Matias

Faktoja kitisijöille!

  •  Erilaiset tulonsiirrot muodostavat varsinkin pienituloisilla suuren osan kokonaistuloista. Kuva: Yle Uutisgrafiikka
    Erilaiset tulonsiirrot muodostavat varsinkin pienituloisilla suuren osan kokonaistuloista. Kuva: Yle Uutisgrafiikka
  •  Noin 60 prosenttia suomalaisista jää "plussalle", kun saaduista tulonsiirroista vähennetään pakolliset, välittömät verot.
    Noin 60 prosenttia suomalaisista jää "plussalle", kun saaduista tulonsiirroista vähennetään pakolliset, välittömät verot.

Viimeisen viikon aikana mediassa on ollut valtava turbulenssi ja kitinä. Pääsyynä tietenkin hallituksen leikkauslistat ja etenkin se, että "suurituloiset" pääsevät taas helpolla ja "köyhiltä" leikataan. Osittain ollaan toki oikeassakin, mutta tarkasteltaessa lähempää suurituloisten maksamia veroja ja saatuja tulosiirtoja, päästään ihan erilaiseen tilannekuvaan.

Evan tietopaketti "hyvinvointivaltio numeroina" (2011) antaa hyvän kuvan keskeisistä tunnusluvuista. Koko paketti on erinomaista luettavaa ja kannattaa lukea, mutta tarkastellaanpa sitä ja muita faktoja hieman hallitusohjelman näkökulmasta.

Ensinnäkin voidaan huomata, että julkiset menot on nousseet vuodesta 1980 vuoteen 2009 mennessä 40,2%:ista 55,9%:iin suhteessa BKT:een. Eniten on nousseet tulonsiirrot kotitalouksille, jotka ovat lähes tuplaantuneet. Jokainen meistä tietää, että viimeiset vuodet olemme velkaantuneet rajusti kun olemme näitä palveluita pitäneet yllä. Leikattavaa siis riittää.

Ensimmäinen hyvä huomio on, että yli puolet suomalaisista saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa ansiotulo-, pääoma- ja kunnallisveroja. Tämä tarkoittaa käytännössä siis sitä, että toinen puoli maksaa käytännössä kokonaan toisen elämisen.

Yli 100 000 euroa vuodessa ansiotuloja tienaavat alle 35 000 suomalaista (0,66 % väestöstä) maksavat noin 20 % ansiotuloveroista (2009).

Suomessa hyvätuloisin 1,1 % tulonsaajista (47 000 henkeä) maksaa 13,9 % tuloveroista, paljon enemmän kuin tulo-osuutensa, enemmän kuin vähätuloisimmat 50 % tulonsaajista yhteensä, 70 kertaa niin paljon kuin köyhimmät 11 % yhteensä. He maksavat veroina tuloistaan 7 kertaa niin suuren osan kuin köyhimmät 11 %, ja progressio kasvaa tulonsaajakymmenyksestä toiseen, vaikka alhaiseksi väitetty pääomatuloverotuskin huomioidaan.

Vuonna 2011 noin 60 000 suomalaista maksoi lähes 15 % veroista. Kaksi ylintä tuloluokkaa maksoi veroista lähes 50%.

Suomessa on siis hyvin pieni osa veronmaksajia jotka ovat nettomaksajia. Heidän veroprosenttinsa on jo nyt huipussaan, eikä solidaarisuusveron jatkaminen ainakaan helpota tilannetta. Vaikka yli 100 000€ tienaavien veroja nostettaisiin 100%:iin, niin sekään ei vielä auttaisi. Leikattavaa jäisi silti.

Minulla on yksi kysymys kaikille kitisijöille. Mikä on mielestänne oikeudenmukainen kattoraja tuloverotuksessa? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (215 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Mikä on mielestänne oikeudenmukainen kattoraja tuloverotuksessa?"

Mielenkiintoinen kysymys. olisiko tämä raja 49% vai 40%?

Matias Härkönen

Omasta mielestäni 40% olisi ehdoton maksimi. Mutta sehän paukkuu jo nyt keskituloisellakin yli...

Asia pitäisi saada perustuslakiin. Olkoon sitten vaikka 50%, mutta ei enempää. Ei mitenkään motivoi työhön jos rahoista enemmän kuin puolet menee valtiolle.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Rooseveltin aikaan jenkeissä korkeimmat tulo/pääomaveroprosentit oli 94%:n luokkaa- ja talous kasvoi vauhdilla. Eli tarkastellaan mieluummin sitä käteen jäävää osuutta- kuka tarvitsee yli 10.000euroa käteen kuussa, tai kaksikymppiä, en kertakaikkisesti ymmärrä.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #165

Ja ruotsissa Astrid Lindgren maksoi veroa 102%. Ilmiö sai jopa oman satunsa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pomperipossa_i_Monism...

10 000€ käteen kuussa olisi tosiaan ihan hyvä palkka, mutta ei mikään peruste sille, etteikö joku saisi tienata enemmän. Kuka haluaa tehdä töitä enemmän jos siitä ei saa mitään palkintoa?

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff Vastaus kommenttiin #166

Elämä ei ole työtä varten vaan työ elämää varten. Järjestys on elämä 1.työ 2. Työajan pudottaminen 4-6 tuntiin/pvä ja tasaisempi tulonjako on edistystä, koska teknologia jne. Puhut taantumuksen juttuja Matias.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #222

Ei kai kukaan ole muuta väittänytkään. Tosin jos joku haluaa laittaa työn edelle ja uhrata elämänsä, niin eikö häntä saisi palkita jos onnistuu? Mikäli emme salli ihmisille onnistumisen iloa ja palkintoa siitä, niin kuka ottaa niitä riskejä että teknologia ja muut asiat kehittyisi?

Olisi muuten todella mukavaa olla työntekijänä ja tehdä 4-6 tunnin työpäiviä, nauttia lomista ja sairaspäivärahoista jos sairastaa, vaatia etuisuuksia ja kunnon palkkaa ja laittaa joku muu kantamaan yrittäjyyden riskit. Jos yrittäjä epäonnistuu, niin makselee velkoja loppuikänsä. Jos onnistuu, niin rahat vielään jotta kaikilla on "tasaista tuloa"...

Luojan kiitos että vasemmistopuolueiden yhteiskannatus on jotain 22% luokkaa ja laskusuunnassa....

Pauli Pohjanjousi Vastaus kommenttiin #165

Ruuseveltin aikaan lähtötilanne oli varmaan sen verran toivoton ettei huonommaksi ainakaan voinut mennä. Mutta turha kaivella jotain nippelinappeli esimerkkejä jostain historian uumenista kun eletään tätä päivää.

Jos rikastumiselle ei anneta mitään edellytyksiä niin ketään ei kiinnosta edes yrittää ja valtio degeneroituu Somalian tasolle. Jos joku keksii hyvän liikeidean, perustaa yrityksen ja raataa perse ruvella 24/7 niin miksi hän ei saisi oikeudenmukaisesti tienata miljoonaa? Ainoastaan kateellisia, kommareita ja sossupummeja sellainen voi häiritä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #189

Kumpi mielestäsi tarvitsisi sen ylimääräisen rahan elämiseensä niin että se olisi oikeudenmukaista? Sossunluukulla ruokaa parkuva työtön yh vai ulkomailla kiertelevä ja kaviaaria mussuttava yrittäjä? Ei laupias Samarialainenkaan vaatinut ryöstetyltä maksua hoidosta ja kuskaamisesta majatalolle vaan maksoi rahattoman motelli maksun. Ja vanhan sanonnan mukaan rikas on se jolla on sydäntä antaa omastaan, sillä se joka osaa antaa saa osakseen rakkautta.

Siis jos saisi valita olisiko Citizen Kanen elämä vaihtoehdoista paras? Kuolla rikkaana ja kuuluisana mutta yksinäisenä ja halveksittuna?

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #190

Olen tänään töissä. Koska joku sossun luukulla parkuva, syrjitty, säälittävä, hakattu, potkittu, vammautunut, maahanmuuttajataustainen, kuuro, 10-lapsen äiti, joka ei ole syönyt viikkoon, tarvitsee minun tämänpäiväisen palkkani enemmän kuin minä, on OIKEUDENMUKAISTA, että päivän palkkani menee hänelle. On myös oikeudenmukaista, että minä kulutan vapaa-aikaani töissä saamatta siitä OIKEUDENMUKAISTA korvausta, vaikka voisin olla kotonani perheeni kanssa. Meneekö oikein?

Olen myös oletettavasti rikas, lihava, syön kaviaaria, ajelen Bentleyllä vetäen sutia köyhempien päällä, ajelen päin punaisia, kierrän veroja, olen syntynyt kultalusikka suussa, olen vihattu, jne.. Ja tärkeimpänä: koska olen elänyt elämäni ahkeroiden (koska olen ITSE niin valinnut), kuolen yksin (koska siis minulla on varallisuutta) ja onnettomana.

Ziisus. :D

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #196

Älä nyt Tölli vedä hernettä nenään, tiesitkö että sillä maksamallasi rahalla ruokitaan opiskelijat ja työttömät, hoidetaan sairaat, ylläpidetään teitä, opetetaan lapsia, levitetään kulttuuria, rahoitetaan palokuntaa ja poliisia Sekä tuetaan Suomen tappiollista omavaraisuutta (muuten olisimme täysin riippuvaisia tuonnista). Lisäksi jos olet/olisit työn antaja ottaisit varmaan mieluummin töihin koulutetun ja hyväkuntoisen ihmisen kuin nälkiintyneen kadunasukin, vai miten on? Vai pitäisikö terveys, ravinto ja työn olla vain rikkaiden etu eikä vähä osaisia tulisi päästää lähellekään hyväosaisten omimia tikkaita ja syrjäyttää kokonaan pois yhteiskunnasta ja työelämästä?

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #190

Yrittäjä olen kyllä, mutta kaviaaria en mussuttaisi vaikka maksetttaisiin. Sen voin lahjoittaa sitten vaikka sille sossunluukulla parkuvalle työttömälle.

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #189
Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

50% marginaalivero. Ja nimenomaan marginaalivero. Ehkä hätätapauksessa 60%, mut nykyään se on monissa tilanteissa Suomessakin yli 100% kun sosiaalivaltio pudottaa tukia ja antaa karenssia enemmän kuin duunista tienaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Ensinnäkin voidaan huomata, että julkiset menot on nousseet vuodesta 1980 vuoteen 2009 mennessä 40,2%:ista 55,9%:iin BKT:stä"

Ja taas kerran, julkiset menot eivät ole prosenttia BKT:stä, vaan suhteessa BKT:een.

"Eniten on nousseet tulonsiirrot kotitalouksille, jotka ovat lähes tuplaantuneet."

Jep, ja tästä valtaosan kattaa eläkesumman kasvu. *Tämä onkin kohtuullisen mielenkiintoista, sillä valtaosa eläkesummasta ja sen rahoituksesta pyörii yksityisellä sektorilla, mutta lasketaan kuitenkin tuossa BKT-suhteessa mukaan julkisiin menoihin.

* Edit.

Matias Härkönen

Kiitos korjauksesta. Tuota tietenkin aina tarkoitetaan ja korjasin myös tekstiin. En tiedä miksi niin vaikea saada oikein :D

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Ei eläkeyhtiöiden toimintaa voida katsoa yksityisen sektorin toiminnaksi, koska järjestelmään on pakko maksaa sisään eläkemaksuja. Eläkeyhtiöillä on yksityiseltä sektorilta näyttävä kuori, mutta valtio kontrolloi niiden tulovirtoja ja toimintaa hyvin kokonaisvaltaisesti. Yksityiselle sektorille ominaista todellista kilpailua ei ole.

Pekka Heliste

USA:ssa maksetan eläkkeitä samalla periaatteella kuin Suomessa eikä niitä lasketa veroasteeseen edes kansaneläkkeen osalta.

Eivät ne sen vapaaehtoisempia ole USA:kaan kuin Suomessa .Yrityksen maksmat eläkkeet ovat pääosin kollektiivisia ei kaikkia yrityksen työntekijöitä koskevia eikä työntekijä voi valita eläkkeen tasoa eikä yhtiötä

Oma lukunsa on K-eläkkeet., mutta nekin ovat kollektiivisia ja yhtiö valitsee eläkeyhtiön kuten Suomessa, mutta tili on henkilökohtainen

Suomi on harvoja maita, joka laskee eläkkeet mukaan veroasteeseen

Pekka Heliste

Valtion ja kuntien menot ovat n 44 % bkt.Esim USA:ssa vastaavat menot olivat 2010 40 % luokkaa

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Välillisissä veroissa kuten ALVissa rahat menevät myös valtiolle.

Matias Härkönen

Arvonlisävero onkin valtion suurin yksittäinen tulolähde. Arvonlisävero tietysti kaikille sama. Kannattaa huomioida, että kaikki nämä opposition kitisijät nostivat viime kaudella arvonlisäveroa vaikka esim. se oli SDP:n vaalilupaus että ei nosteta.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Arvonlisävero ei ole kaikille sama. Yrittäjät saavat kaikki kuittinsa takaisin (ja sinnehän tosiaan laitetaan KAIKKI kuitit) valtiolta. Tätäkin tulonsiirtoa yrityksille pitäisi leikata se 5% ja laittaa Alvin vähennysoikeuteen 5% omavastuu. Kaikki talkoisiin!

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #27

Enpä ole kummenpaa hetkeen lukenut. Oletko tilintarkastajana kaikissa Suomen yrityksissä, vai mihin tietosi systemaattisesta verovilpistä perustuu?

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #27

Tulonsiirto yrityksille? Mitä ihmettä höpötät?

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #47

Kansan Uutisissa tms. menee varmaan läpi kuin häkä.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola Vastaus kommenttiin #47

Siihen voisi laittaa sen 5%:n omavastuun alv-vähennyksistä niin osallistuisivat yrittäjätkin talkoisiin. Turha yrittää vedota, että yritys on eri asia kuin yrittäjä. Se on veteen piirretty viiva.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #51

Kun puhutaan osinkotulojen verotuksesta, niin eräät piirit Suomessa tekevät hyvinkin tarkkaan selväksi, että yritys on eri asia kuin yrittäjä. ALVissa ne ovatkin nyt sitten yksi yhteen ja yrittäjä syö, juo ja tekee kaiken muunkin siihen kuuluisaan firman piikkiin.

Kehotan kokeilemaan itse, meneekö läpi verottajalta.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Olen todistanut useampia tapauksia, jossa lähes sankaritarinana kerrotaan kuinka henkilö "hyppäsi oravanpyörästä" ts. jäi elämään tulonsiirtojen varaan. Toivottavasti tällainen downshifting-idiotia ei enää kovasti yleisty.

Epäilisin tapahtuvan myös sellaista, että kun lähemmäs kuusikymppisenä ei taloudellisten syiden ts. asuntovelkojen maksun takia ole välttämätöntä olla palkkatöissä, niin kummasti rupeaa selkä menemään sököksi ja sairauseläkkeelle syytä löytymään. Samalla kierretään Suomen verotusta hakemalla viinat Virosta ja haukutaan herroja joilta pitäisi leikata eikä "tavallisia kansalaisia" leikkauksilla kiusata.

Matias Härkönen

Onhan näitä, jotka jäävät elämään tulonsiirtojen varassa. Kuten esim. moni kansanedustaja joilla olisi ollut valmis työpaikka mutta jäivät sopeutumiseläkkeelle.

Tämään oli myös tämä juttu Ylellä. http://yle.fi/uutiset/viiden_tonnin_kuukausipalkka...

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Päihteiden käytössä piilee myös aikapommi. Timo Soini ennen vaaleja oppositiokaudellaan totesi, että "työntekijä on raskaan työviikon jälkeen viinakopsunsa ansainnut, se ei ole haitallista". Mutta entä sitten kun näitä "kopsuja" illan aikana on 15 kpl? Ja vielä useampana iltana peräkkäin?

