioikeudelle tässä asiassa ei löydy minkäänlaisia kestäviä perusteluita, etenkin kun maanpuolustus merkitsee nykyään paljon muutakin kuin taistelua rintamalla ja on nähtävä mitä moninaisimpiin yhteiskuntaamme koskeviin uhkiin varautumisena.&nbsp;</p><p>Joka haluaa asua tässä maassa ja nauttia niistä eduista ja palveluista, joita tämä kansakunta hänelle tarjoaa, on myös velvollinen osallistumaan maansa puolustamiseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus on antanut esityksen, joka poistaisi Jehovan todistajat -järjestöön kuuluvien nuorten miesten erivapauden välttää asepalvelus. Kannatan tätä esitystä.

Suomessa meillä on perustuslain takaama uskonnonvapaus. Erilaisissa yhteyksissä tässä yhteiskunnassa ja myös täällä eduskunnassa on käyty vääntöä, millaisista asioista voidaan sallia ihmisen omantunnonvapaus. On kuitenkin selvää, että on tiettyjä yhteiskunnallisia velvoitteita, jotka koskevat kaikkia suomalaisia. Esimerkiksi jokaisella rahaa tienaavalla on velvollisuus maksaa veroja. Tästä ei voi vapautua, vaikka kokisi sen toimivan omaa vakaumustaan vastaan.

Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Jotkut puhuvat niin sanotusta totaalikieltäytymisestä ihmisoikeutena. Minulle ja luullakseni kaikille äänestäjilleni se on käpykaartilaisuutta, maanpetturuutta.  

Hallituksen esityksessä mainitut rangaistusseuraamukset totaalikieltäytymisestä tuleekin säilyttää. Suomen maanpuolustus perustuu ennen kaikkea korkeaan maanpuolustustahtoon ja yleiseen asevelvollisuuteen. Meillä on mahdollisuus suorittaa myös siviilipalvelus, jos aatteellisista tai muista syistä ei katso voivansa suoriutua asepalveluksesta. Tämä on siis vaihtoehto myös jehovalaisille, jotka eivät halua osallistua asepalvelukseen.

Tietysti on tässäkin hyvä muistuttaa, että maanpuolustuksemme romahtaisi, jos kaikki Suomen nuoret miehet valitsisivat siviilipalveluksen. Siksi onkin hyvä, että valtaosa heistä suorittaa asepalveluksen ja näin vahvistaa armeijamme ja maanpuolustuksen uskottavuutta. 

Asevelvollisuus koskee pakollisena yksinomaan miehiä, mutta myös monet naiset ovat käyneet asepalveluksen tai ovat muulla tavoin mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Olisinhan minäkin sen saattanut käydä, jos olisin aikoinaan ehtinyt, mutta kerkesin vanheta, ennen kuin naiset pääsivät armeijaan. Näitä toimintamuotoja tulee joka tapauksessa edelleen kehittää. Meillä on jo Lotta Svärd -järjestön historian kautta vahvat juuret naisten osallistumisesta maanpuolustukseen.  

Suomessa on runsaasti erilaisia uskontokuntia, ja maamme perinteiset kristilliset kansankirkot sen enempää kuin muutkaan kristilliset yhteisöt eivät ole vaatineet itselleen erioikeuksia asepalveluksen suhteen. Sen sijaan moni heistä, tuntemastanikin, on suorittanut siviilipalveluksen tai aseettoman palveluksen. Jehovan todistajien erioikeudelle tässä asiassa ei löydy minkäänlaisia kestäviä perusteluita, etenkin kun maanpuolustus merkitsee nykyään paljon muutakin kuin taistelua rintamalla ja on nähtävä mitä moninaisimpiin yhteiskuntaamme koskeviin uhkiin varautumisena. 

Joka haluaa asua tässä maassa ja nauttia niistä eduista ja palveluista, joita tämä kansakunta hänelle tarjoaa, on myös velvollinen osallistumaan maansa puolustamiseen.

