Matias

Toimisiko Ruotsin asuntolainamalli myös suomessa?

Ruotsissa voi tunnetusti ottaa asuntolainaa jopa yli 100 vuoden maksuajalla. Käytännössähän tuo tarkoittaa sitä, että lainaa ei lyhennetä lainkaan vaan lainasta maksetaan ainoastaan korot. Tämä Ruotsissa yleinen käytäntö on  nostanut asuntojen hintoja ja luonot ruotsiin ehkä jopa pienen asuntokuplan. Toisaalta taas kotitalouksille on jäänyt enemmän rahaa ylitse muuhun kulutukseen, kun asuntolainaa ei olla lyhennetty.

Asuntolainan täydellinen lyhentämättömyys kuulostaa suomalaisen mielestä oudolta. Maksetaanhan meillä asuntolainat pois keskimäärin noin 20 vuodessa. Myös ruotsalaiset viranomaiset ovat olleet huolissaan heidän omasta käytännöstään, jossa lainoja ei lyhennetä lainkaan. Nyt ruotsin finanssivalvonta onkin tiukentanut lainaehtoja. Uusien asuntolainojen hakijoiden tulee lyhentää lainojaan 50 prosenttiin lainan summasta. Vuosittain tulee ensin lyhentää lainaa 2%:in verran kunnes saavutetaan 70 prosentin osuus lainasta. Tämän jälkeen lainaa voi lyhentää 1%:in vuosivauhdilla, kunnes 50% raja on saavutettu.

Olemme suomessa tunnollisia laskujen maksajia ja moni saattaa yhä vierastaa ajatusta, että lainaa ei lyhennettäisi tai maksettaisi kokonaan. Ruotsin malli ei kuitenkaan estäisi lainojen lyhentämistä entiseen malliin. Se toisi vain uuden mallin vanhojen rinnalle.

Itselleni kyseinen malli sopisi erinomaisesti. Jos asuntolainaa ei tarvitsisi enää lyhentää siinä vaiheessa kun puolet lainasta olisi maksettu, vapautuisi minulla useita satoja euroja kuukaudessa muuhun kulutukseen. Tilanne olisi sama jopa sadoissa tuhansissa muissakin perheissä. Tämä voisi osaltaan auttaa suomea jopa nousuun tässä taloudellisessa ahdingossa.

Pankkien tai suomalaisten viranomaisten mielipidettä asiaan en tiedä. Kertokaa kuitenkin omat näkemyksenne?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (83 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Persaukisten ei pitäisi ostaa omaa asuntoa; omistusasunto on pankkien keino kupata köyhiä. Varakkaat puolestaan eivät tarvitse 100 vuoden lainaa. Systeemi on läpimätä.

Matias Härkönen

Kuka on persaukinen? Jos vaikka 2000€/kk/hlö tienaava pariskunta ostaa asunnon, ovatko he persaukisia?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Jos joutuu elämään velaksi, on persaukinen. Todella väärin jos perhe 4000 e suhteellisen hyvillä kuukausituloilla joutuu ottamaan 100 vuoden asuntolainan.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #13

Eikös me kaikki eletä velaksi? Miten asunnot pitäisi mielestäsi hankkia? Säästää ensiksi 50vuotta rahaa ja maksella vuokria sillä välin? Velkaa ottamalla voit saada oman asunnon ja lyhentää sitä. Jos et ota velkaa, maksat "tyhjästä" vuokraa jollekin toiselle.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #15

Vuokralla asuminen on hyvä vaihtoehto. Valitettavasti hyviä vuokra-asuntoja on huonosti saatavilla.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #19

Se voi toimia toisille, mutta toisille ei. Miksi mielestäsi on huono vaihtoehto ottaa velkaa ja lyhentää sitä vaikkapa 50 vuotta, mutta vuokran maksaminen elämän loppuun saakka on hyvä vaihtoehto?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #20

Asunnon ostaminen 50 vuoden velkarahalla voi olla hyvä juttu, jos tietää mitä tekee tai on onnea. Mutta jos rahatilanne on sellainen, että asuntoon ei ole varaa ilman ylipitkää lainaa, niin todennäköisesti henkilöllä ei ole riittävästi tietoa asuntomarkkinoista ja sijoittamisesta. Ja elämän ennustaminen eteenpäin on vaikeata. Pankit luovat illuusiota asunnosta hyvänä sijoituksena, vaikka itse pitävät konttoreita vuokratuissa tiloissa. Monesti muut sijoituskohteet tuottavat enemmän kuin asunnot. Eli saattaa olla kannattavampaa asua vuokralla ja sijoittaa rahat pörssiin.

Ihmisiä ei pitäisi ajaa asuntosijoittajiksi, koska se aiheuttaa monelle liikaa murheita ja ylipääsemättömiä ongelmia. Siksi politiikan pitäisi tukea vuokra-asumista, eikä sitä että ihmiset voivat ottaa entistä suurempia lainoja.