Alko aiheuttaa myös syöpiä ja syövän hoito julkisilla varoilla lienee sekin varsin kallista http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19...

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #10

Jokainen juo tavallaan ja on vastuussa omista tekemisistään. Alkoholiveroa peritään mm. siksi että haittakustannuksia saadaan maksettua.

Erkko Korppaanmäki Vastaus kommenttiin #12

Konttisen maailmankuvassa Valtio omistaa kansalaisen. Ja kääntäen yksittäinen kansalainen elää valtiota varten.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #18

Yksilöllisyyden ihanteeseeni kuuluu vapauden lisäksi vastuu omista tekemisistä. Vapaus loppuu siinä kohtaa kun penätään palveluita julkisesta pussista. Tämä ei voi olla vaikea asia ymmärtää, kyse enemmän asennevinoutumasta. Olen nähnyt tarpeeksi läheltä esim. päihteiden liikakäytön tuottamaa ajattelua, joka siis aina keksii selitykset addiktiolle.

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen

Mutta onhan se nyt väärin, että opiskelijoilta, lapsiperheiltä, työttömiltä ja eläkeläisiltä leikataan.
Joskus vaan ihmettelen, että keneltä sitä sitten on "luvallista" leikata?
Ei tuohon oikein jää jäljelle kuin lapsettomat palkansaajat...

Matias Härkönen

Joo, opiskelijatkin ovat huolissaan kun "palkka" tippuu n. 50 senttiä.

http://liljat.fi/2015/05/nain-paljon-opintotukea-l...

Pekka Heliste

Korkeakouluopiskelija saa n 500 euroa kuussa , josta asunton menee n 250 euroa

Tuo 50 centtiä 15 euroa eli viisi ateriaa ruokalassa.

Jos otetaan työläiseltä vastaava määrä niin työpaikkaruokalassa vastaava maksaa 36 euroa

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #22

50 senttiä kuukaudessa. Sillä ei saa puolikastakaan ateriaa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #24

Tuo on pelkkä indexileikkaus, oli tuolla muitakin opiskelijoita koskevia leikkauksia.

Pekka Heliste

Tuosta kuvastahan näkee mikä on Persujen ja hallituksen arvovalinta

Leikkaukset kohdistuvat pienituloisiin

Suurituloisten tuloista tulonsiirrot ovat vain n 10 %, joten heiltä tulonsiirrot voisi leikata nollaan eiväkä he vielä tipahtaisi köyhiksi

Matias Härkönen

Suurituloisten tulonsiirrot on pääasiassa eläkkeitä, ansiosidonnaista, sairaspäivärahoja ja lapsilisää. Sitä olen itsekin usein ihmetellyt miksi tässä maassa kaikki saavat lapsilisää. Mutta asiasta taitaa olla laaja konsensus.

Pitäisikö siis rikkailta evätä vaikkapa ansiosidonnainen vaikka maksavat siitä kuten kaikki muutkin? Kannattaa muistaa, että monella "rikkaallakin" on velkaa ja maksuja samassa suhteessa. Jos joutuu vaikka sairaslomalle, niin eivätkö hekin ole oikeutettuja samaan kuin muutkin? Varsinkin kun maksavat muidenkin kulut.

Pekka Heliste

Jos tippuu ansiosidonnaiselle niin ei ole enää suuriruloinen, joten ei suurituloiset eivät saa ansiosidonnaista.

Esim 10000 kk-palkalla saa n 3000 euroa ansiosidonnaista joten sillä tippuu tulodesiiliin IV ?

Ja toisaalta , jos saa pääomatuloja 1 000 000 niin tarvitseeko ansiosidonnaista ?

Jos ansiosidonnaisesta pitää säästä niin silloinhan arvovalinnassa olisi otettava mukana tarveharkinta

Mutta mitä hallitus esittää?nsiosidonnaisen lyhentämistä eli sekin tukee vain niitä, jotka tulevat hyvin toimeen .Monihan pitää pari-kolme kuukautta lomaa ansiosidonnaisella.Yli 70 % kun työllistyy kolmessa kuukaudessa, joten he ovat vähiten avustusten tarpeessa ja kun tyllistyminen ei vaarannu kolmessa kuukaudessa niin moni viettää lomaa muutaman viikon

Sen sijaan he voivat saada maataloustukea, joka on köyhän pienviljelijän tulontäydennystä

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #19

Ehdotatko siis, että "rikkaille" pitäisi olla eri säännöt kuin muille? He maksavat sosiaaliturvastaan siinä kuin muutkin. Jos ansiosidonnaisen kuukausia vähennetään, ne vähenee yhtä paljon köyhillä kuin rikkailla. Miljoonan euron pääomatuloja saa aniharva tässä maassa. Varsinkaan niin, että samaan aikaan saisi ansiosidonnaista.

Haet yksittäittäisi tapauksia, jotka on hyvin kaukaa haettuja.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #21

Pääomatuloja saa suurin osa ylimmässä desiilissä, ei tosin miljoonia, mutta merkittäviä kuitenkin eli n 20-25 % tuloista kuten itse esität

Ja silloin kun joudutaan säästämään niin sosiaaliturvaa priorisoidaan ja myös hallitus yrittää esittää, että he ovat priorisoineet niin, että köyhiltä ei viedä vaan rikkailta

Mutta todellisuudessa hallitsu priorisoi aivan toisinpäin

Eli vhallitus rikkoo omia lupauksiaan ja puhuu muunnettua totuutta

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #23

Yksinkertaistettuna, niin "rikkaat" maksavat jo nyt "köyhien" tulonsiirrot. Siihen päälle otamme velkaa miljardeja kun nämäkään rahat ei riitä. Oletko siis tosissasi sitä mieltä, että rikkaita tulee entisestään vain verottaa lisää, jotta tulonsiirtoja saavilta ei leikattaisi?

Mikäs muuten on sinun rajasi sille, kuinka paljon henkilön tulisi maksimissaan maksaa veroja?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #25

Ei tarvitse verottaa lisää,riittää,että rikkaiden etuuksia leikataan.

Olet siis sitä mieltä, että sosiaaliturvasta ei saa tehdä tarveharkinta, jos rahat eivät riitä

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #34

Kuten sanottua, niin rikkaiden tulonsiirrot koostuu pääasiassa eläkkeistä, sairauspäivärahoista ja lapsilisistä. Mitä näistä haluat leikata?

Eläkkeet on ansaittu maksamalla prosentit tienesteistä. Sairauspäivärahat maksetaan sairausvakuutuksen perusteella ja kuten yllä on jo todettu niin edes kommarit ei halua leikata lapsilisiä. Itse kyllä olisin siihen valmis.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #36

Jokunen vuosi sitten noista laskettiin, että eläkeläiset olisivat maksaneet noin 12 ensimmäistä eläkevuottaan, muu menee verovaroista. Kun elinaika on pääosin pidempi, niin tuo eläkesäästäminen ei kata kuluja. Ja kun köyhä mies elää keskimäärin reilut kymmenen vuotta lyhyemmin kuin varakas, on eläkejärjestelmä eräällä tavalla tulonsiirtoa työelämässä hyvin tienanneille eläkeläisille.

Eli kyllä tuota voidaan probematisoida ;)

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen Vastaus kommenttiin #39

Tässä Kivelä on kyllä oikeassa.
Mutta nyt puhutaan ymmärtääkseni hallituksen leikkauslistasta ja siitä, että miksi hallitus ei leikkaa suurituloisilta.

Suurten eläkkeiden leikkaaminen ei ole mikään vaihtoehto valtion menojen leikkauksille. Suuret eläkkeet ovat työeläkkeitä ja niiden maksajina ovat eläkeyhtiöt. Suurten eläkkeiden leikkaaminen itse asiassa lisäisi valtion leikkaustarvetta, sillä suurten eläkkeiden leikkaaminen alentaisi valtion verotuloja.

Matti Pietilä Vastaus kommenttiin #42

Eläkkeiden leikkaus vähentäisi verotuloja vain siinä tapauksessa että maksettujen eläkkeiden kokonaiseuromäärää myös leikattaisiin.
Minusta eläkkeitä voisi aivan hyvin leikata.
Todella suuri joukko eläkeläisiä tulee toimeen alle 1000 eurolla kun on pakko.
Jos eläkkeille laitettaisiin katto vaikka 3000 euron kohdalle niin ei siitä vaivaistaloon vielä kukaan joutuisi. Sen pitäisi riittää vallan erinomaisesti.
MUTTA samalla kun isoja eläkkeitä leikattaisiin niin se leikattu osuus tulisi maksaa pieninpiä eläkkeitä saaville jotta maksettu euromäärä pysyisi samana ja verotulot eivät laskisi vaan nousisi. Pienet eläkkeet kun menevät kokonaisuudessaan kulutukseen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #235

#235 Lisään kommenttiisi että jos eläkeläinen muuttaa veroja pakoon Dubaihin, Espanjaan tai Floridaan on silloin eläkkeen oltava selvästi ylimutoitettu. En kuitenkaan halua loukata sillä jokaisella on vapaus muuttaa maasta ja käyttää rahansa haluamallaan tavalla.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen Vastaus kommenttiin #39

Laskepa huviksesi mitä mikä olisi eläke jos eläkemaksut kokonaisuudessaan saisi sijoittaa itselleen korko-korolle periaatteella sen sijaan että järjestelmä kuppaa niistä suurimman osan..

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #65

Eiköhän Kivelä tarkoittanut enemmänkin niitä tämän hetken suurituloisia eläkeläisiä, jotka aikanaan meinasivat, että nykyisen eläketason saa neljäsosalla nykyisistä eläkemaksuista.

Erkko Korppaanmäki

Tulonsiirtoja voisi havainnollistaa vaikka siten, että naapurisi on päättänyt jostain syystä antaa sinulle omistaan 100€/kk. Kun naapurilla alkaa olla rahat loppu ja antaakin enää 80€/kk alkaa itkupotkuvalitus epäoikeudenmukaisuudesta.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Kun vaaditaan talkoohenkeä ja työntekijöiltä 100h lisää niin miksi samaa sataa tuntia samalla palkalla ei jossain muodossa vaadita kaikilta? Silloin olisi kyse todellisista talkoista eikä vain duunarien kyykytyksestä.

Työttömät voisivat tehdä sata tuntia talkootyötä, yrittäjän nostamista palkkioista laskettaisiin se 5% ja seuraavana vuonna saman verran vähemmän verohelpotuksia, ylemmät toimihenkilöt, johtajat ja muut joilla ei ole kiinteää työaikaa samaten laskisivat palkkaansa 5%. Silloin ja vasta silloin voitaisiin sanoa, että "Puhalletaan yhteen hiileen ja talkoilla pelastetaan Suomea".

Matias Härkönen

Niin mukavaa kun se olisikin, niin kaikki rusinat ei aina mene tasan. Kyllä näihin talkoihin ihan jokainen osallistuu jo nyt. Niin yrittäjät kuin ylemmät toimihenkilötkin.

Mutta kyse on siitä, että menomme on liian suuret ja niitä on vain yksinkertaisesti pienennettävä. Kun tulonsiirrot kohdistuu lähinnä pienituloisiin ja niistä joudutaan leikkaamaan, niin on selvää että sieltä se kitinä tulee. Emme voi elää yli varojemme ja huudella "rikkaille" että maksakaa te vaan enemmän, meillä on oikeus elintasoomme.

Kun taas puhutaan työajoista, niin aika monet joilla kiinteää työaikaa ei ole tekee valtavasti ylityötunteja korvauksetta. Yrittäjänä teen keskimäärin yli 10h päiviä, ilman mitään ylityö tai sunnuntai korvauksia....

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

"Kyllä näihin talkoihin ihan jokainen osallistuu jo nyt."

Miten?

Jos kaikki osallistuvat niin kaikki osallistuvat tai sitten ei kukaan. Ei tätä voi yhden ryhmän niskaan kaataa. Se on joko kaikille lisää talkoota tai sitten ei kellekään.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #52

Niin no nythän se menee niin, että rikkaat maksavat köyhien tulonsiirrot. Nyt myös köyhät osallistuvat kun rikkaiden rahat ei yksinään riitä ja lainarahalla ei voida loputtomasti elää.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola Vastaus kommenttiin #54

Tässä kun ei nyt ole kyse tulonsiirroista vaan valtiontaloudesta, jota varten suomalaisia kutsutaan talkoisiin. Se tarkoittaa sitä, että KAIKKI laittavat sen MITÄ NYT ja sitten vielä esim. sen 5% ENEMMÄN. Muuten kyse on jonkin tietyn ryhmän kyykyttämisestä.

Paul Krugman totesi juuri hyvin rikastumisesta, että se mitä ei koskaan myönnetä on, että se on useimmiten onnen ja hyvien taustatekijöiden tulos eikä minkään ylimaailmallisen ahkeruuden ja periksiantamattomuuden. Tosiasia on sekin, että mitä pienempi raha, sitä enemmän euroa kohti on hikeä vuodatettava. Siksi myös rikkaiden on osallistuttava LISÄPANOSTUKSIN eikä lässytettävä jostain tulonsiirroista.

Jarmo Timonen Vastaus kommenttiin #54

On rikkaiden etu, että maassa olisi mahdollisimman vähän köyhiä. Kun köyhyys vähenee, niin työttömyys vähenee ja kotimaan kulutus kasvaa. Tällöin valtion verotulot lisääntyvät ja rikkaiden pääomatulot kasvavat.

Lääkkeenä tuloerojen pienentämiseen kannatan verotuksen progression loiventamista ja ylimpien veroprosenttien laskemista ottamalla pääomatulot mukaan progressiiviseen verotukseen ja samalla nostetaan verottoman ansiotulon raja 1000 euroon, kuten perussuomalaiset ehdottivat ennen vaaleja.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #61

"On rikkaiden etu, että maassa olisi mahdollisimman vähän köyhiä."

Tälläinen kirsikanpoiminta on täysin turhaa. Ihan yhtälailla on omistajien(rikkaiden) etu että maassa on mahdollisimman monta köyhää. Tällöin nimittäin työvoiman tarjonta on huipussaan, koska valtavat ihmismassat ovat valmiita työskentelemään nälkäpalkalla. Rikkaiden maassa ihmisille joutuu maksamaan korvausta heidän työstään ja työmotivaatio laskee, koska vapaa-ajan arvo kasvaa käytettävissä olevan ostovoiman mukana.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #211

Näin se maailma vajoaa takaisin 1800-luvulle ja kohta alle 18 vuotiaatikin laitetaan takaisin tehtäisiin töihin.

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #52

Kun useat tulonsiirrot ovat iät ja ajat nousseet indeksiin sidottuina inflaation mukana, eikö olisi oikeudenmukaista, että paljon veroja maksavien maksamien verojen määrä sidottaisiin myös indeksiin niin, että reaalitulo ei laskisi?

Eikö tämä olisi oikeudenmukaista? Jos sosiaalietuudet kasvavat jatkuvasti, niin ne pitää jollain myös rahoittaa. Millä? Velkarahalla (kuka tämän maksaa --> tulevat sukupolvet ja pääosin ne hyvin tienaavat)? Veroja nostamalla (Suomen kokonaisveroaste jo nyt niin korkea, että ei ole ihme että nuoriso alkaa arvostamaan omaa vapaa-aikaansa enemmän kuin työstä saatua nettotuloa).