]]>
13 http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261699-jehovan-todistajille-sama-maanpuolustusvelvollisuus-kuin-muillekin#comments Asevelvollisuus Jehovan todistajat maanpuolustus Fri, 28 Sep 2018 08:40:24 +0000 Eeva-Maria Maijala http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261699-jehovan-todistajille-sama-maanpuolustusvelvollisuus-kuin-muillekin
Asevelvollisuustutkimuksesta uupuu kokonaisvaltainen näkemys http://tommikangasmaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261692-asevelvollisuustutkimuksesta-uupuu-kokonaisvaltainen-nakemys <p>Asevelvollisuudesta käytävää poliittista keskustelua ja valtataistelua tutkinut tohtorikoulutettava Hannu Salomaa kirjoitti HS vieraskynässä (28.9.2018) asevelvollisuuden olevan edellen vanhakantainen ja &nbsp;nojaavan nationalismiin. Salomaan mukaan asevelvollisuus nojaa edelleen 1800-luvun ajatusmaailmaan ja sitä tulee muuttaa. Salomaa korostaa, että ikäluokasta kaikki eivät suorita asevelvollisuutta, järjestelmä on hierarkkinen ja vanhaan kasvatusajatteluun nojautuva. Salomaa tarjoaa mieluummin tilalle valikoivaa ja palkkaan perustuvaa pientä asevelvollisuusarmeijaa tai ammattiarmeijaa.</p><p>Salomaan polku asevelvollisuuskeskustelua tutkineesta kandityöstä väitöskirjatutkimukseen on varmasti laadukasta tutkimusta, eikä sen arvoa osan asevelvollisuuskeskustelua sovi kiistää. Valitettavasti tutkijalta puuttuu kokonaisvaltainen näkemys maanpuolustuksen perimmäisestä tarkoituksesta, sekä ratkaisuista, jotka reunaehtoina johtavat nykyiseen malliin. Salomaan, kuten menneen kansalaisaloitteenkin lähtökohtina on korostaa yksilökeskeistä, globaalia maailmaa, jossa asevelvollisuutta tarkastellaan talouden, liberalismin, &nbsp;tasa-arvon ja sukupuolen kautta. Tutkija korostaa, että asevelvollisuus perustuu konservatismiin, nationalismiin, hierarkiaan, &rdquo;pyhiin arvoihin&rdquo; ja vaihtoehdottomuuteen. Salomaan mukaan todellista keskustelua asevelvollisuudesta on vaikea käydä, sillä se on betonoitu suomalaiseen poliittiseen keskusteluun muuttumattomana ja kaikuna kansakunnan rakentamisen ajoilta. Tutkimustuloksissa näkyy valitettavasti puolustuksen suunnittelun keskeisten perusteiden puute.</p><p>Suomen puolustus perustuu pidäkkeen luomiseen. Puolustusvoimien tehtävä on luoda uskottava puolustus joka ensisijaisesti ennaltaehkäisee sellaisen hyökkäyksen Suomeen, joka pakottaisi meidät luopumaan itsenäisyydestämme, omasta päätäntävallastamme ja omasta yhteiskuntajärjestyksestämme. Puolustusvoimille on keskeistä luoda annetuilla resursseilla mahdollisimman hyvä puolustusjärjestelmä. Siinä ratkaisussa kaikki vaihtoehdot ovat aina avoimia, ottaen kuitenkin huomioon keskeiset reunaehdot. Niitä reunaehtoja luovat oletettu uhka, maantiede, olosuhteet, kansainväliset liittoumat, annetut resurssit, taistelutapa, väestöpohja ja tahto puolustaa Suomea. Näissä monimutkaisissa laskelmissa on päädytty siihen, että asevelvollisuus tuottaa tarvittavan kyvyn. Suomen ulkopolitiikalla on ollut sata vuotta tukenaan hyvin koulutettu ja itseensä luottava asevoima, joka riittää koko maan puolustamiseen. Asevelvollisuus on keskeinen osa tätä voimaa. &nbsp;</p><p>Salomaa, kuten moni puolustuksen suunnittelun ulkopuolella oleva tutkija, tarkastelee suomalaista asevelvollisuutta kansainvälisen kontekstin kautta. Vertailussa ei kuitenkaan kyetä lähestymään kohdetta geopolitiikan tai sotilaallisten vaatimusten kautta. Johtopäätöksissä keskitytään siihen, miten muualla länsimaissa on ratkaistu asevelvollisuuskysymys, riippumatta siitä, mihin liittoumaan maat kuuluvat, missä ne sijaitsevat ja mitkä ovat kyseisten maiden sotilaallisen puolustuksen tavoitteet.</p><p>Salomaalle asevelvollisuus näyttäytyy kielellisten merkitysten, vanhoillisuuden ja poikkeuksellisuuden kautta. Salomaa tarkastelee asevelvollisuutta myös &nbsp;talouden kautta osaamatta sijoittaa asevelvollisuutta oikeaan kontekstiin. Salomaa ei valitettavasti todellisuudessa ymmärrä, että asevelvollisuus on vain osa puolustuskykyä, jota puolustusvoimissa tarkastellaan kokonaisuuden kautta. &nbsp;Puolustuskykyä ei tarkastella ensisijaisesti sukupuolen, yksilön etujen, aatteiden, &nbsp;ideologioiden, eikä kielellisten diskurssien kautta. Puolustuskyvyn suunnittelun lähtökohtana on kova aseellinen ja henkinen suorituskyky, jolla voidaan vastata äärimmäisessä tilanteessa sotilaallisiin toimenpiteisiin Suomea vastaan. Puolustusvoimien loppuasetelmassa suomalaisilla on oikeus ja vapaus päättää omista asioistaan, sekä mahdollisuus elää turvallista elämää ilman pelkoa jatkuvasta sotilaallisesta uhasta. Vaikka puolustuskykyä ei rakenneta Salomaan tutkimuksen lähtökohdista, niiden asettamat haasteet tunnetaan varsin hyvin puolustusvoimissa.</p><p>Asevelvollisuuden yhdistäminen 1800-luvun asevelvollisuuteen tai nationalismiin ovat ontuvia väitteitä. Nykyisen suomalaisen asevelvollisuuden käsite ja arki ovat kaukana menneistä ajoista. Puolustusvoimissa tuskin kuulee aggressiivista nationalismia arkipuheessa. Ylpeyttä omasta maasta ja yhteiskunnasta kylläkin.&nbsp; Puolustusvoimat pitää yllä suomalaisia ja demokraattisia arvoja, uskoo yhteiseen asiaan ja vaalii Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien ihmisten vapautta ja oikeutta päättää omista asioistaan. Tavoitteet ja keinot ovat kaukana Salomaan esittämistä kriittisistä puutteista.</p><p>Salomaa on kirjoittanut myös gradussaan &rdquo;Asevelvollisuuden vaiettu diskurssi&rdquo; (2016) <em>vaikenemisen spiraalista. </em>Hänen mukaansa asevelvollisuuskeskustelu on vaihtoehdotonta, perustuu nationalismiin, globalisaation vastaisuuteen ja vaientaa vähemmistön äänet. En yhdy näihin johtopäätöksiin. Asevelvollisuuskeskustelu on tullut viime vuosina ja miltei &rdquo;korvista ulos&rdquo;. Sitä on käyty kaikilla eri tasoilla tasa-arvoon, sukupuoleen, talouteen, koulutukseen, kansainvälisyyteen, Ruotsiin ja ties mihin viiitaten. Keskustelua ei ole puuttunut. Sen sijaan Salomaan tutkimuksesta heijastuu näkemys siitä, että keskustelu ei ole mennyt oikeaan suuntaan. Keskeinen, mahdollinen johtopäätös jää kokonaan pois: onko asevelvollisuus kaikkien tarkastelujen jälkeen pysynyt muuttumattomana, koska se vastaa parhaiten puolustuksen tarpeisiin annettujen reunaehtojen puitteissa?</p><p>On toki myönnettävä, että puolustusratkaisujen tutkiminen on vaikeaa, koska keskeinen aineisto ei ole saatavissa. Salomaan tutkimuksen lähteissä ei ole pääesikunnan suunnitteluosaston asiakirjoja, koska ne ovat salaisia. Puolustuksen keskeiset laskentamallit, ratkaisut ja uhkamallit eivät ole tutkijan käytössä. On ymmärrettävää, että tällöin ratkaisuja tarkastellaan diskurssin, ideologioiden, historian, talouden tai valtakäsitteiden kautta. Sekin on ymmärrettävää, että tutkimustulokset ovat kriittisiä, sillä myös puolustusvoimat tunnistaa puolustuksen tarpeiden ja maailman kiivaan muutoksen mukanaan tuomat kehittämiskohdat. Sen sijaan johtopäätökset, joissa esitetään edellä mainittujen tutkimuslähtökohtien kautta merkittäviä muutoksia puolustusratkaisuun ovat vähintäänkin haasteellisia, sillä tutkimuksen kannalta keskeinen aineisto jää puuttumaan.</p><p>Asevelvollisuuskeskustelu nivoutuu väistämättää koko puolustuskykyä koskevaan keskusteluun. Ensisijaista on, että pystymme ylläpitämään mahdollisimman tehokkaan puolustuskyvyn annetuilla resursseilla. Sen sisällä on pyrittävä mahdollisimman lähelle länsimaisia arvoja, korostettava läpinäkyvyyttä ja ylläpidettävä luottamusta.</p><p>Poikkitieteelliset tutkimuslähtökohdat ovat arvokkaita kehitettäessä puolustuskykyä. Arvokasta on myös esittää vaihtoehtoja asevelvollisuudelle puolustuskyvyn osana, mutta silloin on oltava kykyä käydä se keskustelu realistisista lähtökohdista yhdessä puolustusvoimien kanssa ilman ideologisia painotuksia. Tällä hetkellä emme ole yhteiskuntana kyenneet vielä esittämään sellaista mallia, joka ylläpitäisi saman puolustuskyvyn ilman asevelvollisuutta, emmekä ole kyenneet esittämään mallia, joka olisi kaikille tasapuolinen, sukupuolineutraali, taloudellisesti taakaton ja yksilöä korostava. Yhteiskunnalliset velvollisuudet kun harvoin ovat pelkästään pelkästään vapauksia korostavia.</p><p>&nbsp;</p> Asevelvollisuudesta käytävää poliittista keskustelua ja valtataistelua tutkinut tohtorikoulutettava Hannu Salomaa kirjoitti HS vieraskynässä (28.9.2018) asevelvollisuuden olevan edellen vanhakantainen ja  nojaavan nationalismiin. Salomaan mukaan asevelvollisuus nojaa edelleen 1800-luvun ajatusmaailmaan ja sitä tulee muuttaa. Salomaa korostaa, että ikäluokasta kaikki eivät suorita asevelvollisuutta, järjestelmä on hierarkkinen ja vanhaan kasvatusajatteluun nojautuva. Salomaa tarjoaa mieluummin tilalle valikoivaa ja palkkaan perustuvaa pientä asevelvollisuusarmeijaa tai ammattiarmeijaa.

Salomaan polku asevelvollisuuskeskustelua tutkineesta kandityöstä väitöskirjatutkimukseen on varmasti laadukasta tutkimusta, eikä sen arvoa osan asevelvollisuuskeskustelua sovi kiistää. Valitettavasti tutkijalta puuttuu kokonaisvaltainen näkemys maanpuolustuksen perimmäisestä tarkoituksesta, sekä ratkaisuista, jotka reunaehtoina johtavat nykyiseen malliin. Salomaan, kuten menneen kansalaisaloitteenkin lähtökohtina on korostaa yksilökeskeistä, globaalia maailmaa, jossa asevelvollisuutta tarkastellaan talouden, liberalismin,  tasa-arvon ja sukupuolen kautta. Tutkija korostaa, että asevelvollisuus perustuu konservatismiin, nationalismiin, hierarkiaan, ”pyhiin arvoihin” ja vaihtoehdottomuuteen. Salomaan mukaan todellista keskustelua asevelvollisuudesta on vaikea käydä, sillä se on betonoitu suomalaiseen poliittiseen keskusteluun muuttumattomana ja kaikuna kansakunnan rakentamisen ajoilta. Tutkimustuloksissa näkyy valitettavasti puolustuksen suunnittelun keskeisten perusteiden puute.

Suomen puolustus perustuu pidäkkeen luomiseen. Puolustusvoimien tehtävä on luoda uskottava puolustus joka ensisijaisesti ennaltaehkäisee sellaisen hyökkäyksen Suomeen, joka pakottaisi meidät luopumaan itsenäisyydestämme, omasta päätäntävallastamme ja omasta yhteiskuntajärjestyksestämme. Puolustusvoimille on keskeistä luoda annetuilla resursseilla mahdollisimman hyvä puolustusjärjestelmä. Siinä ratkaisussa kaikki vaihtoehdot ovat aina avoimia, ottaen kuitenkin huomioon keskeiset reunaehdot. Niitä reunaehtoja luovat oletettu uhka, maantiede, olosuhteet, kansainväliset liittoumat, annetut resurssit, taistelutapa, väestöpohja ja tahto puolustaa Suomea. Näissä monimutkaisissa laskelmissa on päädytty siihen, että asevelvollisuus tuottaa tarvittavan kyvyn. Suomen ulkopolitiikalla on ollut sata vuotta tukenaan hyvin koulutettu ja itseensä luottava asevoima, joka riittää koko maan puolustamiseen. Asevelvollisuus on keskeinen osa tätä voimaa.  

Salomaa, kuten moni puolustuksen suunnittelun ulkopuolella oleva tutkija, tarkastelee suomalaista asevelvollisuutta kansainvälisen kontekstin kautta. Vertailussa ei kuitenkaan kyetä lähestymään kohdetta geopolitiikan tai sotilaallisten vaatimusten kautta. Johtopäätöksissä keskitytään siihen, miten muualla länsimaissa on ratkaistu asevelvollisuuskysymys, riippumatta siitä, mihin liittoumaan maat kuuluvat, missä ne sijaitsevat ja mitkä ovat kyseisten maiden sotilaallisen puolustuksen tavoitteet.