Työhän on oman vapaa-aikansa myymistä tiettyyn hintaan. Kun se hinta lasketaan riittävän alas, niin myös nämä yhteiskunnan elättäjät ovat ennemmin perheensä kanssa tai muuten vapaalla. Mistä sitten keksitään rahat elättämään tämä porukka, jotka EIVÄT ole nuoruudessaan - tai myöhemmin - opiskelleet tutkintoja, vaan tehneet jotain ihan muuta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #105

Raha ja työ eivät ole elämälle ja ihmiselle tärkein asia maailmassa. Onhan sitä ennen rahaakin tultu toimeen ja jos historiaa lukee niin Suomessa viimeisimmät alkoivat käyttämään sitä vaihdon välineenä vasta 1900-luvun alussa. Sanompa teille jotka arvostatte työtä ja mammonaa enemmän kuin terveyttä ja perhettä niin mitä luulette sillä saavanne? Onko ihanteenne tulla citizen Kane kaltaiseksi ja kuolla yksinäisenä, lapsettomana, halveksittuna ja onnettomana?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #112

Silloin elinajanodote olikin vain 40 vuotta ja lapsikuolleisuus taivaissa.

Elämä oli yhtä raatamista aamusta iltaan, aamula noustiin yös videltä ja nukkumaan pääsi 9 aikaan.Pimeä ilta tehtiin töitä piisin ja päreen valossa

Kukapa sitä kaipaa ?

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #112

Haluan lapsilleni turvatun tulevaisuuden ja hyvän kodin. Sen, että sinä et sen eteen ole valmis tekemään töitä, ei pitäisi tarkoittaa sitä, että minulta revitään jatkuvasti lisää rahaa sinun kasvavien tarpeidesi rahoittamiseen.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #118

Ainoa tapa saavuttaa tuo turvattu tulevaisuus on jossain määrin kollektiivinen yhteiskunta, jossa heikompiosaisia ei potkita ojaan ensimmäisen epäonnistumisen osuessa kohdalle. Se vaatii että hyvintienaavilta "revitään jatkuvasti lisää rahaa sinun kasvavien tarpeidesi rahoittamiseen".

Sitäpaitsi hyvätuloisilta ei muuten revitä jatkuvasti lisää rahaa kenenkään tarpeisiin, veroaste kun on laskenut viimeiset 30-vuotta tasaista kyytiä. Jyrkimmin tuloasteikon yläpäästä, mutta kaikilla asteilla jonkin verran. Palkkaverotus ei ole merkittävästi laskenut, mutta pääomatulojen veroasteen romahdus on aiheuttanut sen että parastuloisimman prosentin veroaste on laskenut noin puoleen.

Pekka Heliste

Ei rikkaiden tarvitse maksaa lisää, he luopvat vain osata tulonsiirtoja .

Se ei merkitse lisämaksuja

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #83

Samalla logiikalla sosiaalietuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen ei ole köyhiltä leikkaamista. Heiltä ei oteta pois, vaan he eivät vaan saa nimellisesti enemmän, vaikka saavatkin reaalisesti hieman vähemmän.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Aina yhtä hämmentävää kun huomataan, että tulonsiirrot aidosti merkitsevät tulonsiirtoja. Mutta tulonsiirtojen kasvun taustalla on kylläkin kaksi isoa asiaa, eli eläkeläisväestön kasvu (pääsyy) ja työttömyyden kasvu (ja samalla maksajämäärän suhteellinen väheneminen). Jos aidosti haluttaisiin palata 80-luvun tulonsiirtotasoon niin silloin eläkekustannusten täytyisi romahtaa. Eli muutos on enemmänkin tyyliin työikäisiltä rahaa eläkeikäisille, ei työtätekeviltä köyhille. Tätä sitten korostaa se, että myös terveysmenot ovat kasvaneet huomattavasti väestön ikääntymisen takia.

Eli tuon takana on väestön vanheneminen, ei anteliaampi sosiaaliturva.

Matias Härkönen

Eläkkeistä on vaikea taas leikata, sillä jokainen on säästänyt "omaa eläkettään". Tuolloin leikkaukset voidaan kohdistaa lähinnä niihin etuuksiin, joihin voidaan vaikuttaa.

Työttömyyden kasvusta olen samaa mieltä. Mutta kun työllisyyttä nyt yritetään nostaa sillä, että työn hintaa jollain konstilla saataisiin alemmas, niin kitinä se on siitäkin. Mihinkään etuisuuksiin kun ei saisi koskea. Jos emme saa ihmisiä töihin, tarkoittaa se vain enemmän leikkauksia jatkossa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Eläkeläiset ovat toki säästäneet osan omasta eläkkeestään, mutta säästäminen on tapahtunut pääosin aiemmin kun eläkeläisten ja työväestön suhde oli toinen. Nyt säästämisen ja eläkkeennauttimisen suhde on muuttunut ja se osaltaan näkyy vajeessa ja tulonsiirtojen koossa.

Sama kitinä oli vallalla koko edellisen hallituskauden ajan. Kitisijöitä vain morkattiin hivenen vähemmän. Esimerkiksi sinun kritiikkiisi kommentoitiin ilman, että olisi joka välissä tarvinnut sanoa sinun kitisevän. Mikä on muuttunut tuolta osin?

Mutta toki osa hallituksen ajamista asioista on paikallaan, mutta vain osa. Suurempi ongelma minusta on se, että hallitus on tekemässä asioita varsin rikkovalla tavalla. Kiristämistä ja täysin yksipuolista toimintaa ei voi varsinaisesti kutsua yhteiskuntasopimuksen luomiseksi. Tekevät tiensä turhankin hankalaksi.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #35

No tämä kitinä sana tuli itse Sipilältä :D

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sipila...

AY-liike on kiristänyt iät ja ajat. Hallitus antoi vaikeassa tilanteessa vain vaihtoehdot.

Pekka Heliste

Lippikset hallitus leikkasi eläkkeitä 25 %.

Myös eläkkeet ovat sidoksissa muun talouden kehitykseen.

Lipposen aikaan eläkkeet olivat jo yli 20 % bkt, nyt 14% tasoa.

Eivät ne eläkkeetkään ole turvassa. Mutta kun niitäkin leikataan kiin silloinkin on arvosteltava leikataan köyhimmiltä

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #46

Köyhimpien takuueläkkeitä nostetaan, ei leikata.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #48

Miksi sitten vastustat muiden tulonsiirtojen vastaavaa järjestelyä ?

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #72

Jos minulta kysyttäisiin, niin nostaisin mielelläni kaikkein köyhimpien tulonsiirtoja. Etenkin niiden, jotka ei töihin enää kykene, kuten eläkeläiset tai työkyvyttömät.

Mutta ei se muuttaisi sitä, että leikkauksia pitäisi tehdä. Me voimme valita, leikkaammeko opetuksesta tai kehitysavusta. Sosiaalituista vai kulttuurista jne.

Kyllä leikkauskohteita riittää. Ihan sama mistä leikataan, niin silti kitistään.

Kirjoituksen pääpointti on se, että suurituloisia haetaan mukaan talkoisiin kun tosiasiassa suurituloiset maksavat jo nyt valtaosan.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #75

Kunhan ei vain kosketa hyvätuloisten tulonsiirtoihin kuten esität.

Jos hyvätuloisten muut tulonsiirrot kuin eläkkeet leikataan niin säästöä syntyy n 5 miljardia eli pääosa vajeesta voidaan poistaa tällä

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #84

Määrittele nyt ensiksi, ketkä mielestäsi on hyvätuloisia? Ja miten saat tästä yli 5 miljardia, jos eläkkeet leikataan pois?

Ja muistathan myös, että hyvätuloisella ei välttämättä ole varallisuutta. Jos hyvätuloinen sairastuu ja saa tukea, niin eikös se ole oikeutettu? Monella on isot asuntolainat jne. joten pitääkö heiltä kieltää tuet koska ovat hyvätuloisia?

Et ole kovin realisti.

Jaakko Tölli

Usein kuulee sanottavan eläkkeistä, että ne on itse säästetty ja tällä tavalla ansaittu. Totuus on, että työssä käyvät maksavat sillä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeitä - ne eivät ole itse säästettyjä. Myös eläkemaksut määrätään tämän mukaan. Suuret ikäluokat ovat maksaneet aikanaan aivan liian pieniä eläkemaksuja ja nyt heidän eläkkeitään maksaa seuraava sukupolvi. Ja luulenpa, että nykyinenkään taso ei ole riittävä.

Jos eläkemaksuja pienennettäisiin ja ihmiset saisivat itse säästää omia eläkkeitään varten, niin marginaalinen osa nykyisistä maksuista riittäisi massiivisiin eläkkeisiin. Joku tästä taisi jo tässäkin jutussa kommentoida.

Toni Lahtinen

Tulonsiirtoja on lisännyt myös kustannustason nousu, jonka seurauksena yhä useampi työssäkäyväkin on joutunut turvautumaan sosaalitukiin. Kustannustasoa on Suomessa nostettu myös hallituksen tietoisilla toimilla, kuten nostamalla energia-, arvonlisä-, kiinteistö- ynnä muita veroja.

Veronkorotuksissa ollaan siirrytty tilanteeseen, jossa verokorotukset eivät enään lisää valtion tuloja vaan pikemminkin laskevat niitä. Vaikka ansiotulojen verojen korotuksella saataisiin kerättyä lisää tuloveroja, vähentäisi se samalla kotimaista kysyntää, ja laskisi siten kulutusverojen tuottoja. Samalla korotus heikentäisi kotimaan markkinoilla operoivien yritysten taloudellista tilannetta, ja lisäisi siten työttömyyttä ja tulonsiirtoja.

Matias Härkönen

Tämä on hyvä huomio. Mielestäni veronkorotuksissa on nyt katto tullut vastaan aivan kuten hallituskin on todennut. Verotusta tulisi pienentää kaikissa tuloluokissa, myös parhaiten tienaavien osalta. Tosin painotukset voisi ensisijaisesti olla pienituloisten kohdalla.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #43

Hallitus on unohtanut täysin hyöty ja kotimaisuus verotuksen alennukset. Esim sähkönverotuksen huomaisi myös ruuanhinnassa (ellei kauppiaat tosin vetäisi välistä).

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #43

Jos, kuten tässä kirjoituksessasi mainitsit, noin 60% saa tulonsiirtoina enemmän kuin maksaa suorina veroina, miten mielestäsi tulonsiirtojen ja verojen leikkaaminen nostaisi enemmistön ostovoimaa?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tässä on yksi välipäätös. YLEn gallup 3.6.2015;

Kansa kertoo mitä se tuumaa tähänastisesta:

http://yle.fi/uutiset/keskustan_kannatus_on_noussu...

Ke 23,1 %
PS 17,5
KOK 16,7
SDP 15,0
Vi 10,5
Vas 7,5
RKP 4,5
KD 3,1
Muut 2,1

"Party is Over" -hallituksen kannatus 23,1 + 17,5 + 16,7 = 57.3 %
Vasemmiston yhteinen kannatus 15,0 + 7,5 = 22,5 %.

Matias Härkönen

Sipilä on kyllä kiitettävästi hoitanut pestinsä, joten nousu ihan ansaittu. Persujen muutos mitätön virhemarginaaliin nähden, mutta kokoomus tippunut hieman. Voisi kuitenkin sanoa, että tyytyväisiltä kansalaiset vaikuttavat hallitukseen.

Ja tietenkin suuri ilonaihe on, että sdp on taas tiputtanut kannatustaan kovasta räksytyksestä huolimatta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Vihreät ja keskusta +2% ja kokoomus ja demarit -1.5%
Tuo tulos ei muuta hallituksen ja opposition suhteita, mutta vahvistaa pääministeripuoluetta ja nostaa vihreitä henkiselle piikkipaikalle oppositiossa. Kokoomukselle ja demareille kummallekin tuo on varsin kova pala.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #37

Tässä on jopa se mahdollisuus, että Vihreät menevät pian SDP:n ohi. Tosin demreihin ja heidän liitoksistaan AY-liikkeeseen olen niin tympääntynyt, että näen sen vain positiivisena asiana.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #38

Kerrankin olemme samaa mieltä ;)

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #38

Ay-liikehän puuhaa jättiliittoa, johon kuuluu yli 1,5 miljoonaa jäsentä

Ja eniten ovat lakkoilleet lääkärit, jotka ovat kokoomuslaisia

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #74

Enpä kyllä muista yhtään lääkärilakkoa. Sen sijaan muistan massiiviset sairaanhoitajien lakot. He tuskin ovat pääosin kokoomuslaisia.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Edelleenkin olen sitä mieltä, että hallitus ei ole vielä saanut mitään aikaan. Hallituksen muodostaminen meni sutjakkaasti, joten osa nousua voi perustua vain mielikuvaan. Nyt vasta alkaa työnteko. Ja kampittamisen elkeitä tulee heti näköjään niin hallituksesta kuin sen ulkopuoleltakin.

SDP:n ongelma taitaa olla tosiaan eniten siinä, että he eivät ole vieläkään saaneet poikki napanuoraa ammattiyhdistysliikkeeseen. SDP on ay-liikkeen poliittinen siipi ja ay-liike SDP:n suoran toiminnan joukot. Keskusta on aikoja katkonut suorat yhteydet MTK:hon eikä Kokoomuskaan ole EK:n kanssa sentään kuin paita ja peppu. Kaksi kolmesta SDP:n viimeisimmästä puheenjohtajastakin on tullut ay-liikkeestä...

Jos EK:lla on jotain toiveita Sipilän hallituksen suhteen, ainakin he tekevät parhaansa työntääkseen kapuloita rattaisiin...

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #71

Onhan ne saanut aikaan tätä kitinää... :D

No, lehdistö on tutkitusti vähän punavihreää, joten kitinä on ymmärrettävää.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Parempi kysymys olisi mikä on Suomessa elin-, asuin-, ja terveyskustannusten alaraja? Eli millä Suomessa tulee toimeen, muu onkin sitten jo ylimääräistä rahaa. Onko se 300 e, 500 e, 800 e, 1000 e, 1300 e, vai 1800 e?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Pääsyynä tietenkin hallituksen leikkauslistat"

No miten oletat leikkausten vaikuttavan Suomen kansantalouteen? Lisääntyykö ostovoima ja väheneekö työttömyys? Tehdäänkö vuoden päästä uudet suuremmat leikkauslistat?

Matias Härkönen

Vaikea sanoa vielä. Kansantuote voi laskea. Työn tekeminen ja teettäminen tulisi saada kannattavaksi. Vasta tuon jälkeen työttömyys lähtee laskuun. Mutta emme voi loputtomasti pitää yllä ostovoimaa tai ylisuurta hallintoa velkarahalla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Vasta tuon jälkeen työttömyys lähtee laskuun."

Lähtikö Kreikassa työttömyys laskuun kun puolitettin palkat ja lähes lopetettiin sosiaaliturva?

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #59

Lähti. Tammikuussa työttömyys oli alimmillaan moneen vuoteen.

http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikan+tyottomy...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #60

Virallinen työttömyysaste ei nykyään kerro mitään.

Esim Tilastokeskus ilmoittaa työttömien määräksi n 250000 mutta jo yksistään työttömyyskorvaukwet saa yli 400000 ja TEM laaja työttömyyden mukaan työttömiä on 530000,

Kreikassa on sama tilanne,tilastosta syrjäytettyjä on yhä enemmän

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #63

Näistä olen osittain samaa mieltä, mutta kyllä Kreikassa työllisyys siitä huolimatta on parantunut.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #67

"Kreikan työttömyysaste laski vuoden 2014 lokakuussa 25,8 prosenttiin.

Reuters kertoo, että Kreikan työttömyysaste oli syyskuussa 26 prosenttia."

Upeeta, Kreikka nousee vauhdilla ja maksaa kohta kaikki velkansa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #69

Meinaan siis että Kreikka laskee työttömyyslukua muuttotappiolla ja "piilottamalla". Esim jos Suomen kaikki kitsijät ja työttömät kipattaisiin Venäjälle niin EUssa hurraisivat maamme puhdasta työttömyyslukua eli nollaa, huonompi osa se sitten olisi työttömillä (ja Venäjällä).

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #67

Työllisyysaste ei ole kuitenkaan noussut kuin värähdyksen verran.

Se on virhemarginaalin sisällä, joten on aika ennenaikaista päätellä mitään

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #67

Kun Kreikassa asukkaita on 11 miljoonaa niin vain n 30 % töissä, esim Suomessa 48 % luokkaa

Käytännössä syrjäytyneitä ja työttömiä on n 60 %

"Työllisiä Kreikassa oli elokuussa 3 551 148 henkilöä, työttömiä taas 1 242 219. Epäaktiivisiksi kuvattuja oli puolestaan 3 334 759 henkilöä.

Tilastotiedot toimitti Kreikan tilastoviranomainen Elstat."

http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikan+tyottomy...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #67

Kaikki liikenevät ja työkykyiset Kreikkalaiset koittavat muuttaa sieltä ulkomaille, olisiko siinä syy luvun laskuun?

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #82

Kreikasta varmaan ollaan montaakin mieltä. Mutta Kreikka sössi hommansa itse, kun EI LEIKANNUT ajoissa. He elivät yli varojensa, kuten me nyt.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #87

Mietitäänpä Kreikkaa kotitaloutena, sen pitäisi maksaa vuokraa jottei joutuisi taivasalle, sen pitäisi ostaa ruokaa jottei nääntyisi, sen pitäisi käydä lääkärillä kun jalka on murtunut, ja sen pitäisi maksaa lainaa takaisin pankille, sillä ei kuitenkaan ole varaa kuin yhteen näistä. Mikä itsestäsi olisi realistisin ja selviytymisen kannalta järkevin vaihtoehto, asunto, ruoka, lääkäri, vai lainanlyhnnys? On hyvä muistaa taloutta suunnitellessa että ihmisellä on eläimenä (tosin muista eläimistä poiketen sillä on vahva kyky erottaa hyvä ja paha, olla tietoinen tekojensa seurauksista sekä tatkasti hahmottaa ja ennakoida tulevaa) tietyt perustarpeet ja nykyajassa elin-, asuin-, ja terveyskustannuset määräävät tarkan alarajan jolloin säästöt alkavat syödä itseään ja muuttuvat ikäviksi lisäkuluiksi.En myöskään kiellä etteikö liiallisella vetotuksella olisi samaa vaikutusta. On muistettava myös että talous on tarkoitettu ihmistä varten ja raha vaihdon välineeksi eikä niillä ole oikeuksia kulkea ihmise, tämän ratifioitujen oikeuksien tai luonnon ja ympäristön yli.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #88

En nyt täysin ymmärtänyt kysymystäsi. Mutta Kreikka ei koskaan tule maksamaan velkojaan, eikä meidänkään tulisi maksaa niitä. Grexit.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #87

Kreikka ei elänyt yli varojensa, kansa oli ja on köyhää. Rahat pantiin aseisiin ja loput jaettiin eliitin kesken sulassa sovussa.

Mutta yksi Kreikan avun ehto oli, että korruptiota eikä väärinkäytöksiä ei tutkita, koska jäljet olisivat johtaneet Euroopan ja USA:n valtakeskuksiin

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #91

Laitako lähteen tälle naurettavalle väitteellesi.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #93

Luepa vähän uutisia ja käy katsomassa.

Olen viettänyt siellä lomia ja ei kansa rikasta ole eli kyllä raha on mennyt muualle kuin kansalle.

Mitä tulee aseisiin niin Kreikalla on EU:n suurimmat ilmavoimat.Tähän yltää 11 miljoonainen kansa mutta ei esim 80 miljoonainen Saksa

Jos Kreikan asehankinnat olisivat olleet EU:n keskiarvoa niin velkaa olisi puolet nykyisestä

Ja kun kierteli saaria nii armeija oli joka paikassa.Pienellä Samoksellakin törmäsin varikkoalueeseen, jossa oli näkyvillä yli 60 taistelupanssaria ja saman verran kuljetuspanssareita

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/art-128850621341...

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #96

Olen usein ollut kreikassa ja tiedän ettei se mitään varakasta aluetta ole. Mutta tälle väitteelle odotan vähän muutakun kun foliohattulinkkejä.

"Mutta yksi Kreikan avun ehto oli, että korruptiota eikä väärinkäytöksiä ei tutkita, koska jäljet olisivat johtaneet Euroopan ja USA:n valtakeskuksiin"

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #97

Et sentään väitä, että Kreikka on ostanut vain jousipyssyjä ?

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #99

Koitas nyt vastata kysymykseen...

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #111

Korruptioon kyllä, ei sitä ole kukaan kiistänyt. Mutta väität että Kreikan avun ehto oli se, että väärinkäytöksiä ei tutkita.

Matias Härkönen

Tähän muuten odottelen yhä vastauksia:

"Minulla on yksi kysymys kaikille kitisijöille. Mikä on mielestänne oikeudenmukainen kattoraja tuloverotuksessa?"

Pekka Heliste

Ainakin verokohtelua eri tulojen välillä voidaan muuttaa
Suomen pääomatulojen verotus on muuta EU:ta keveämpää, palkkaverotus taas kireämpää

http://vastavalkea.fi/2015/06/03/varallisuus-on-su...

Matias Härkönen

Täytyy muistaa, että pääomaveroista on yritys jo maksanut verot. Asiaa voidaan kuitenkin tutkia, ei siinä mitään.

Mutta kyselin sen veroprosentin perään.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Tilanteesta tulee mieleeni Täällä Pohjan Tähden alla romaanin Akseli Koskelan sanat. En muista tarkkaan, mutta jotenkin näin hän manaili tilannetta hävittyjen vaalien jälkeen "Porvaristo sanoo vain, että meidän Suomemme ei kestä tällaista ja Suomen talous ei kestä tätä. Heidän Suomensahan tämä saatana onkin.".

Matias Härkönen

En tiedä oletko missannut koko kirjoituksen pointin? Väännetään rautalangasta.

Porvaristo, rikkaat tai millä tahansa nimellä haluatkaan heitä kutsua, maksaa jo nyt lähes kaiken. Lähes 60% suomalaisista on nettosaajia, ei maksajia.

Elämme yli varojemme ja tuolloin tulee menoja leikata niiltä, jotka saavat valtiolta tuloja. Ei niin, että verotetaan kovemmin niitä jotka jo kaiken maksavat.

Pekka Heliste

Myöskin toisin päin siirretään.Eläkkeet ovat suurin tulonsiirto ja kun köyhä kuolee n 7 vuotta aiemmin ja eläkemaksut ovat yhtä korkeat niin käytäsnnössä köyhät maksvat rikkaiden eläkkeitä

Kun eläkkeitä maksetaan 25 miljardin luokkaa niin subventio on suuri

Muut tulonsiirrot ovat n 10 miljardia ja ne menevät tasan eli kaikissa tuloluokissa saadaan vähintään 2500 ja enintään 6000 euroa niin todellinen tulonsiirto on n 2-3 miljardia

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Suomen kaltaisessa korkean verotuksen ja hyvinvointiyhteiskunnan maassa kaikki ovat saaneet yhteiskunnalta niin paljon, että kenenkään on turha esiintyä minään nettomaksajana. Suuryrityksistä toimeentulotuen saajiin kaikki saavat tai ovat saaneet valtiolta tukea. On härskiä hurskastelua esiintyä jonain muiden yläpuolella olevana maksajana, jolla on oikeus vaatia osallistumista vain heikoimmilta kun on itse ensin saanut ilmaiseksi kaikki hyvinvointimaan palvelut ja tuet päivähoidosta koulutukseen ja yrityksen tukiin ja verovähennyksiin.

Eikä siinä mitään, voihan hallituksen toimia puolustaa eikä se ole väärin. Pitää vain myöntää, että kyseessä on poliittisin perustein tehdyt ideologiset valinnat eikä mikään vaihtoehdottomuuden tila, vaikka tällaista pajunköyttä hallitus ihmisille yrittää syöttää. Esimerkiksi sydäntä särkee kun jopa kirjastoverkko aiotaan kaataa ja globaalisti ainutlaatuinen kansansivistys lakkauttaa. Kulu ei ole järin suuri.

Jussi Jukola Vastaus kommenttiin #104

Aika äärikonservatiivinen kommentti. Se joka on joskus saanut jotain yhteiskunnalta (vaikka vaihtoehdotta kuten koulutus), ei sitä saa arvostella. Logiikallasi neuvostoliitonkin pitäisi olla pystyssä nyt ja vieläpä iänkaikkisesti.

Mitkä ovat ne asiat jotka hyvätuloinen on yhteiskunnalta saanut, mitä pienituloinen ei, joiden mielestäsi pitäisi tukkia suut? Se että jotkut eivät ole käyttäneet mahdollisuutta kouluttautua niin paljon kuin toiset, ei selkeästi ole sellainen.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola Vastaus kommenttiin #124

Jussi. Saa arvostella, koska sananvapaus, mutta on turha väittää, että olisi moraalisesti oikein olla vapautettu lisätalkoista kun ei muka ole mitään saanut. Kyllä herrat on nyt lähteneet niin härskin ahneuden tielle, että toivottavasti ei liian pahoja riitoja synny.

Ja mikä ihmeen pakko sun on vääristellä mun sanomisia ja laittaa sanoja suuhuni? Vai etkö ymmärrä lukemaasi? Esität väitteitä joita en ole kirjoittanut.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #124

"Se joka on joskus saanut jotain yhteiskunnalta (vaikka vaihtoehdotta kuten koulutus), ei sitä saa arvostella."

Ei kukaan "ole joskus saanut jotain", vaan kaikki maassa asuvat saavat aktiivisesti ja jatkuvasti. Hyvävaraiset yrittäjätkin saavat hyvin mahdollisesti maailman parhaan suojan omaisuudelleen ja hengelleen, mielin määrin koulutettua ja osaavaa työvoimaa, sekä äärimmäisen toimivan infran.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kovin on paljon porvareita nykyään. Eikä noista demuista tai vassareistakaan nykyään tiedä, vaikka pienituloisten asunnoissa miellään majailevat. Perustelevat vielä, että ei yhteiskunnan rahoittamissa pienituloisille tarkoitetuissa asunnoissa edes pienituloiset voi asua. Eli kyllä tämä systeemi menee täysin päin perse.....

Härkösen havainto on oikea veroista. Voi myös miettiä, että jos suurelle osalle ihmisiä jää vain veronjenmaksu ja toiselle puolelle ei tule mitään, niin miten se vaikuttaa verojen maksuhalukkuuteen.

Kuinkahan suuri osa kokopäivätöitä tekevistä on nettosaajia? yli 45000 e tuloilla kun maksaa jo 50% veroja ja maksuja.

Matias Härkönen

Kuten aikaisemmin ehdotin, niin perustuslakiin pitäisi saada verokatto. Itse ehdottaisin 40% maksimiksi, jotta saisi edes suurimman osan tuloistaan pitää itsellään. Suomen kaltaisessa maassa tuo kuitenkin on turha toive, joten 50% kelpaisi.

Tällä tavoin kun olisi "verokatto", niin jokainen ymmärtäisi että "rikkailta" ei enempää voisi nyhtää. Lisäksi jos asetettaisiin velkakatto, niin voisi vasemmistokin miettiä mistä se raha tullee.

Alkaisi sielläkin leikkurit viuhumaan. Nyt voidaan populistisesti vain huudella, että ottakaa rikkailta tai lisätään velkaa.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari

Jäikö sulta huomaamatta, että Perussuomalaiset ajoivat varallisuusveron palauttamista vaalikampanjassaan?

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #76

Ei suinkaan. Persut ajaa montakin asiaa, joista en pidä tai ole samaa mieltä.

Pekka Heliste

Kotitalouksien saadut tulonsiirrot desiileittäin

I 10910 / II 15255 / III 17077 / IV 17564 / V 17051 / VI 14239 / VII 13026 / VIII 12225 / IX 12219/ X 14784

Kuten kuvasta näkyy keskituloiset kotitaloudet III/IV/V saa reilusti enemmän tulonsiirtoja kuin köyhin eli I desiili

Myös varakkain desiili saa enemmän tulonsiirtoja kuin köyhimmät mutta silti leikkaukset kohdistuvat noihin alapään desiileihin

Minäkin ansaitsen reilusti yli 45000, mutta ei minun vero% ole kuin 32 %

Mutta jos lasketaan kaikki maksut niin 100 % menee

Matias Härkönen

Köyhin desiili ei paljoa muuta saakaan kuin tulosiirtoja. Varakkain desiili maksaa ne.

Yhä edelleen, niin jos joku tienaa vaikka 15 000€/kk ja joutuu sairaslomalle, niin hänelle maksetaan sen mukaan sairauspäivärahaa. Ja jos on maksanut paljon eläkemaksuja, niin eläkekin on sen mukainen. Tästä syystä myös varakkain desiili saa tulonsiirtoja. Nettomääräisesti he jäävät kuitenkin maksajiksi, toisin kuin suurin osa suomalaisista.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #92

Eläkemaksu on suhteutettu palkkaan kaikilla samalla prosentilla ja eläkekin määräytyy palkkojen mukaan.

Ja vanhaksi työssäolevat hyvätuloiset saavat myös superkertymää useammin kuin pienituloinen.

Ja kun hyvätuloinen elää paljon pidempään ja nauttii eläkettä pidempään kuin köyhä niin näillä keskimääräistyksillä varakkaiden maksuosuu ei kata eläkekuluja kun taas lyhyempään elävän maksut ovat osittain tulonsiirto hyvätuloiseille

Eläkkeissä köyhät antavat tulonsiirtoja hyvätuloiseille.

Epäatasa-arvoa lisää se, että hyvätuloiset jäävät useammin osa-aikaeläkkeelle kuin köyhät.

Lisäksi eliitti nauttii lisäeläkkeitsä jotka rahoitetaan yleisestä eläkejärjestelmästä velä pitkään , mutta heistä ei ole kukaan maksanut mitään yimääräistä eli käytännössä köyhät kustantavat nämäkin eläkkeet kuolemalla ennenaikaisesti

Kun saatujen muiden tulonsiirtojen ero on vain n n 3000 eura per talous niin hyvätuloiset rahoittavat vain n 3 miljardilla köyhiä kun taas köyhät rahoittavat hyvätuloisten eläkkeitä moninkertaisesti

ETK "Luvut yhdessä tekstiruudussa mainittujen likiarvoistusten kanssa
johtavat päätelmään, että naiset saavat eläkemaksulleen huomattavasti paremman
tuoton kuin miehet.9
Myös (ylempien) toimihenkilömiesten saama tuotto on parempi
kuin työntekijämiesten."

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #98

Superkertymä on poistettu. Suuret ikäluokathan ovat eläkkeensä hankkineet. Eläkkeet tulevat tippumaan tulevaisuudessa. Tällä hetellä 50%. Arvio nyt parikymppisillä 40%. Maksut olivat alussa 6,8%, nyt 24,8 ja tullee nousemaan lähelle 30%. Eläkejärjestelmä on täysin paska viritys ja täydelle eläkkeelle pääsevien ihmisten määrä tippuu jyrkästi. Minun pitäisi työskennellä 67v 4kk ikään saadakseni täyden eläkkeen. Nuorten vielä pitempään. Aika suuri osa meikäläisistä tippuu jo yli 50 työelämästä.

Ennen kaikkea eläkejärjestelmässä nuoret maksavat suurille ikäluokille, koska eläpommi päästetiin tarkoituksella pamahtamaan.

Ensimmäisen kerran kuulin 43v, että tuollaisia vanhoja meillä jo on. Silloin ottivat kuitenkin töihin, että tästä sen tulevaisuuden voi päätellä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #102

Ei ole poistettu, se poistuu 2017 jälkeen, käytännössä 2022, mutta rasitus jatkuu 30 vuotta eli se poistuu rasittamsta eläkejärjestelmää vasta n 2050 jälkeen

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #102

Suurista ikäluokista suuri osa meni Ruotsiin ja Ruotsi vastaa suurelta osalta suurten ikäluokkien eläketurvasta.