Salomaalle asevelvollisuus näyttäytyy kielellisten merkitysten, vanhoillisuuden ja poikkeuksellisuuden kautta. Salomaa tarkastelee asevelvollisuutta myös  talouden kautta osaamatta sijoittaa asevelvollisuutta oikeaan kontekstiin. Salomaa ei valitettavasti todellisuudessa ymmärrä, että asevelvollisuus on vain osa puolustuskykyä, jota puolustusvoimissa tarkastellaan kokonaisuuden kautta.  Puolustuskykyä ei tarkastella ensisijaisesti sukupuolen, yksilön etujen, aatteiden,  ideologioiden, eikä kielellisten diskurssien kautta. Puolustuskyvyn suunnittelun lähtökohtana on kova aseellinen ja henkinen suorituskyky, jolla voidaan vastata äärimmäisessä tilanteessa sotilaallisiin toimenpiteisiin Suomea vastaan. Puolustusvoimien loppuasetelmassa suomalaisilla on oikeus ja vapaus päättää omista asioistaan, sekä mahdollisuus elää turvallista elämää ilman pelkoa jatkuvasta sotilaallisesta uhasta. Vaikka puolustuskykyä ei rakenneta Salomaan tutkimuksen lähtökohdista, niiden asettamat haasteet tunnetaan varsin hyvin puolustusvoimissa.

Asevelvollisuuden yhdistäminen 1800-luvun asevelvollisuuteen tai nationalismiin ovat ontuvia väitteitä. Nykyisen suomalaisen asevelvollisuuden käsite ja arki ovat kaukana menneistä ajoista. Puolustusvoimissa tuskin kuulee aggressiivista nationalismia arkipuheessa. Ylpeyttä omasta maasta ja yhteiskunnasta kylläkin.  Puolustusvoimat pitää yllä suomalaisia ja demokraattisia arvoja, uskoo yhteiseen asiaan ja vaalii Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien ihmisten vapautta ja oikeutta päättää omista asioistaan. Tavoitteet ja keinot ovat kaukana Salomaan esittämistä kriittisistä puutteista.

Salomaa on kirjoittanut myös gradussaan ”Asevelvollisuuden vaiettu diskurssi” (2016) vaikenemisen spiraalista. Hänen mukaansa asevelvollisuuskeskustelu on vaihtoehdotonta, perustuu nationalismiin, globalisaation vastaisuuteen ja vaientaa vähemmistön äänet. En yhdy näihin johtopäätöksiin. Asevelvollisuuskeskustelu on tullut viime vuosina ja miltei ”korvista ulos”. Sitä on käyty kaikilla eri tasoilla tasa-arvoon, sukupuoleen, talouteen, koulutukseen, kansainvälisyyteen, Ruotsiin ja ties mihin viiitaten. Keskustelua ei ole puuttunut. Sen sijaan Salomaan tutkimuksesta heijastuu näkemys siitä, että keskustelu ei ole mennyt oikeaan suuntaan. Keskeinen, mahdollinen johtopäätös jää kokonaan pois: onko asevelvollisuus kaikkien tarkastelujen jälkeen pysynyt muuttumattomana, koska se vastaa parhaiten puolustuksen tarpeisiin annettujen reunaehtojen puitteissa?

On toki myönnettävä, että puolustusratkaisujen tutkiminen on vaikeaa, koska keskeinen aineisto ei ole saatavissa. Salomaan tutkimuksen lähteissä ei ole pääesikunnan suunnitteluosaston asiakirjoja, koska ne ovat salaisia. Puolustuksen keskeiset laskentamallit, ratkaisut ja uhkamallit eivät ole tutkijan käytössä. On ymmärrettävää, että tällöin ratkaisuja tarkastellaan diskurssin, ideologioiden, historian, talouden tai valtakäsitteiden kautta. Sekin on ymmärrettävää, että tutkimustulokset ovat kriittisiä, sillä myös puolustusvoimat tunnistaa puolustuksen tarpeiden ja maailman kiivaan muutoksen mukanaan tuomat kehittämiskohdat. Sen sijaan johtopäätökset, joissa esitetään edellä mainittujen tutkimuslähtökohtien kautta merkittäviä muutoksia puolustusratkaisuun ovat vähintäänkin haasteellisia, sillä tutkimuksen kannalta keskeinen aineisto jää puuttumaan.

Asevelvollisuuskeskustelu nivoutuu väistämättää koko puolustuskykyä koskevaan keskusteluun. Ensisijaista on, että pystymme ylläpitämään mahdollisimman tehokkaan puolustuskyvyn annetuilla resursseilla. Sen sisällä on pyrittävä mahdollisimman lähelle länsimaisia arvoja, korostettava läpinäkyvyyttä ja ylläpidettävä luottamusta.

Poikkitieteelliset tutkimuslähtökohdat ovat arvokkaita kehitettäessä puolustuskykyä. Arvokasta on myös esittää vaihtoehtoja asevelvollisuudelle puolustuskyvyn osana, mutta silloin on oltava kykyä käydä se keskustelu realistisista lähtökohdista yhdessä puolustusvoimien kanssa ilman ideologisia painotuksia. Tällä hetkellä emme ole yhteiskuntana kyenneet vielä esittämään sellaista mallia, joka ylläpitäisi saman puolustuskyvyn ilman asevelvollisuutta, emmekä ole kyenneet esittämään mallia, joka olisi kaikille tasapuolinen, sukupuolineutraali, taloudellisesti taakaton ja yksilöä korostava. Yhteiskunnalliset velvollisuudet kun harvoin ovat pelkästään pelkästään vapauksia korostavia.

 

]]>
28 http://tommikangasmaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261692-asevelvollisuustutkimuksesta-uupuu-kokonaisvaltainen-nakemys#comments Kotimaa Asevelvollisuus maanpuolustus Suomen puolustuskyky Tutkimus Fri, 28 Sep 2018 07:31:11 +0000 Tommi Kangasmaa http://tommikangasmaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261692-asevelvollisuustutkimuksesta-uupuu-kokonaisvaltainen-nakemys
Isänmaallisten militarismi ja väkivaltafantasiat http://ilkkasalo1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261690-isanmaallisten-militarismi-ja-vakivaltafantasiat <p>Tälläkin palstalla isänmaallisiksi itsensä identifioivat näyttävät olevan kovin ihastuneita militarismiin; usein jopa väkivaltaorgioihin. Puheenvuoron säännöt kieltävät väkivallan propagoimisen, joten kannanotot eivät ole Puheenvuorossa sieltä tökeröimmästä päästä. Väkivaltainen militarismi kuitenkin tulee esille muutamissa yleistä asevelvollisuutta puolustavissa blogeissa ja kommenteissa. Myös poliisin militarisoiminen saa isänmaallisten kannatuksen.</p><p>Pari vuotta sitten esitin tällä palstalla eräässä kommentissani seuraavan skenaarion: &rdquo;Kun ensimmäiset ohjusiskut on tehty Suomen kaupunkeihin, aseet lasketaan suunnilleen saman tien. Sitten päästää hautaamaan siviilejä, joihin saattaa kuulua iso joukko militarismia kannattavien isänmaallisten sukulaisia. Pian jäljellä olevat lentokentät, satamat ja tiet täyttyvät maasta pois pyrkivistä suomalaisista. Miljoona pakolaista pyrkii pois keinoja kaihtamatta. Jäljelle jäävät vanhukset, vammaiset, lapset ja ne jotka jostain syystä eivät ymmärrä lähteä. Jäljelle jää myös muutama sissisotaan ryhtyvä militaristi, mutta heikolta näyttää heidänkin menestysmahdollisuutensa.&quot;</p><p>Minulle tuntematon nimimerkki toisella palstalla esitti taannoin seuraavan skenaarion. En yleensä kommentoi nimimerkkien juttuja, mutta kertaa teen poikkeuksen, sillä skenaario oli osuva. Se meni suunnilleen seuraavan tapaan: &rdquo;Isänmaalliset ovat nykypäivän metsäläisiä, vaikka asuisivatkin kaupungissa. Minua huvittaa, kun joku metsäläisistä kertoo helsinkiläisistä ituhipeistä. Ehkä kyseessä on projektio: metsäläiset eivät selviäisi kehäkolmosen sisäpuolella, joten heidän on projisoitava omat heikkoutensa ituhippeihin.&rdquo;</p><p>&rdquo;Nämä metsäläiset liittävät metsäläisen selviytymistaidot isänmaalliseen maanpuolustustyöhön. Militaristinen kuri ja järjestys ei kuitenkaan tee metsäläisistä ramboja. Lähes kaikki mielenkiintoinen tapahtuu nykyään kaupungeissa. Ituhippien selviytymistaidot kaupunkiolosuhteissa ovat aivan ylivoimaiset verrattuna metsäläisiin. Metsäläinen ei kelpaa kaupunkisissiksi.&rdquo;</p><p>Isänmaallisten militarismin motiivina saattaa olla omasta mielestäni seuraava: Kun minulla oli ikävät ja turhauttavat ajat armeijassa, kukaan muukaan ei saa päästä helpommalla.</p><p>Lopuksi omakohtainen muisto: Kun kuuluu sodan jälkeen syntyneisiin suuriin ikäluokkiin, ei oikein voinut välttyä vanhempiensa sotamuistoilta. Kaksi sotaa käynyt isäni vannotti minua koskaan tarttumasta aseeseen, mutta enhän minä sellaista kuunnellut vaan suoritin osuuteni jo silloin vain koomisia piirteitä sisältävästä asevelvollisuudesta muiden samanlaisten mukana. Näin jälkeenpäin ajatellen se oli pelkästään noloa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tälläkin palstalla isänmaallisiksi itsensä identifioivat näyttävät olevan kovin ihastuneita militarismiin; usein jopa väkivaltaorgioihin. Puheenvuoron säännöt kieltävät väkivallan propagoimisen, joten kannanotot eivät ole Puheenvuorossa sieltä tökeröimmästä päästä. Väkivaltainen militarismi kuitenkin tulee esille muutamissa yleistä asevelvollisuutta puolustavissa blogeissa ja kommenteissa. Myös poliisin militarisoiminen saa isänmaallisten kannatuksen.

Pari vuotta sitten esitin tällä palstalla eräässä kommentissani seuraavan skenaarion: ”Kun ensimmäiset ohjusiskut on tehty Suomen kaupunkeihin, aseet lasketaan suunnilleen saman tien. Sitten päästää hautaamaan siviilejä, joihin saattaa kuulua iso joukko militarismia kannattavien isänmaallisten sukulaisia. Pian jäljellä olevat lentokentät, satamat ja tiet täyttyvät maasta pois pyrkivistä suomalaisista. Miljoona pakolaista pyrkii pois keinoja kaihtamatta. Jäljelle jäävät vanhukset, vammaiset, lapset ja ne jotka jostain syystä eivät ymmärrä lähteä. Jäljelle jää myös muutama sissisotaan ryhtyvä militaristi, mutta heikolta näyttää heidänkin menestysmahdollisuutensa."

Minulle tuntematon nimimerkki toisella palstalla esitti taannoin seuraavan skenaarion. En yleensä kommentoi nimimerkkien juttuja, mutta kertaa teen poikkeuksen, sillä skenaario oli osuva. Se meni suunnilleen seuraavan tapaan: ”Isänmaalliset ovat nykypäivän metsäläisiä, vaikka asuisivatkin kaupungissa. Minua huvittaa, kun joku metsäläisistä kertoo helsinkiläisistä ituhipeistä. Ehkä kyseessä on projektio: metsäläiset eivät selviäisi kehäkolmosen sisäpuolella, joten heidän on projisoitava omat heikkoutensa ituhippeihin.”

”Nämä metsäläiset liittävät metsäläisen selviytymistaidot isänmaalliseen maanpuolustustyöhön. Militaristinen kuri ja järjestys ei kuitenkaan tee metsäläisistä ramboja. Lähes kaikki mielenkiintoinen tapahtuu nykyään kaupungeissa. Ituhippien selviytymistaidot kaupunkiolosuhteissa ovat aivan ylivoimaiset verrattuna metsäläisiin. Metsäläinen ei kelpaa kaupunkisissiksi.”