Suurten ikäluokkien rasite on vähäisempi kuin 60-70-luvulla syntyneiden

Eivätkä suurte ikäluokat ola kauna suuria ikäluokkia, nyt suurimpia alkavat olla 60-luvulla syntyneet

Ja rahastoissa on 185 miljardia, jotka on koottu suurten ikäluokkien eläkkeitä varten tasittamaan maksua

Ei muuta kuin purkamaan rahstoja niin amksut alenevat

Jokainen sukupolvi päättää millaiste läkettä se haluaa maksaa itselleen.Nyt 70-80-luvulla syntyneet jäävät eläkkeelle 2035-2045, silloin suurte ikäluokat ovat ollet jo jonkin aikaa mullan alla ja tuskin tulevat vaatiman mitään sinne, ainakan eivät estä nuoria maksmasta itselleen sellista eläkettä kuin haluavat

Jos ei osaa edes sitä päättää niin kovin on heikkoa nykyajan nuoriso

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #98

Olemmeko me kollektiivisesti vastuussa myös siitä, että köyhemmät kuolevat aiemmin ja rikkaan elävät pidempään? Johtuuko tämä yksistään siitä, että toisilla on varaa parempaan ruokaan vai onko yksilön itse määrämillä elintavoilla vaikutusta?

Itse harrastan urheilua ja pidän itseni kunnossa. En ole juurikaan sairaana ja aion olla vielä kymmenen vuoden päästäkin - ja jopa pidempää - työkuntoinen. En juo enkä myöskään polta tupakkaa. Nämä ovat omia valintojani ja jos kuolisin aiemmin, niin ei tulisi kyllä mieleenkään syyttää siitä muita vaatimalla heitä maksamaan enemmän, koska elävät terveellisemmin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #116

Kyse on pitkälti siitä miten haluaa elämänsä ja rahansa käyttää. Eli osaako terveempää ruokaa ja aloittaa liikuntaharrastuksen vai maksaako seuraava sähkölasku. Jos asuminen, vakuutukset, sähkö ja netti haukkaa leijonan osan ansioista niin kuntoilu, ravinto ja terveys ovat säästökohteita. Asumista voisi halvemmaksi muuttamalla kaupungista tai työpaikaltaan kauemmaksi mutta kaikilla ei ole henkilöautoa tai varaa linkkikorttiin jos ja siis jos sellainen ohi kulkee.

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #119

Tupakka-aski maksaa jotain 5 euron luokkaa käsittääkseni nykyään. Kossupullo on jotain 10-15 euroa. Kuntopiirityylinen jumppa esim. kotona on ilmaista. Hyötyliikunta (esim. käveleminen/pyöräily töihin tai sossuun/portaiden käyttäminen hissin sijaan) on ilmaista. Ei ihmisen tarvitse päästä juttagustafsbergien ja jaribullmentuloiden valmennukseen harrastaakseen liikuntaa.

Kyllä Suomi nykyään antaa jokaiselle yksilölle niin hyvät mahdollisuudet pärjätä, että sen pitäisi riittää - osa vaan käyttää tarjotun mahdollisuuden eri tavalla ja sitten kovaan ääneen vaatii lisää. Muistetaan oikeudet mutta velvollisuudet tuppaavat unohtumaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #122

Itsekkään en käytä päihteitä, tupakkaan, olueeseen tai viinoihin en koskisi tikullakaan, ovat turhakkeita. Siideriä juon harvoin, senkin usein seurassa ja vain yhden pullon (maksaa kahden maitolitran verran). Hyötyliikuntaa hyödynnän paljon, ehkä liikaakin sillä olen ollut parikertaa lääkärillä pohkeiden ylistyksen takia ja polvetkin kohta kulutettu loppuun. Pyöräily ja kävely lisäävät kestävyyttä (liikuntapiirakka) mutta lihaskunto on minulla ollut laskussa noin kymmenvuotiaasta ja jo sitäkin ennen heikko (ei siis riitä kyykkyihin, vatsoihin ja punnerrukseen, eikä kuupperintestin suorittamiseen). Lapsuudesta asti ollut heikko kunto taas tulee ylisuojelevan äidin säästötalkoista, loukkaantuminen liikunnassa tarkoitti ylimääräisiä kuluja eikä niihin ollut varaa. Lapsuuden ajan harrastuksiin kahden lapsen yh äitini ei edes halunnut panostaa, olivatpa nekin ylimääräisiä kuluja, samoin kuin luokkatoverien synttärit ja monet muut kodinulkopuoliset sosiaaliset toiminnat. Siinä se lapsuus sitten meni, ylipainoisena neljän seinän sisällä ja jos laittoi vastaan niin raippa heilahti ja raahattiin pimeään komeroon jäähylle (onneks sossun tantat kielsi rangaistuksen ajoissa). Itse olen äidin luolta pois muutettuani tehnyt omat valintani ja arvostan kovasti terveyttä, liikuntaa, sosiaalista elämää ja terveellistä ruokaa, en kuitenkaan tee niistä ylilyöntejä (esim syön muutakin kuin vain salaattia enkä mittaile annosteni kokoa, painoa ja energia määrää).

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #119

Kyse on pitkälti siitä miten haluaa elämänsä ja rahansa käyttää. Eli osaako terveempää ruokaa ja aloittaa liikuntaharrastuksen vai maksaako seuraava sähkölasku. Jos asuminen, vakuutukset, sähkö ja netti haukkaa leijonan osan ansioista niin kuntoilu, ravinto ja terveys ovat säästökohteita. Asumista voisi halvemmaksi muuttamalla kaupungista tai työpaikaltaan kauemmaksi mutta kaikilla ei ole henkilöautoa tai varaa linkkikorttiin jos ja siis jos sellainen ohi kulkee. Ja sitten jos köyhälle tulee yllättäviä kuluja kuten polkupyörä hajoaa, joutuu lääkekuurille tai postiluukusta pamahtaa satasen sähkölasku niin henkilön talous menee kuralle ja siitä sitten ollaan neuvottelemassa vuokranantajan kanssa vuokraamisusta. Tämmöiset kokemukset terveisin 19 v opiskelija.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #116

Yhteiskunta on kollektiivi.Ihminen on laumaeläin eikä selviä yksin .

Yksilön hylkääminen yhteiakunnan ulkopuolelle lyhentää ikää merkittävästi

Suomessa terveyserot ovat OECD suurimmat, jopa USA:ssa köyhät hoidetaan paremmin

Ja aivan turha väittää sen johtuvan elintavoista, muualla juodaan enemmän viinaa, ollaan lihavampia ja liikunnasta rekisteröidään vain harrastusliikunta, mutta kaikkialla köyhä saavt paljon hyötyliikuntaa , silä heillä ei ole autoa eikä muita kulkuvälinetä kuin jalat.

Alkoholia juodaan kaikissa sosiaaliryhmissä suurin piirtein saman verran

Tupakoinnissakin vain Ruotsissa tupakoidaan vähemmän, japanilaiset ovat himopolttajia ja siitä huolimatta terveyserot ja elinikä ovat pidemmät.

Eikä sosiaaliryhmien välilä ole niin suurta eroa, että se selittäisi eron

Ainoaksi eroksi jää tuo syrjäyttäminen ja terveydenhoidon eriarvoisuus

http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-128847896925...

Pauli Pohjanjousi Vastaus kommenttiin #147

USAssa köyhät hoidetaan paremmin?! Tämä Pekka on kyllä sen tason "dosentti" ettei mitään rajaa :D. Uskottavuus meni kyllä jo aika monta postausta sitten...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #191

Pekka heliste on kyllä nyt asiassa aivan oikeassa. Vaikkei Yhdysvalloissa vähäosaiset saakaan oikeuden mukaista hoitoa ilmaiseksi Niin heitä ei sentään rääkätä niinkuin Suomessa jossa heitä vieläpä syytellään, haukutaan, heitellään kivillä ja syljeskellään päälle. Kyllä sen hallitus viimein huomaa kun suomesta häipyy asukkaita laillisesti muualle Eurooppaan ja laittomasti Venäjälle sekä Baltiaan.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #192

Yhdysvalloissa vähäosaiset asuu kaduilla, eivät saa hoitoa jne. Suomessa jokainen saa katon pään päälle ja diskorahat käteen. Hoitoon voi hakeutua ilmaiseksi ja harkinnanvaraista fyrkkaa saa kun menee sossuun. Mutta että kivillä heiteltäisiin ja syljeskeltäisiin päälle, oli uutta.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #116

"Johtuuko tämä yksistään siitä, että toisilla on varaa parempaan ruokaan vai onko yksilön itse määrämillä elintavoilla vaikutusta?"

Tarkoitatko että huonot elintavat korreloivat köyhyyden kanssa ja vieläpä siten että huonot elintavat eivät ole merkittävästi seurausta köyhyyden aiheuttamista ongelmista? Voinet varmaankin osoittaa jotain muutakin kuin omat röyhtäyksesi perusteeksi tuolle suhteellisen hurjalle väitteelle?

En muista kuulleeni mitään dataa tuohon väitteeseesi liittyen, mutta ainakin köyhyyden aiheuttaman stressin vaikutusta älykkyyteen on tutkittu. Siinä kävi ilmi että köyhyydestä seurannut stressi laski älykkyysosamäärää jopa yli kymmenen pistettä. Yksilölliset erot tai valinnat eivät siis ainakaan siinä osalta olleet merkittäviä, vaan köyhyyden mukanaan tuomat ulkoiset vaikutukset.

http://www.princeton.edu/main/news/archive/S37/75/...

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ei 100% mene. Mutta verot, veroluontoiset maksut eli eläkemaksut, työttömyysvakuutusmaksut, kelamaksut, kiinteistöverot, autoverot jne....Sitten lähdet kauppaan. 24% alvia. Niin kyllä ylikin taitaa hiukan mennä.

Yksi hauska esimerkki on järvinen & järvinen verotuksen synkkä historia. Kun ostat uuden asunnon 100 000 euron tönöstä joudut maksamaan yli 200 000 verojen vuoksi. Eli suomalaisten lainoista on suuri osa otetaan maksamaan veroja. Lainastakin maksat paljon veroja.

Varakkaat saavat tulonsiirtoja. Heidän muksunsa käyvät keskimäärin kouluja pidempään taitavat ajella teitäkin pitkin ja tulee lapsilisää ja työttömyyskorvauksia tarvittaessa. Ja eläkkeet lienevät siellä suuri tulonsiirto. Tietysti terveydenhuollosta.

Itse kun sosialipolitiikkaa joskus yliopistolla luin. Proffat pitivät kovasti tärkeänä näitä universaaleja etuuksia tämän oikeutuksen tähden. No jos eniten maksavat suljetaan kokonaan ulos näistä kuten jotkut ehdottavat, niin eiköhän se vaikuta oikeaan suuntaan ajattelussa nopeammin.

Kyllä tämä universaali hyvinvointiyhteiskunta pitää purkaa. Sen tulos on jatkuva yli 200 000 ihmisen uloslyönti. Mutta veroja pitää myös laskea, jotta voi varautua esim eläkkeisiin itse.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Köyhin desiili ei paljoa muuta saakaan kuin tulosiirtoja"

Juuri tästä syystä olisi tärkeää että työttömiä ja tukien saajia olisi mahdollisimman vähän, myös alipalkattu osa-aikatyöntekijä on usein ainakin asumistukien piirissä. Näillä leikkauksilla vain lisätään työttömyyttä ja tukien määrää. Oma valuutta on helpompi vaihtoehto tälle sisäiselle devalvaatiolle.

Matias Härkönen

Olen täysin samaa mieltä, mutta omaa valuuttaa vaalitulos ei mahdollista.

Mitä tulee työttömyyteen, niin viesti kentältä ja yrittäjiltä on selvä. Työn kuluja tulee alentaa. Yrittäjänä allekirjoitan tämän täysin. Palkkaaminen on liian kallista, riskipitoista ja hankalaa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kun asumistuet ovat levinneet näin laajaksi. Onko niistä enää hyötyä? Menevätkö ne suoraan vuokrankorotuksiin?

Matias Härkönen

Asumistuessa olisi paljon tarkasteltavaa. Mutta niin on koko asuntopolitiikassa. Esim. pääkaupunkiseudulla jossa töitä on ehkä parhaiten tarjolla, asunnot tulisi ensisijaisesti jakaa työssä oleville tai työn perässä muuttaville. Nyt suuri osa menee maahanmuuttajille ja työttömille. Etenkin uuden maahan tulijat tulisi ensisijaisesti sijoitta sinnepäin suomea jossa on vapaita asuntoja.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola Vastaus kommenttiin #131

Jakaisitko karkotettaville työttömille syanidikapselit kuitenkin vai pitäisikö nekin maksaa itse?

Jätkä on kyllä itsekkyyden ja omakehun huippu. Et sä ole sen ahkerampi kuin muutkaan minkä osoittaa jo se paljonko käytät aikaa täällä roikkumiseen. Omassa onnistumisessasi et näe niitä tekijöitä, jotka eivät johtuneet henkilökohtaisista ominaisuuksistasi. Sama koskee elämän nurjalle puolelle ajautuneita. Hekään eivät ole siellä pelkästään henk. koht. ominaisuuksiensa vuoksi.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #152

Miksi jonkun pitäisi maksaa toisten syanidikapselit?

Noniin, rauhotutaanpas. En ole häätämässä ketään. Mutta jos Helsingissä on asuntopula ja suomeen muuttaa turvapaikanhakija, niin mikä järki on laittaa hänet helsinkiin asumaan jossa on asuntopula?

Ahkeruudesta en tiedä. Yrittäjänä päätän itse omat työajat. Yleensä 8-22 on aika aktiivista työaikaa. Välilehdillä on kiva pitää näitä keskusteluja.

Mistä päättelet että olen onnistunut? Voisin kertoa aika monta tarinaa, miten elämä on potkinut täälläkin päähän. Ehkä erotun siinä sinusta, että pyrin itse ottamaan vastuuta elämästäni.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola Vastaus kommenttiin #163

En tiedä, mitä tarkoitat vastuunotolla? Minulla on vakituinen työ, oma maksettu asunto ja oma maksettu auto. En saa mitään tukia. Fyysisestä kunnostani pidän parempaa huolta kuin yksikään tuntemani yrittäjä. Harva heistä edes kykenisi suoriutumaan tehtävistäni, jotka tosiaan edellyttävät omalla ajalla hoidettavaa fysiikkaa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #163

"Mutta jos Helsingissä on asuntopula ja suomeen muuttaa turvapaikanhakija, niin mikä järki on laittaa hänet helsinkiin asumaan jossa on asuntopula?"

Helsingissä on yli kaksikymmentätuhatta tyhjää asuntoa. Asunnottomia on Helsingissä noin 6000. Ei ongelma ole missään todellisessa asuntopulassa, vaan toimimattomissa markkinoissa. Kenelläkään ei ole insentiiviä rakentaa, myydä tai vuokrata asuntoja vähävaraisille. Asunnoissa ei ole asukkaita, koska on kannattavampaa pitää niitä tyhjillään. Tilannetta tuskin parantaisi markkinoiden vapauttaminen, sillä Hong Kongissa, Yhdysvalloissa, Singaporessa ja mm. Australiassa tilanne on vielä pahempi ja irvokkaampi.