Isänmaallisten militarismin motiivina saattaa olla omasta mielestäni seuraava: Kun minulla oli ikävät ja turhauttavat ajat armeijassa, kukaan muukaan ei saa päästä helpommalla.

Lopuksi omakohtainen muisto: Kun kuuluu sodan jälkeen syntyneisiin suuriin ikäluokkiin, ei oikein voinut välttyä vanhempiensa sotamuistoilta. Kaksi sotaa käynyt isäni vannotti minua koskaan tarttumasta aseeseen, mutta enhän minä sellaista kuunnellut vaan suoritin osuuteni jo silloin vain koomisia piirteitä sisältävästä asevelvollisuudesta muiden samanlaisten mukana. Näin jälkeenpäin ajatellen se oli pelkästään noloa.

]]>
43 http://ilkkasalo1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261690-isanmaallisten-militarismi-ja-vakivaltafantasiat#comments Aseellinen väkivalta Asevelvollisuus Isänmaallisuus Militarismi Fri, 28 Sep 2018 07:18:28 +0000 Ilkka Salo http://ilkkasalo1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261690-isanmaallisten-militarismi-ja-vakivaltafantasiat
Hallitus esittää asevelvollisuuslakia yhdenvertaiseksi eri uskontokunnille http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261332-hallitus-esittaa-asevelvollisuuslakia-yhdenvertaiseksi-eri-uskontokunnille <p>&nbsp;</p><p><strong>Hallitus esittää Jehovan todistajien vapautuslain kumoamista </strong></p><p>Hallitus on 20.9.2018 antanut eduskunnalle esityksen Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annetun lain kumoamiseksi.</p><p>Vapautuslaki ehdotetaan kumottavaksi siirtymäaikana siten, että henkilöt, jotka ovat ennen kumoamislain voimaantuloa hakeneet kyseisen lain mukaista lykkäystä palveluksen aloittamiselle, voisivat edelleen kolmen kuukauden kuluessa hakea vapautusta asevelvollisuuden suorittamisesta. Siirtymäajan jälkeen vapautuksia ei enää myönnettäisi.</p><p>Jehovan todistajien vapautuslain kumoamisen myötä kaikkia uskonnollisia ja muita vakaumuksia kohdeltaisiin Suomen asevelvollisuutta koskevassa lainsäädännössä yhdenvertaisesti.<strong> </strong>Jehovan todistajien vapautuslaki tuli voimaan vuonna 1987 ja sen nojalla Jehovan todistajiin kuuluville henkilöille on voitu myöntää vapautus sekä varusmies- että siviilipalveluksen suorittamisesta.</p><p>Vapautuslain säätämisen taustalla olleet olosuhteet ovat monelta osin muuttuneet 1980-luvun jälkeen. Varusmiespalvelusta ja siviilipalvelusta on merkittävästi kehitetty, minkä lisäksi Jehovan todistajien oma suhtautuminen siviilipalvelukseen on muuttunut myönteisemmäksi. Perusoikeuksien merkitys yhteiskunnassa on samoin kasvanut merkittävästi. Vapautuslaki asettaa yhden uskonnollisen vakaumuksen parempaan asemaan muihin vakaumuksiin nähden ja lain onkin useassa yhteydessä todettu olevan ristiriidassa perustuslaissa turvatun ihmisten yhdenvertaisuuden ja siihen liittyvän syrjintäkiellon kanssa.</p><p>Lisätietoja asiasta antaa hallitussihteeri Perttu Wasenius, puh. 0295 140 603.</p><p><strong>Lähde (myös kuunneltavissa täällä):</strong></p><p><a href="http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9470" title="http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9470">http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9470</a></p><p>---</p><p>Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annetun lain kumoamisesta ja asevelvollisuuslain 3 &sect;:n muuttamisesta</p><p><strong>HE 139/2018</strong></p><p><a class="external-link parliament-link" href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_139+2018.aspx" target="_blank">Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla</a></p><p><strong>Asevelvollisuuslaki</strong></p><p><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438" title="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438">https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Hallitus esittää Jehovan todistajien vapautuslain kumoamista

Hallitus on 20.9.2018 antanut eduskunnalle esityksen Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annetun lain kumoamiseksi.

Vapautuslaki ehdotetaan kumottavaksi siirtymäaikana siten, että henkilöt, jotka ovat ennen kumoamislain voimaantuloa hakeneet kyseisen lain mukaista lykkäystä palveluksen aloittamiselle, voisivat edelleen kolmen kuukauden kuluessa hakea vapautusta asevelvollisuuden suorittamisesta. Siirtymäajan jälkeen vapautuksia ei enää myönnettäisi.

Jehovan todistajien vapautuslain kumoamisen myötä kaikkia uskonnollisia ja muita vakaumuksia kohdeltaisiin Suomen asevelvollisuutta koskevassa lainsäädännössä yhdenvertaisesti. Jehovan todistajien vapautuslaki tuli voimaan vuonna 1987 ja sen nojalla Jehovan todistajiin kuuluville henkilöille on voitu myöntää vapautus sekä varusmies- että siviilipalveluksen suorittamisesta.

Vapautuslain säätämisen taustalla olleet olosuhteet ovat monelta osin muuttuneet 1980-luvun jälkeen. Varusmiespalvelusta ja siviilipalvelusta on merkittävästi kehitetty, minkä lisäksi Jehovan todistajien oma suhtautuminen siviilipalvelukseen on muuttunut myönteisemmäksi. Perusoikeuksien merkitys yhteiskunnassa on samoin kasvanut merkittävästi. Vapautuslaki asettaa yhden uskonnollisen vakaumuksen parempaan asemaan muihin vakaumuksiin nähden ja lain onkin useassa yhteydessä todettu olevan ristiriidassa perustuslaissa turvatun ihmisten yhdenvertaisuuden ja siihen liittyvän syrjintäkiellon kanssa.

Lisätietoja asiasta antaa hallitussihteeri Perttu Wasenius, puh. 0295 140 603.