Käyttäjän mattiuuk kuva
Matti Uusi-Kokko

Sinnehän ne menevät. Tähän voisi olla ratkaisu, että kaikille maksettaisiin tasan yhtä paljon asumistukia. Riippumatta vuokran suurudesta tai asunnon sijainnista. Tällöin ydinkeskustasta kauempana sijaitsevat halvemmat asunnot olisivat kilpailukykyisempiä ja mielivaltaiset vuokrankorotukset poistuisivat. Nyt niitä on helppo nostella kun valtio maksaa, mutta tukien ulkopuolella olevat kärsivät.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #151

VÄärin. Eivät ne mene. Vuokrataso määräytyy markkinoilla, ja tosiasiassa sitä ohjaa tuotto. Nykyisellään asunnon tyhjänä pitäminen ja iflaatio-odotus tuottaa enemmän kuin asunnon vuokraaminen. Siksi meillä on pelkästään Helsinskijssä yli 40 000 tyhjää asuntoa, vaikka vuokralaisen saisi vaikka jo eilen. Onelmana on, että pankit eivät vaadi lain edellyttämää turvaavaa vakuutta invesointilainalle, mikä kiihdyttää inflaatiota entisestään johtaen hintatason nousuun tuottoisilla keinottelusektoreilla, kuten nykyisillä asuntomarkkinoilla.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #157

Eikö se vaikuta kysyntään? Ohjaa kalliimpiin asuntoihin kuin muuten olisi varaa. Antaa siis mahdollisuuden korottaa vuokria.?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #176

Ei. Juuri siksi meillä on "asuntopula". On kannattavampaa pitää kämppä tyhjänä kuin vuokrata se.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #187

No yliopistolla kansantaloutta hiukan pähkäilleenäni muistaisin kuitenkin, että kaikki tuet ja sääntely vaikuttavat markkinoihin. Suomessa nyt muutenkaan ole vapaat markkinat.

Puhut asiaa, mutta et kuitenkaan. Koska haluat olla aina oikeassa.

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #157

Tuottoa ohjaavat mm. tuet, lainansaannin mahdollisuudet ja hinta, vaihtoehtoiset sijoitusmahdollisuudet jne. En tiedä, missä päin Suomen Jouko elelee, mutta en kyllä yhtäkkiä keksi paikkaa, jossa asunnon tyhjänä pitäminen + inflaatio tuottaisi paremman tuoton kuin asunnon vuokraaminen. Tietysti, jos Jouko vuokraa asuntonsa aina vähän huonommalle vuokralaiselle, joka pistää aina kämpän palasiksi, niin tämä on asia erikseen. Tyhjän (sijoitus)asunnon vastikkeet, korkokulut ja rahastoimattomat pääomavastikkeet, vuosikorjauskulut ja peruskorjaukset ovat kuluja, joita ei voi vähentää verotuksessa, jos asunto ei ole vuokrauskäytössä.

Asuntojen hintoja ajavat tässä markkinatilanteessa kyllä monet muutkin tekijät kuin pelkästään pankin vastikkeettomat lainat.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #193

Inflatorinen hinnannousu tuottaa asuntomarkkinoilla selvästi paremmin kuin vuokraaminen käytännössä koko maassa.

JUURI SIKSI meillä on yli 400 000 asuntoa tyhjillään.

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #203

Paljonko noin suurin piirtein ajattelet asuntojen hintojen nousevan maassa tällä hetkellä keskimäärin? Paljonko mielestäsi on sijoitusasunnon keskimääräinen tuotto? Melkoinen inflaatio teilläpäin, Jouko. ...tai sitten teillä vuokrat ovat niin alhaisia, että eivät kata kuluja. :)

http://www.stat.fi/til/ashi/2015/04/ashi_2015_04_2...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #204

http://elinajamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196005-...

Iflaatiovauhti on todellakin melkoinen. suurin tekijä siinä on Suomessa nimenomaan asuntolainapolitiikka, jolla valtiovalta tukee inflaatiota.

Inflaatiosta enemmän täällä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138848-kans...

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #208

Paljonko tuo inflatorinen hinnannousu näkemyksesi mukaan on?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #209

Äärimmäisen ongelmallinen laskea tarkasti. Karkeasti, tilanteessamme, jossa kasvanutta asumiskysyntää, käyttökysyntää, ei ole, inflatorinen hinnannousu on noin 100 % hinnannoususta - todellisuudessa tarkka laskelma antaisi hieman suuremman prosenttiluvun.

Minkä muun hyödykkeen hinnan (arvon) tiedät nousevan, kun se vanhenee ja aika kuluttaa sitä?

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #210

Sen verran tarkasti olet sen kuitenkin pystynyt määrittelemään, että sijoitusasunnon tuotto on sitä pienempi. Kerrotko KARKEASTI, paljonko ajattelet vuokratuoton olevat? Entäs tämän inflatorisen hinnannousun? Ja voit vapaasti valita, käytätkö jonkun tietyn alueen lukuja vai esim. koko maata keskimäärin - kunhan nuo luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. :)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #240

Kuten kirjoitin: " inflatorinen hinnannousu on noin 100 % hinnannoususta"

Vuokratuotto asuntomarkkinoilla on sama kuin esimerkiksi osakesijoituksissa (ei siis osakekeinottelussa), noin 4 - 8 % netto sijoitetulle pääomalle.

Kyseessä ovat tietysti pitkän aikavälin keskimääräiset tuotot, heilahteluja ja yksittäisi onnenkantamoisia ja "kolareja" on aina joukossa.

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #241

Onko Helsingissä mielestäsi asuntojen vuosittainen hinnannousu (sis. "normaali" hinnannousu ja inflatorinen hinnannousu) keskimäärin enemmän kuin 5,7-11,4 %? Tuotoista lienee hyvä käyttää bruttotuottoa, sillä hinnannousukaan ei ole verotonta tuloa sijoitusasuntojen kohdalla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #243

Mitään "normaalia" hinnannousua ei ole. Asuntojen hintojen nousu on 100 % inflatorista hinnannousua tilanteessa, jossa käyttökysyntä ei lisäänny, omistettu asunto vanhenee joka päivä ja pankkien suunnattu rahoitus jatkuvasti kasvaa. Arvonnousua sinänsä ei veroteta. Sen sijaan myynti- ja ostohinnan (kirjanpidollinen) erotus on veronalaista. Itse verotus on taas yritysverolain pohjalta tapahtuvaa, sekä ammattimaisessa vuokraamisessa että asuntokeinottelussa ("sijoitusasunnoissa").

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #244

"Yritysverolailla" tarkoittanet lakia elinkeinotulon verottamisesta (EVL). Asunnon luovutusvoitto verotetaan tuloverolain - ei EVL:n - mukaan.

Et vieläkään vastaa kaikkiin kysymyksiini. Mistä päättelet, että asuntojen kysyntä ei esim. pääkaupunkiseudulla kasva? Eivätkö työpaikat tietyillä aloilla keskity entistä enemmän isoihin kaupunkeihin?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #245

Omistusasuntojen kysyntä on pitkään ollut kaupungeissa laskussa sen sijaan vuokra-asumisen kysyntä on lisääntynyt. Lievestuore ilmiönä vielä vuokra-asuntoja on vähennetty myymällä omistus asunnoksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #246

Ei ole olemassa mitään "omistusasuntoja" tai "vuokra-asuntoja". NNe ovat ihan kaikki niitä ihan samoja asuntoja. On asuntoja, joita vuokrataan, on asuntoja, joita ei vuokrata, joissa omistaja asuu itse, ja on asuntoja, joita omistaja ei käytä eikä vuokraa, vaan pitää niitä inflaatioisuojattuina talletuksina.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #248

Näin pienempi tuloksesta perheestä lähtöisin oleva on vain oppinut jakamaan mahdollisuudet asua. Asuja voi joko asua itse omistamassaan asunnossa tai sitten vuokralla jonkun toisen tai kunnan asunnossa. Esim Jyväskylässä nuoria perheitä ja lukioon opiskelemaan tulleita kehotetaan hankkimaan kaupungista omistusasunto, kuitenkin moni päätyy asumaan vuokralle kun pankista ei saalainaa tai omista vanhemmista ei ole ensiasunnon osaajaksi. Kova kysyntä Jyväskylässä on myös vääristynyt vuokra-asunto markkinat ja siksi yksityiset suosivat eniten nuoria ja lapsettomia opiskelija naisia, ja markkinat syrjivät eniten yksin asuvia miehiä sekä yksinhuoltajia. Omasta mielestäni kuitenkin 16-20 vuotias on vielä liian nuori ensiasunnon omistajaksi ja myös miehetkin tarvitsevat yhtäpaljon asuntoa kuin naiset.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #245

Jos kyse on nk. sijoitusasunnosta ja ammattimaisesta sijoitustoiminnassa, verotus toimitetaan yritystoimintaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. Aivan kuten missä tahansa yritystoiminnassa.

Olen vastannut kaikkiin kysymyksiin. Nyt tulee taas uusia, ja vastaan niihinkin:

Asuntojen "kysyntä" ei kasva, koska ostajan maksukyky on loppunut. Kyseessä on aivan normaali kaupankäynnin mekanismi: kun tuotto keinotelussa on suurempi (etenkin riskiin nähden), tarjottava vuokrapuolella vähenee. Markkinoilla on kolme määräävää tekijää: kysyntä, tarjonta ja ostajan maksukyky (tässä vuokraaja on ostaja"). Kun kysyntä (halu vuokrata) lisäääntyy, mutta maksukyky ei, ei kauppaa tapahdu, koska hintataso on karannut käsistä. Koska asuntoja on vapaana, potentiaalisesti vuokrattavissa, eikä niitä vuokrata, on tuotto muulla tavoin suurempi.

Aika selvää, vai mitä?

Työpaikat eivät keskity, niitä määrätietoisesti keskitetään. Moiseen toimintaan ei ole mitään kansantalouellista tai yritystaloudellista syytä, kyseessä on puhtaasti poliittisten mielikuvien intohimoinen toteuttaminen. Kuten entinen merkittävä, A. Alho, totesi "Suomi tarvitsee suuren pääkaupunkiseuun". Miksi, jäi Aholta kertomatta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #203
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #228

Jokapuolella, missä ihmisiäkin. Esimerkiksi Helsingissä yksistään yli 25 000, koko Helsinskijn alueella yli 40 000.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Ensimmäinen hyvä huomio on, että yli puolet suomalaisista saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa ansiotulo-, pääoma- ja kunnallisveroja. Tämä tarkoittaa käytännössä siis sitä, että toinen puoli maksaa käytännössä kokonaan toisen elämisen."

Huomio on hyvä, johtopäätös täysin virheellinen.

Matias Härkönen

Myönnetään, että laskuista puuttuu mm. maksetut alvit ja muut maksut. Kärjistäen asiat on mukavempia ja herättää enemmän keskustelua :D

Jussi Jukola

Johtopäätös on selvästi virheellinen, mutta herää kysymys miksi tilannetta tulisi nimittää.

Jos suuri osa kansasta saa tulonsiirtoina, eli muiden ihmisten jo kertaalleen veroina maksamia rahoja enemmän kuin itse maksavat veroja, kai sillekin joku nimi tulisi löytää.

Lienee alkeismatematiikkaa että sellaisten osallistuminen yhteiskunnan palveluiden tuottamiseen ja infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon on selkeästi alle sen tason minkä verran niitä käytetään ja/tai on saatavilla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kyseessä on kansantalouden kiertokulku. Ajatus yksien elättämistä toisista olisi oikea, jos raha olisi reaalinen olio. Ei ole.

Myös tulonsiirtoja saavat maksavat veroja, mikä näytetään unohdettavan. Lisäksi ruokatuotantoa lukuunottamatta olemme kaikki toistemme "elättejä" - kännyköitä ei voine syödä, niitä ilman tulee toimeen, mutta ilman ruokaa ei.

"Tulonsiirtotulo" ei tulona eroa kansantalouden mekanismien kannalta millään tavalla "palkkatulosta" tai vaikkapa "pääomatuosta".

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Olisihan niitä keinoja. Julkisen pitkät lomat pois ja työajannosto meidän tulevalle tasolle +1800h. Nyt siellä puuhaillaan 1510h. Suuret joukot syövät työajalla, viettävät läksiäisiä , lähtevät täydellä palkalla silloin tällöin naapurikaupungin kavereitten rientoihin jne... Sijaistaminen vähenisi ja eläköitymisen kautta työntekijämäärä vähenisi.

Pekka Heliste

Pitkää päivää ehään niissä maissa joilla menee huonosti.

Vähiten tunteja tehdään niissä maissa joilla menee hyvin

Esim Hollanti alle 1400 tuntia, Norja n 1400 tuntia, Saksa alle 1400 tuntia

Ja paljon tunteja tehdään Kreikassa yli 2000 tuntia

https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Kuinka otsikossa mainittuihin "faktoihin" pitäisi suhtautua, jos otetaan huomioon tosiasia, ehkä toistan tämän: tosiasia, että numeeristen "faktojen" faktaominaisuus on numeroiden, eikä numeroilla mitatun sisällön ominaisuus?

Ettei siis numeroilla itsessään ole todellisuudenhallintaan tarvittavia ominaisuuksia. Ettei numeroista voi päätellä sisältöihin päin. Että tärkeimmät, tai oikeastaan ainoat kysymykset joiden suhteen valintoja pitäisi tehdä, ovat nimenomaan sisällöllisiä, eivät formaalisia.

Hallitusohjelmassa toki luetellaan joukko sisällöllisiä fraaseja. Julkilausutuilla arvovalinnoilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa mitä numeropuolella tapahtuu. Ei hyvinvointiyhteiskuntaa säilytetä leikkaamalla eläkeläisten asumistukea.

Nämä "keskustelut" hallitusohjelmasta kompastuvat omiin todisteluihinsa. Liian moni naulaa seinälleen yhden lenkin rahojen päättymättömistä ketjuista ja kokee sen legitiimina lähtökohtana taloutta koskeville todisteluilleen.

Asiaa voisi selventää se ettei numeeristen "faktojen" perään vouhotettaisi. Numeeriset faktat ovat ajatusansa joka tehokkaasti häivyttää sen mistä todellisissa sisällöissä on kyse. Jos keskustelussa ei vedottaisi ollenkaan numeerisiin faktoihin, se saattaisi tervehtyä.

Nythän käy täysin päinvastoin. Numeromagia noituu ymmärryksen näennäiseksaktiudellaan.

Matias Härkönen

On totta, että muutakin pitää katosa kun numeroita. Mutta kun suurin osa kitinästä kohdistuu siihen että "rikkaat ei osallistu", niin halusin vain näyttää että he ovat juuri ne jotka osallistuvat ja maksavat suurimman osan valtion veroista.

Mielestäni on siis populistista ja typerää huudella vain sen perään että rikkaita voitaisiin verottaa lisää niin ongelmat ratkeaa.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Raha on niinkuin se lasketaan.

Kahdenkymmenen viime vuoden aikana hyvätuloisimpien ansiot ovat kasvaneet, tuloerot revenneet, nettovarallisuus entisestään keskittynyt, ja hiljan uutisoitujen tietojen mukaan kaksikymmentä eniten osinkotuloja saanutta poimi vuositasolla 315 miljoonan euron potin.

Kaipa tällaiset numerot kertovat sitten sisällöllisesti sen että "taloudessa" menee nykyään surkean huonosti, ja köyhiä joudutaan elättämään velkarahoilla. No onneksi jossain on sitä rahaa jota "otetaan" velaksi. Mistä lie saaneet.

Ja kai tästä numerotodellisuudesta sitten juontuu se että eläkeläisten asumistukea on leikattava.

Ja kai tämän ihmetteleminen on sitten "kitinää". Ja "kitinä" on oikaistava kertomalla numeerisia "faktoja", jotka osoittavat... siis mitä? Sen että numeerisilla faktoilla voi "todistaa" mitä "sisällöllistä" tahansa?

Jussi Jukola Vastaus kommenttiin #154

Toisaalta faktat ovat faktoja, Suomessa on yksi maailman tasaisimmista tulonjaoista, eikä pienet muutokset siinä tarkoita mitään "repeämistä".