Lähde (myös kuunneltavissa täällä):

http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9470

---

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annetun lain kumoamisesta ja asevelvollisuuslain 3 §:n muuttamisesta

HE 139/2018

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Asevelvollisuuslaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438

 

 

 

 

]]>
12 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261332-hallitus-esittaa-asevelvollisuuslakia-yhdenvertaiseksi-eri-uskontokunnille#comments Asevelvollisuus Fri, 21 Sep 2018 11:11:11 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261332-hallitus-esittaa-asevelvollisuuslakia-yhdenvertaiseksi-eri-uskontokunnille
Vapaan Suomen puolesta http://kuoppari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257280-vapaan-suomen-puolesta <p>Sotiin ja valtion propagandaan liitetään lähes poikkeuksetta arvo &ldquo;vapaus&rdquo;, valloittaja määrittää itsensä poikkeuksetta jonkinlaiseksi vapautus-armeijaksi, valtion armeija puolustaa meidän &ldquo;vapautta&rdquo;. Sotilaat taistelevat &ldquo;vapauden&rdquo; puolesta. Mutta mitä on tämä &ldquo;vapaus&rdquo;?</p><p>&nbsp;</p><p>Ihmisten muodostamat yhteisöt ja eritoten valtiot ovat kautta aikojen pyrkineet rajoittamaan kansalaistensa oikeuksia. Nationalistisessa, tai oikeastaan narsistisessa huumassaan valtiot pitävät itseään enemmän vapaana kuin muita valtioita, tämä johtunee siitä että valtaapitävät ova sokeita niille oikeuksille jotka eivät koske heitä itseään. Suomen sotien veteraaneja muistellaan ja kunnioitetaan Suomen kansan vapauden puolustajina, vaikka silloinen Suomi oli kaukana vapaasta maasta. Todennäköisesti Isisin sotilaatkin pitävät itseään vapauttajina, koska mahdollistavat &ldquo;jumalallista vapautta&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielestäni on neljä sellaista indikaattoria jotka mittaavat tällä hetkellä hyvin länsimaalaisen yhteisön/valtion absoluuttista vapautta, nämä ovat suhtautuminen <strong>uskontoon</strong>, <strong>päihteisiin</strong>, <strong>&nbsp;seksuaalisuuten</strong> ja <strong>maanpuolustukseen</strong>. Mittareita on varmasti paljon muitakin, mutta nämä neljä ovat sellaisia joiden kanssa Suomella ja itseään vapaana pitävillä länsimailla on ollut haasteita.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka kehittyminen tuntuu liberaalisti ajattelevan kannalta tuskaisen hitaalta on Suomi edennyt vapauden suhteen huomattavasti suhteellisen lyhyessä ajassa. Noin sata vuotta sitte Suomi oli vielä maa jossa ainoa &ldquo;vapaa&rdquo; tapa elää oli olla nationalistinen, kristitty, alkoholisti hetero, eli leikkisästi sanottuna sahuri ...tai persu.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielestäni suurimmat esteet kohta vapaata valtiota meillä on vielä:</p><p>&nbsp;</p><p>-<strong>Valtion kirkko</strong>. Uskonnolla on aina ollut valtavan iso rooli vapauteen tai oikeammin sen puutteeseen. Suomessa kirkon aseman heikentyminen on ollut suorassa korrelaatiossa yksilön vapauksien kasvun kanssa. Vaikka Suomi on jo uskonnon suhteen suhteellisen vapaa maa, ei ole perusteltua että valtio on kytköksissä yhteen uskontoon, tai että yrittäjät maksavat &ldquo;suojelurahaa&rdquo; yhteisöveron muodossa &ldquo;valtion uskonnolle&rdquo;. Kirkon ja valtion kytkös tulisi purkaa täysin ja lopullisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>-<strong>Päihteet</strong>. Tässä Suomella ja monella muulla maalla on paljon tekemistä. Alkoholi on ollut Suomalaisille pyhä lehmä ja suurin osa sitä käyttää ja osaa myös arvostaa tätä oikeutta. Muiden päihteiden kuin alkoholin käyttäjiä on rangaistu ja syrjäytetty yhteiskunnasta. Ihmisen oikeutta omaan kehoon ja psyykkeeseen ei tältä osin kunnioiteta. Ongelma on koskenut koko läntistä maailmaa, mutta onneksi isot muutoksen aallot ovat liikkeellä ja tulevat ennemmin tai myöhemmin vapauttamaan myös Suomen. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>-<strong>Seksuaalisuus</strong>. Kehitys on ollut viime aikoina myönteistä ja suurimmat voitot vapauden puolesta on tällä osa-alueella jo voitettu ja voitanee sanoa että seksuaalisen vapauden suhteen Suomi on jo melko vapaa maa, mutta vielä kehittymisen varaa varmasti on. Setan työn kannalta homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin purkaminen -70 luvulla on yksi suurimmista vapauden puolesta saavutetuista voitoista. Monet vapauteen liittyvistä muista oikeuksista (esim. taloudellinen vapaus) &nbsp;on sidoksissa seksuaalisuuteen ja sukupuolirooleihin, joten seksuaalisuus ja vapaus tulee tulevaisuudessakin kulkemaan vahvasti rinta rinnan.</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p>-<strong>Maanpuolustus. </strong>Suomen pahin kompastuskivi, mitä tulee vapauteen. Oiskohan Suomi viimeinen &ldquo;vapaa&rdquo; länsimaa jossa on vielä yleinen asevelvollisuus? Onko uskottavaa puolustaa vapautta &ldquo;orja&rdquo; armeijalla? Paitsi että &ldquo;yleinen&rdquo; asevelvollisuus (mikä ei kuitenkaan koske naisia, jehovan todistajia tai ahvenanmaalaisia) on vastoin kaikkia vapauden periaatteita se rikkoo myös kansalaisten yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa vastaan.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Kaikissa näissä neljässä asiassa Suomi on mennyt viime aikoina ainakin keskusteluissa ja yleisessä asennoitumisessa hurjasti eteenpäin. Näin liberaalin &ldquo;radikaalin&rdquo; kannalta joka on odottanut &ldquo;vapaan&rdquo; Suomen syntyä vuosikymmenien ajan, on mahtavaa elää tätä aikakautta. Paljon hyvää tapahtuu ja yksilön vapauksia voi jo puolustaa tulematta itse leimatuksi, syrjityksi tai vangituksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Mainittakoon vielä että kirjoittaja on itse viikonloppu- alkoholisoitunut, rippikoulun käynyt, hetero viestimies, mutta ei persu.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sotiin ja valtion propagandaan liitetään lähes poikkeuksetta arvo “vapaus”, valloittaja määrittää itsensä poikkeuksetta jonkinlaiseksi vapautus-armeijaksi, valtion armeija puolustaa meidän “vapautta”. Sotilaat taistelevat “vapauden” puolesta. Mutta mitä on tämä “vapaus”?