Se että meillä on kourallinen miljoonaosinkoja saavia nalleja, se ei muuta tilannetta kokonaisuutena miksikään. Vaikka koko potti jyvitettäisiin suomen pienituloisille muutokset olisivat senttejä jos sitäkään.

Olen monasti yrittänyt kysellä mikä olisi "oikea" tuloerojen määrä, mutta siihen en ole koskaan saanut muuta vastausta kuin että ne ovat "liian suuret".

Ilmeisesti kysymys on liian abstrakti, ihmiset eivät osaa hahmottaa muuta kuin oman tulotasonsa ja sen mitä iltalehdet otsikoissaan joistan herlineistä repivät. Asiaan vaikuttanevat myös ideologiset syyt joiden mukaan tuloerot ovat liian suuret elleivät ne ole tasan nolla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #160

Oleellista kansantalouden kannalta on tulojen jakautumisessa nimenomaan tuo jakautuminen, ei tulojen suuruus, ja jakautumisessa keskeisesti sen muutos. Kansantalous on jatkuva prosessi, ei tilivuosittain loikkina etenevä jakso.

Mitään "kansantalouden kakkua", jota sitten jaettaisiin, ei ole olemassa. Koko metafora on kotoisin 1800-luvun lopulla Euroopassa päättyneeltä ajalta, jolloin satokausi rytmitti taloutta_ satokauden jälkeen sitten jaettiin sato, "kakku". Samalta ajalta ja samasta yhteiskunnasta on peräisin meillä nykyisin käytössä oleva tulonlähdejako, joka pitäisi lakkauttaa ensimmäisen, jos jonkinlaista parannusta halutaan.

Siinä olet oikeassa, että tuoerojen "oikea taso" tai "kohtuullisuus" on nimenomaan poliittinen, ei kansantaloudellinen, kysymys. Joidenkin mielestä nollaero saattaa olla optimi, toisten mielestä se, että "oikeat ihmiset" saavat kaiken ja orjat vain piiskaa. Pohjoismaisessa näkemyksessä "kohtuus" lienee jossain välimaastossa.

Onelmana kohtuuden märittelemisässä ja siitä keskustelemisessa on, että kattavia ja paikkansapitäviä tulo- omaisuus- ja verotietoja ei ole käytettävissä, edes viranomaisilla, saati tavallisilla kansalaisilla kuten kansanerustajilla.

Jussi Jukola Vastaus kommenttiin #162

Oho, tässähän tulee komplimenttia puolin ja toisin, sillä olen kanssasi täysin samaa mieltä tulonlähdejaon lakkauttamisen osalta!

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #162

Tulo erot on selvästikin oikein ja hyväksi mutta voidaan miettiä mikä olisi oikea koko rikkaille. Lyhyillä rikkailla se on helppoa ja nopeaa päästä ylös ja alas mutta liian isot tikkaat taas uuvuttaisi osan jo puolessa välissä ja köyhin ei pääsisi tikkaille lainkaan.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #160

Faktat ovat todellakin faktoja. Esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan sietokyky sosiaalisen eriarvoisuuden kestämisessä on fakta, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa millainen on täällä vallitseva numeerinen tulonjako suhteessa joihinkin muihin maihin. Se sietokyky on erinomaisen heikko.

Faktat voivat olla sisällöllisiä, eivät numeerisia. Siitä että esimerkiksi pohjoismaissa vallitsee "suhteellisen tasainen tulonjako" ei suinkaan seuraa se, etteivätkö suomalaiset sosiaalivirkailijat silti syyllistäisi asiakkaitaan kahdeksan kertaa pohjoismaisia kollegoitaan enemmän.

Sellaisia asenteitahan näiden numeeristen "faktojen" käyttelijät näennäiseksakteihin lukuihinsa piilottavat.

Tuloerojen määrä on "oikea" niin kauan kuin erot supistuvat. Silloin vältytään systeemivirheeltä joka syntyy kun systeemistä voidaan irrottaa liikaa rahaa ja systeemi vinosuuntautuu. Tuloerojen kaventumista tapahtui Suomessakin aina tuonne 80-luvun lopun kasinotalouden romahdukseen ja Ahon-Viinasen suorittamaan "lamanhoitoon" saakka. Senjälkeen tuloerot ovat jatkuvasti kasvaneet.

Kun rikkaat rikastuvat ja numeerisia raharikkauksia kertyy, kuinka summat saadaan pysymään arvossaan? Valtioiden valjastaminen vetämään velkarekiä on yksi globaalitalouden mukanaan tuoma taloushistoriallisesti uusi ilmiö. Valtiot eivät enää ole kansalaisia palvelevia sosiaalisen turvallisuuden yksiköitä, vaan niistä on tullut kansainvälisten, koottuja ja raha-auktoriteetin roolissa synnytettyjä pääomia myyvien lainakauppiaiden lypsy-yksiköitä.

Siinä on todellakin kysymys numeerisista "abstraktioista", joista on tehty konkretiaa. Lisää konkretiaa kuvioon tulee siinä vaiheessa, kun valtioiden velanmaksukyky systeemivirheen seurauksena väistämättä ehtyy ja ratkaisuksi tulee köyhien ihmisten eliminoiminen.

Se on valtiontalouden faktinen sisältö nyt.

Jussi Jukola Vastaus kommenttiin #167

Olen varmaan vanhanaikainen ja/tai insinööriorientoitunut kun ymmärrän vain kauan sitten oppimani käsitteet kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen.

Kvantitatiiviset tai "numeeriset", kuten niitä nimittänet ovat tietääkseni aika lailla oikeasti faktoja, toki pitäen mielessä numeroiden lähteet ja oikeellisuuden. Gini-indeksi esimerkiksi kasvoi -90 luvulla aina vuosiin 2000-2001 (Nokiailmiö), jonka jälkeen trendi ei ole ollut nousussa vaan jopa laskenut (poikkeuksena hyppy 2007). Kvantitatiivinen fakta kertoo että tuloerot Suomessa ovat tänään suunnilleen samalla tasolla kuin 15 vuotta sitten, missä repeämä?

Kvalitatiiviset tai "sisällölliset", kuten niitä nimittänet ovat taas subjektiivisia, laadullisia kuten nimikin sen sanoo. Laatu on vaikeasti mitattavissa, joten esimerkiksi politiikassa mittayksikkönä on kovin huuto.

Mainitsemasi "suomalaisen yhteiskunnan sietokyky sosiaalisen eriarvoisuuden kestämisessä" (selkokielelle käännettynä ilmeisesti kateuden määrä) on aika puhtaasti kvalitatiivinen asia. Jotta siitä voisi edes keskustella, tulisi määritellä mitä se on. Onko sosiaalinen eriarvoisuus sama kuin tuloerot, onko mahdollisesti niiden välillä syy/seuraussuhde ja jos on, mihin suuntaan?

Itse näen poliittisessa keskustelussa tuloerokysymyksen tipahtavan kauniisti samaan laatikkoon kuin keskustelu maahanmuutosta tai seksuaalivähemmistöistä, eli ne ovat pyhiä lehmiä joihin kukaan täysjärkinen ei halua koskea edes kepilläkään, puhumattakaan kysymyksen elementaarista määrittelystä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #173

Talouden numerot, eli mittayksiköksi käsitetty "raha", sellaisena kuin me sen nyt miellämme, sai opillisen syntynsä valistusajalla ja seurauksena siitä että talousajattelu apinoi kehittyviltä uusilta erityistieteiltä rationaalisuuden malleja, kuten "suureiden" ja "mittayksiköiden" järjestelmää.

Se apinointi epäonnistui surkeasti, ja siksi meillä ei ole käytettävissämme mitään todellisuudenhallintaan kykenevää taloustiedettä. Jos olisi, meillä ei olisi talousvaikeuksia. Poliitikot ilmoittaisivat päämäärät joihin pyritään, ja taloustieteilijät kertoisivat keinot joilla niihin päästään.

Ehkäpä on tosiaankin insinöörejä, jotka pitävät "rahaa" samanlaisena ajatustyökaluna kuin mitä kvantifikaatio merkitsee luonnonilmiöiden mittaamisessa. Ja onhan niitä talousteoreetikkojakin, taitavat itse asiassa olla kaikki, jotka uskovat että taloustieteellä hallitaan todellisuutta.

Mutta jo alkeellinen paneutuminen talousajattelumme paradigmojen syntyhistoriaan antaisi eväät nähdä että numeerinen "raha" ei ole mikään mitta jolla jotain reaalimaailmasta irrotettua "yleistä arvoa" voitaisiin mitata, ikuistaa, säilöä ja siirtää kaupan mukana kohteesta toiseen.

Tai että raha numeerisena ja arvo sisältönä eivät kohtaa edes yksittäistilanteessa, saati sitten kun numeroilla harrastetaan numeerisia operaatioita, pitkälle vietyjäkin kuten indeksien laskeminen. Niistä numeroista puuttuvat sisällölliset tulkinnat.

Eikä siinä siis ole kyse objektiivisen ja subjektiivisen sovittamattomasta vastakohdasta, vaan kyse on historiallisesta harhasta, siitä että kuvitellaan kokonaan erilaisia ilmiöitä kuvaavien ja selittävien ajatusmallien sopivan arvotapahtumien hallintaan.

Talouden numeeristen "faktojen" faktaominaisuuden käsittäminen numeroiden eikä sisällön ominaisuudeksi olisi ehkä pieni lapsenaskel kaikkien talousajatteluumme historiallisesti kasvaneiden harhojen tajuamiseen. Mutta esimerkiksi rikkaiden ihmisten vaistomaisesti tuntema kateus hyviä ajattelijoita kohtaan saattaa hyvinkin syödä heidän henkiset eväänsä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Faktoilla ei taida olla paljon merkitystä, kun välihuutajat ovat kiihtymyksen tilassa. Uskomushoito menee kaupaksi eduskunnan entisten hallitusvastuisten parissa: se on politiikkaa.

Pres. Niinistö puhui talouskongressissa Kiinassa v. 2013 ja viittasi legendaan kuvitellusta vauraudesta:
"Huonojen poliittisten päätösten kanssa pystyy ehkä elämään vähän pidempään jos on vauras, mutta lopulta rahat loppuvat." - Niin ehti jo käydä.
http://ri.search.yahoo.com/_ylt=A0LEVycHFnBVQKgAi_...

Persaukisuuteen ajettu julkinen talous, jonka liikkumatilaa on syöty, merkitsee kärsimystä niin syyttömille kuin syyllisille, niin köyhille kuin rikkaille. Juna meni jahkaillessa ohi, kun valinnan varaa vielä oli.
Siinä kiivaan kiukun perimmäinen ydin: Keljuttaa oma historia. :-)

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

http://sorsafoundation.fi/tyomies-on-palkkansa-ans...

Häkämiehen palkankorotuksilla palkkaisi 1047 sunnuntailisää.

Matias Härkönen

Se että Häkämies ansaitsee valtavia summia, ei ole peruste sille etteikö sunnuntailisiä voitaisi tarkastella työllisyyden näkökulmasta.

Pienet kahvilat, ravintolat ja kaupat pitävät ovensa kiinni sunnuntaisin kun tuplapalkkoja ei ole varaa maksaa. Pullat ja kahvit kun maksaa sunnuntaisinkin saman verran. Olisiko siis parempi, että ihmisille olisi töitä tuolloinkin vai onko parempi että ovet pysyy kiinni?

Tästä on kyse.

Pekka Heliste

Hinnoittelu on vapaata,ei mikään estä nostamista hintoja sunnuntaisin

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #180

Ymmärtääkseni ainakin matkailualalla ja palveluissa on sunnuntai ja pyhä hinnat erikseen, kaupoilla vain sesongit. Ja oliko niin että vielä joissakin Euroopan maissa ollaan viikonloput kiinni?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #183

Aika monessa Euroopan maassa on rajoituksia aukioloajoissa

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #184

Ja ymmärtääkseni aukiolo aika määrää myös yrittäjän tai johdon työpäivän osapituuden, on tietysti sama työntekijällä onko putiikki auki kahdeksan, kaksitoista vai 24 tuntia sillä tällä taisteltu on oikeus tehdä rajattu tuntimäärä töitä. Yrittäjien ei kannattaisi valittaan työntekijöiden oikeuksista vaan taistella epäreilua kilpailua vastaan kuten aukioloajat (sama kuin kolme neljännestä yrittäjän työpäivää), halpatyövoiman käyttö (haittaa työntekijöiden elämää ja kulutusta) ja veroparatiisi huijaus (verenkierto on pois yhteisestä rahastosta).

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #185

Pienkauppiaat vastustavat vapaita aukioloaikoja

Mutta kesko , sok ja lidl jyläävät ja täälläkin ajetaan vain näiden etua

http://www.y-lehti.fi/arkisto/artikkeli/248/Suomen...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #198

Ajatus leikki, mitä jos wallmart tulisi suomeen ja pitäisi oviaan auki 24/7/365, työn tekijät eivät olisi Suomalaisia vaan heidät olisi tuotu aasiasta työskentelemään ruokapalkalla ja asumaan marketin asuntolassa...

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #198

Osa saattaa vastustaa, toiset kannattaa. Vapaus valita on tärkeintä.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola Vastaus kommenttiin #180

Olen muuten nähnytkin lounasravintoloita, joissa hinnat sunnuntaisin ovat tuplana.

Jaakko Tölli Vastaus kommenttiin #186

Näitkö yhtään asiakasta?

Toimisiko Antin mielestä sellainen malli, että yritysten maksamaa EVL-tuloa verotettaisiin 20 %:n sijaan vaikkapa 25 %:lla? Tämä voitaisiin kompensoida varmaan Antin neuvostomallin ajattelun mukaan sillä, että yrityksen nostavat hintoja 5 %. Kysynnän hintajousto = 1, jolloin enemmän maksetut verot saataisiin takaisin suuremman liikevaihdon (ja tuloksen) kautta. Kuulostaa varmaan sinulle järkevältä?

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola Vastaus kommenttiin #194

Asiakkaita oli itseasiassa aika paljon kun sunnuntaisin ei lounaspuolella kilpailua ollut.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Se, että Häkämies ansaitsee valtavia summia ja palkka vain nousee kertoo ainakin parista asiasta. Törkeästä ahneudesta ja täydellisestä irtaantumisesta tavallisen ihmisen maailmasta. Se kertoo myös wanhasta viisaudesta "maha täynnä on helppo olla filosofi" eli on helppo nähdä ihmiset pelkkinä numeroina ja kuluina kun ei tarvitse miettiä mikä sen tiskin takana seisovan IHMISEN arki oikein on.

Töitähän saadaan kaikille kun lopetetaan palkat kokonaan. Miksi se ei olisi paras vaihtoehto? Täystyöllisyys, kilpailukyky, valtionvelka jne.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Hallitusohjelma syrjii rikkaita, Juha Sipilän hallitus on täysin unohtanut rikkaat, jotka ovat kansakunnan silmissä valmiiksi unohdettuja ja vain keskinäiseen kanssakäymiseen ja omaan suljettuun todellisuuteensa, sekä oman napansa ympärillä pyöriviä, jossa ei ole sijaa tavalliselle kansalle. Tämä on syrjintää rikkaita kohtaan, osallistua yhteiseen talkoisiin, kuka maksaa näitten rikkaitten traumat, kun köyhät osallistuvat, ja rikkaat suljetaan "poliittisella päätöksellä" osallistua yhteisiin talkoisiin.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Hallitusohjelma syrjii rikkaita, Juha Sipilän hallitus on täysin unohtanut rikkaat, jotka ovat kansakunnan silmissä valmiiksi unohdettuja ja vain keskinäiseen kanssakäymiseen ja omaan suljettuun todellisuuteensa, sekä oman napansa ympärillä pyöriviä, jossa ei ole sijaa tavalliselle kansalle. Tämä on syrjintää rikkaita kohtaan, osallistua yhteiseen talkoisiin, kuka maksaa näitten rikkaitten traumat, kun köyhät osallistuvat, ja rikkaat suljetaan "poliittisella päätöksellä" osallistua yhteisiin talkoisiin.

Seppo Pakari

Ei kattoa. Eduskunnassa ne rikkaitten edustajat aina sanoo ettei rikkaitten verotus kannata, koska niitä on niin vähän, ettei siitä juurikaan kertyisi verotuloja. Kiitos että todistit tämän väittämän vääräksi.
Mietityttää kylläkin että mihin ne rikkaat yleensä tarvitsevat joka ikisen pennosensa. Kuluttavat?
Jos rikastumisesta rangaistaan niin miten sitten on köyhän laita. On kai se koyhäkin ansainnut ainakin oman palkkansa tekemällä 24/7 perse ruvella töitä.
Köyhä kun yleensä tulee eläke ikään on kroppa ja nivelet jo niin loppuun ajetut, ettei se kovinkaan montaa vuotta eläkkeestä nauti.
Rikas on yleensä vielä hyvässä kunnossa ja elää vielä pitkään.
Pistää kyllä miettimään että kumpikohan näistä 24/7:stä on oikeesti paiskinu töitä.
Valintojahan voi elämän aikana tehdä, mutta joku sinne huonompaan paikkaan joutuu aina jäämään. Ei riitä miljoonia kaikille.

Käyttäjän JaniMiettinen11 kuva
Jani Miettinen

Kirjoitit: "Ensimmäinen hyvä huomio on, että yli puolet suomalaisista saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa ansiotulo-, pääoma- ja kunnallisveroja. Tämä tarkoittaa käytännössä siis sitä, että toinen puoli maksaa käytännössä kokonaan toisen elämisen."

Ei noin. Tuo on aivan älytön virhepäätelmä. Anteeksi vain, mutta tuo on todellakin ihan älytön virhepäätelmä.

Vertaat tulonsiirtoja ja vain tiettyjä veroja ja päättelet, että jos joku maksaa näitä tiettyjä veroja vähemmän kuin hän saa tulonsiirtoja, silloin muut maksavat elämisen. Veroihinko nämä tulonsiirrot käytetään?

Ei se mene noin.

Tuo tarkoittaa ihan pelkästään sitä, että henkilö saa yhteiskunnalta takaisin enemmän kuin mitä hän maksaa ansiotulo-, pääoma- ja kunnallisveroina. Tässä on vain kolme verolajia. Niitä on muitakin, ja monelta niistä on mahdotonta välttyä.

Jo ihan aluksi: tällainen henkilö maksaa yhteiskunnalle ainakin arvonlisäveroa ja epäsuorasti myös kiinteistöveroa sekä asumisessaan että oikeastaan kaikkien tuotteiden hinnassa (mm. yrittäjäkin lisää liikehuoneistonsa kiinteistöveron tuotteiden hintaan). Hän maksaa aika usein myös alkoholi-, tupakka-, vakuutus- ja autoveroa.

Näiden mainitsemasi kolmen verolajin lisäksi on muitakin kuluja: vuokra, ruoka, vaatteet, lääkkeet, matkat.

Jos henkilö saakin enemmän takaisin kuin mitä hän maksaa vain em. kolmen veron muodossa, se ei vielä tarkoita sitä, että toinen puolikas maksaisi toisen elämisen.

Toinen puolikas maksaa toisen elämisen vasta sitten, kun toinen puolikas saa tulonsiirtoina saman verran kuin he maksavat ansiotulo-, pääoma- ja kunnallis-, arvonlisä-, alkoholi-, tupakka-, vakuutus- ja kiinteistöveroa sekä käyttävät vuokraan, ruokaan, vaatteisiin lääkkeisiin ja matkoihin.

Kehottaisin tarkistamaan otsikon. Viestissä oli aika vähän "faktoja kitisijöille". Jos tarkistaisit faktasi ihan kunnolla, saattaisit huomata, että "kitisijöillä" saattaa olla jokin pointti.

Käyttäjän PaulSeppl kuva
Paul Seppälä

Tässä keskustelussa kyllä näkee varsin hyvin kuinka opportunistinen ihminen on ja kapeakatseinen. Jokainen näkee vain oman "ikkunaruudun", mikä sekin on perin inhimillistä. Rikkaiden, varakkaiden ja muuten vain yhteiskunnan hyväosaisten on mielestäni aika turhaa kitistä veroistaan, on asuntoa/ja Bulevardilla, on Bemaria/mersua, huvilaa siellä ja täällä. Jos verotus olisi heitä kohtaa kohtuutonta tai olisivat aivan "rehellisiä" kaikessa yritys tai muussa toiminnaassan, uskallan väittää, että omaisuutta ei olisi kertynyt joidenkin kohdalla suoraan sanottuna kohtuuttomasti.Haluan korostaa, että en ole kateellinen ja tarkoitan sitä myös, mutta ei ole käärinliinoissa taskuja ja onhan se jonkinlaista tulonsiirtoa lakimiehillekin, kun aikanaan aika jättää ja perikunnnat tappelee.

PS: Businestahan käydään vain kahdella tavalla, rehellisesti ja hyvän liikemiestavan mukaan ja 90 % käy sitä jälkimmäisellä.

Lumira Lumus

Systeemi on ollut ainakin 20v se, että naapuri maksaa terveydenhoitosi, koulutuksesi, kun itsellä ei ole varaa.
Nyt SDP.läinen hyvinvointivaltio on siinä pisteessä, että pieni joukko maksaa suuren joukon hyvinvointiyhteiskuntakulut.

Vähävaraiset, työttömät, tuella elävät eivät maksa veroina esim. julkisen hoidon kuluja ja muita julkisia palveluita. Nyt kaikki vedytty näihin palveluihin ja kunnissa ilmenee jo selvää vihaa näitä kohtaan.

Tästä tulee pitkä penni maksettavaa naapurille. Ne ihmiset joiden varat ei riitä julkisen sektorin ylläpitoon, voivat hoitaa asiansa muulla keinoin ja varojensa mukaan yksityiseltä. Julkinen terveyden huolto ei näitä hyödytä, koska heillä ei ole varaa sitten lääkkeisiin ja muuhun. Köyhä menettää kuitenkin super pienistä tuloistaan veroja julkiselle. Julkinen terveyden huolto pakkorahastetaan nyt myös köyhien minituloista. Köyhän verotus pitää tästä poistaa ja pienistä tuloista ei veroja ollenkaan, se tarkoittaa, ettei kuulu esim julkisen hoidon piiriin tms. On monia köyhiä, jotka ovat vapaaehtoisesti olleet julkisten palvelujen ulkopuolella, koska eivät halua maksattaa naapurilla.

Julkinen hoito voisi myös olla samalla viivalla yksityisen kanssa, jolloin verotukea ei ole ja jokainen ostaa varojensa mukaan. Nykyisellä tavalla toimiminen pitää lopettaa. Kaikki eivät tarvitse näitä palveluita, eivätkä edes halua niitä. Yksityisellekään ei makseta veroja ja palvelun saa juuri silloin kun tarvitsee ja sen palvelun mitä haluaa.

Kaikki eivät tarvitse näitä palveluita, on väärin ottaa maksu heiltä. Se rahansiirto rikkailta ei edes mene köyhän hyväksi, vaan se kunnille, terveydenhuollolle, asunnon vuokraajille, sjoittajille(jotka eivät tukea tarvitse), rikas maksaa näitä veroillaan, köyhä kurjistuu yhä pahemmin. Moraalitonta.

Kansalaisvapauksia on loukattu siis vuosikausia tämän hyvinvointivaltion etujen nimissä monella tavalla. Oikeudetonta sekä rikkaille, että köyhille. Molempien asema paranee, kun tämä rapistuva hyvinvointihökkeli puretaan ja yhteiskuntaan tulee tilaa ihan normaaliin liiketoimintaan.
Ihmisten arvot ovat erilaiset ei ole yhtä yhteiskunnallisesti päätettävää hyvinvointiarvoa ja nykyinen hyvinvointiarvo on monelle pahoinvointia. Kaiken suhteen on suvaittava erilaisuutta, kun on kysymys yksilöiden oikeudesta elää elämäänsä.

Hallituksella on paljon työtä ja heillä on oikeus ja suuri mahdollisuus muuttaa asioita.

Käyttäjän topiassalonen kuva
Topias Salonen

"Ensinnäkin voidaan huomata, että julkiset menot on nousseet vuodesta 1980 vuoteen 2009 mennessä 40,2%:ista 55,9%:iin suhteessa BKT:een."

Tässä on hyvä pitää mielessä, että talouskriisiin takia vuonna 2009 Suomen BKT laski. Kun BKT laskee, niin julkisten menojen suhde BKT:hen nousee, vaikka määrällisesti julkiset menot eivät nousisi.

Jos vaikka julkiset menot ovat 40 rahaa ja BKT 100 rahaa, ovat julkiset menot 40% suhteessa BKT:hen. Jos BKT laskee 90 rahaan, ja julkiset menot pysyvät 40 rahassa, nousee julkisten menojen suhde BKT:hen 44,4 prosenttiin, vaikka julkiset menot olisivat täysini samat.

"Jokainen meistä tietää, että viimeiset vuodet olemme velkaantuneet rajusti kun olemme näitä palveluita pitäneet yllä. Leikattavaa siis riittää."

Emme varsinaisesti edes ole velkaantuneet rajusti, eikä velka ole tullut palveluiden ylläpitämisestä. Per henki Suomella on vähemmän velkaa kuin Ruotsilla, Saksalla tai Norjalla. Olemme ennen talouskriisiä pitäneet velkaantumisen hyvin hallinnassa ja julkiset palvelut ovat toimineet.

Mutta velan suhde BTK:hen on kasvanut, jälleen koska BKT on talouskriisin takia junnannut paikoillaan. Sama periaate kuin julkisten menojen kohdalla. Jos BKT laskee, velan suhde BKT:hen kasvaa.

Ja olemme ottaneet lisää velkaa koska sillä on paikattu BKT:n matelusta johtuvaa vajetta. Kyse ei siis ole siitä, että julkiset palvelumme ovat jotenkin kestämättömän suuria ja ovat perustuneet holtittomaan lainanottoon. Kyse on siitä, että BKT:mme ja taloutemme yskii. Tavoite tulisi olla saada BKT nousuun, talous rullaamaan. Tällöin julkisten palveluiden prosentuaalinen suhde BKT:hen laskisi, vaikka itse julkisia palveluita ei leikattaisi.

Hyvin suurena vaarana on, että tehtävät leikkaukset nimenomaan syövät ja heikentävät Suomen taloutta. Kansan ostovoima heikkenee, sosiaaliset ongelmat lisääntyvät, työttömien määrä kasvaa samalla kun työntekijöiden tulisi tehdä lisää työtä palkatta, vaikka työajan lisäämistä pidetään laajalti työn tuottavuutta heikentävänä tekijänä.

"Ensimmäinen hyvä huomio on, että yli puolet suomalaisista saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa ansiotulo-, pääoma- ja kunnallisveroja. Tämä tarkoittaa käytännössä siis sitä, että toinen puoli maksaa käytännössä kokonaan toisen elämisen."

Tässä sivuutat täysin sen, että ansiotulo-, pääoma- ja kunnallisverot ovat vain osa kerätyjä veroja. Arvonlisäverolla kerätään tolkuttomasti rahaa ja arvonlisävero koskee kaikkia tasavertaisesti.

Toisekseen vaikka yli puolet suomalaisista saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa mainitsemiasi veroja, se ei tarkoita, että toinen puoli maksaa käytännössä kaikki nämä verot. Se vain tarkoittaa että toinen puoli maksaa enemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja. Nekin, jotka saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat mainitsemiasi veroja, maksavat edelleen veroja ja edelleen osallistuvat veropotin kasvattamiseen.

"Minulla on yksi kysymys kaikille kitisijöille. Mikä on mielestänne oikeudenmukainen kattoraja tuloverotuksessa?"

Ei ole olemassa mitään "oikeudenmukaista numeroa", vaan oikeudenmukainen kattoraja riippuu siitä mitkä tosiasialliset seuraukset veroprosentilla on ja miten se suhtautuu yhteiskunnan kokonaisasemaan, ja tätä veroprosenttia pitää muuttaa aina ajan ja tilanteen mukaan. Mutta tilanteessa, jossa kaikkein köyhimmiltä leikataan, ei mielestäni ole suhteellisuudentajuista pitää vääryytenä että rikkaat ja hyväosaiset, joiden talous on vakaalla pohjalla joutuvat kovemman verotuksen alaisuuteen. Kovemmat verot rikkaille ja hyväosaisille tosiasiallisesti heikentävät heidän elämänlaatuaan paljon vähemmän kuin leikkaukset köyhien elämänlaatua. Hyväosaiset eivät ehkä saakaan niin isoa omakotitaloa kuin haaveilivat ja Michelin-ravintolamatkat jäävät ehkä useammin väliin, mutta pienempi kärsimys se on kuin että köyhän pitää valita ruuan ja lääkkeiden välillä.

Matias Härkönen

Pahoittelut sinulla ja kaikille muille myöhäisistä vastauksista. Olen ollut poissa pari päivää ja kirjoitus on näköjään saanut paljonkin suosiota.

Ihan hyviä huomioita sinullakin ja osa niistä käsiteltiin jo aiemmin keskustelussa. Mutta et tosissasi voi väittää ettemme olisi velkaantuneet rajusti kun kun julkistalouden velka vuonna 2008 oli n. 63 miljardia ja 2013 jo 110 miljardia. Eli lähes tuplaantunut muutamassa vuodessa ja lisää velkaannutaan koko ajan. Ei myöskään ole mitään järkeä lähteä vertailemaan jotain Norjaa ja Suomea. Kuinkas paljon Norjalla on rahastoituna öljyrahoja?

https://www.google.fi/publicdata/explore?ds=ds22a34krhq5p_&met_y=gd_pc_gdp&idim=country:fi&dl=fi&hl=fi&q=valtionvelka#!ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=gd_mio_eur&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=country_group&idim=country:fi&ifdim=country_group&hl=fi&dl=fi&ind=false

Käyttäjän topiassalonen kuva
Topias Salonen

Suomen valtiolla on myös varallisuutta sen verran, että kun velka ja varallisuus lasketaan yhteen, Suomi nettona on plussalla. Ks. esimerkiksi http://ketoharju.info/saatavakello/

Tämä on se syy miksi Suomella on edelleen niin hyvä luottoluokitus. Velkataakka ei ole mikään "raju" ja Suomella on paljon varallisuutta.

Enkä verrannut Suomea vain Norjaan, vaan myös Ruotsiin ja Saksaan. Ruotsilla eikä ei ole Norjan öljyrahastoa vastaavaa omaisuutta, ja silti niiden valtionvelka per henki on suurempi kuin Suomella. Myös Ranskan, Ison-Britannian, Puolan ja Itävallan valtionvelka per henki on suurempi kuin Suomella. Tanskalla se on noin saman suuruinen ja Belgialla hieman pienempi. Vaikka Suomen valtionvelka on kasvanut kyllä, mutta emme ole "rajusti velkaantuneita". Se velan lähtötilanne alun alkaenkin on ollut paljon alhaisempi kuin monilla muilla mailla. Ks. Deutsche Bankin kaavio joka kuvastaa valtioiden koon mukaan valtionvelkaa per nokka (sivu 53): https://www.dbresearch.com/PROD/DBR_INTERNET_EN-PR...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #250

Mutta Suomen velka on ongelma ja syypää talous lamaan aivan kuten Kreikka, näin on päättänyt EKP.

Toimituksen poiminnat