 

Ihmisten muodostamat yhteisöt ja eritoten valtiot ovat kautta aikojen pyrkineet rajoittamaan kansalaistensa oikeuksia. Nationalistisessa, tai oikeastaan narsistisessa huumassaan valtiot pitävät itseään enemmän vapaana kuin muita valtioita, tämä johtunee siitä että valtaapitävät ova sokeita niille oikeuksille jotka eivät koske heitä itseään. Suomen sotien veteraaneja muistellaan ja kunnioitetaan Suomen kansan vapauden puolustajina, vaikka silloinen Suomi oli kaukana vapaasta maasta. Todennäköisesti Isisin sotilaatkin pitävät itseään vapauttajina, koska mahdollistavat “jumalallista vapautta”.

 

Mielestäni on neljä sellaista indikaattoria jotka mittaavat tällä hetkellä hyvin länsimaalaisen yhteisön/valtion absoluuttista vapautta, nämä ovat suhtautuminen uskontoon, päihteisiin,  seksuaalisuuten ja maanpuolustukseen. Mittareita on varmasti paljon muitakin, mutta nämä neljä ovat sellaisia joiden kanssa Suomella ja itseään vapaana pitävillä länsimailla on ollut haasteita.

 

Vaikka kehittyminen tuntuu liberaalisti ajattelevan kannalta tuskaisen hitaalta on Suomi edennyt vapauden suhteen huomattavasti suhteellisen lyhyessä ajassa. Noin sata vuotta sitte Suomi oli vielä maa jossa ainoa “vapaa” tapa elää oli olla nationalistinen, kristitty, alkoholisti hetero, eli leikkisästi sanottuna sahuri ...tai persu.

 

Mielestäni suurimmat esteet kohta vapaata valtiota meillä on vielä:

 

-Valtion kirkko. Uskonnolla on aina ollut valtavan iso rooli vapauteen tai oikeammin sen puutteeseen. Suomessa kirkon aseman heikentyminen on ollut suorassa korrelaatiossa yksilön vapauksien kasvun kanssa. Vaikka Suomi on jo uskonnon suhteen suhteellisen vapaa maa, ei ole perusteltua että valtio on kytköksissä yhteen uskontoon, tai että yrittäjät maksavat “suojelurahaa” yhteisöveron muodossa “valtion uskonnolle”. Kirkon ja valtion kytkös tulisi purkaa täysin ja lopullisesti.

 

-Päihteet. Tässä Suomella ja monella muulla maalla on paljon tekemistä. Alkoholi on ollut Suomalaisille pyhä lehmä ja suurin osa sitä käyttää ja osaa myös arvostaa tätä oikeutta. Muiden päihteiden kuin alkoholin käyttäjiä on rangaistu ja syrjäytetty yhteiskunnasta. Ihmisen oikeutta omaan kehoon ja psyykkeeseen ei tältä osin kunnioiteta. Ongelma on koskenut koko läntistä maailmaa, mutta onneksi isot muutoksen aallot ovat liikkeellä ja tulevat ennemmin tai myöhemmin vapauttamaan myös Suomen.  

 

-Seksuaalisuus. Kehitys on ollut viime aikoina myönteistä ja suurimmat voitot vapauden puolesta on tällä osa-alueella jo voitettu ja voitanee sanoa että seksuaalisen vapauden suhteen Suomi on jo melko vapaa maa, mutta vielä kehittymisen varaa varmasti on. Setan työn kannalta homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin purkaminen -70 luvulla on yksi suurimmista vapauden puolesta saavutetuista voitoista. Monet vapauteen liittyvistä muista oikeuksista (esim. taloudellinen vapaus)  on sidoksissa seksuaalisuuteen ja sukupuolirooleihin, joten seksuaalisuus ja vapaus tulee tulevaisuudessakin kulkemaan vahvasti rinta rinnan.

  

-Maanpuolustus. Suomen pahin kompastuskivi, mitä tulee vapauteen. Oiskohan Suomi viimeinen “vapaa” länsimaa jossa on vielä yleinen asevelvollisuus? Onko uskottavaa puolustaa vapautta “orja” armeijalla? Paitsi että “yleinen” asevelvollisuus (mikä ei kuitenkaan koske naisia, jehovan todistajia tai ahvenanmaalaisia) on vastoin kaikkia vapauden periaatteita se rikkoo myös kansalaisten yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa vastaan.


 

Kaikissa näissä neljässä asiassa Suomi on mennyt viime aikoina ainakin keskusteluissa ja yleisessä asennoitumisessa hurjasti eteenpäin. Näin liberaalin “radikaalin” kannalta joka on odottanut “vapaan” Suomen syntyä vuosikymmenien ajan, on mahtavaa elää tätä aikakautta. Paljon hyvää tapahtuu ja yksilön vapauksia voi jo puolustaa tulematta itse leimatuksi, syrjityksi tai vangituksi.

 

Mainittakoon vielä että kirjoittaja on itse viikonloppu- alkoholisoitunut, rippikoulun käynyt, hetero viestimies, mutta ei persu.

 

]]>
3 http://kuoppari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257280-vapaan-suomen-puolesta#comments Asevelvollisuus Päihteet Seksi Suomi Uskonto Fri, 22 Jun 2018 10:16:12 +0000 Ari Kuoppa-aho http://kuoppari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257280-vapaan-suomen-puolesta