Vuokra-asunnoissa on ongelmana epävarmuus vuokrauksen jatkumisesta ja hyvien perheasuntojen saatavuus. Kaupungin vuokra-asunto rakentaminen voisi ratkaista nämä kaksi ongelmaa helposti.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #35

Ei monella jää enää ylimääräistä vuokran maksun jälkeen. Samalla rahalla kun maksaa vuokraa, voi vähitellen lyhentää omaa lainaa. Hyvässä lykyssä asunnon arvo nousee, lainan voi kuitata pois ja jää vähän sukan varteenkin.

Kai Hentilä Vastaus kommenttiin #35

Neuvostoliittossahan "kaupungin" vuokra-asunnoissa...ei ole kaupungin tai valtion tehtävä olla vuokra-asunto busineksessä. Vuokrallahan voisi asua, mutta ainakin omassa tapauksessa samankokoisessa asunnossa asuminen vuokralla tulee kalliimmaksi + kaikki rahat tulisi heitettyä ns. Ikkunasta ulos. Tämän lisäksi jos nyt menee tiukille, voi aina sopia pankin kanssa lyhennysvapaasta, ehdotappa vuokraisännälle ettet maksa vuokraa puoleen vuoteen. Mitä tulee vuokralla asumisen aikana omistusasuntoon säästämiseen, niin luulenpa vaan ettei kauhean monella suomalaisella ole siihen varaa. Rahaa ei yksinkertaisesti jää säästöön laitettavaksi. Vuokrien hinnat ovat karanneet aivan jonnekin taivaisiin kiitos kaikkien valtion tukien ja sosiaaliturva järjestelmän johdosta. Suomi on suossa eikä sieltä mihinkään nouse ellei romuteta koko vanhaa järjestelmää ja aloiteta puhtaalta pöydältä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Mielenkiintoinen malli.

Asunnon myyjän, tai siis käytännössä rahoituksen järjestäneen pankin kannalta on ongelmallista jos laina jää maksamatta. Jostain sille myyjälle pitää kuitenkin rahat tilittää.

Matias Härkönen

Pankki nyt käytännössä saa oman osansa joka tapauksessa koroista ja marginaalista. Jos koronmaksu jatkuu pidempään, hyötyy pankkikin pidempään ja enemmän.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Minä kannatan ajatusta lämpimästi.

Tosin ongelma on, mikä olisi takaisinkytkentä, joka estäisi kevyempien lainanhoitokustannusten siirtymisen hintoihin. Täydellinen korkovähennyksen poisto verotuksesta? Siihen suuntaanhan nyt ollaan muutenkin menossa.

Matias Härkönen

Hyvä huomio. Verovähennyksistä pitäisi toki luopua kokonaan muutenkin. Lisäksi nyt on tullut mukaan tuo lainakatto, joka käytännössä estää pankkeja jo nyt lainaamasta 100% rahoituksella. Vaaditaan siis jo nyt 10% omaa rahoitusosuutta ja tämäkin varmasti omansa hillitsemään hintoja.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Järjetöntä, eiväthän suomalaisella rakennussuunnittelulla ja -materiaaleilla toteutetut talokyhäelmät kestä monien homekorjausten jälkeenkään sataa vuotta, hyvä jos viisikymmentä.

Matias Härkönen

Ei välttämättä kestä, mutta eivät ruotsalaisetkaan elä 100-200 vuotiaiksi. Taustalla on vain toisenlainen ajattelu siitä, miten paljon lainaa tulee lyhentää.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Tuollaisesta laadusta maksaisi useampi sukupolvi mielellään. Vaikka yhden prosentin vuosilyhennyksin.

http://yle.fi/uutiset/kuvagalleria_1700-luvun_hirs...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Osaako joku kertoa miksi ei pankit hyväksyisivät..pankit elävät koroista,ei ns. lainatuista rahoista.

Matias Härkönen

En tiedä pankkien kantaa ja ovatko ajatelleet asiaa. Voi hyvin olla, että hyväksyisivät. Muistaakseni handelsbanken tai joku muu yritti tuoda suomeen 50-60 vuoden asuntolainat, mutta näiden kysyntä taisi olla aika heikkoa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eikä tuosta ole kauaa aikaa,markkinat olivat vain jo kyllästetyt lyhyemmillä lainoilla.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Koron lisäksi pankille on tärkeää vakuusarvon (asunnon markkina-arvon) suhde lainan nimellismäärään. Mikäli lyhennyksiä on sen verran että vakuusarvo on suurella todennäköisyydellä suojattu, pankin ei tarvitse tuhlata pätkääkään energiaa velallisen kyttäämiseen tai riskianalyysiin.

Ruotsin mallissa tätä riskienhallintaa pitäsi tehdä enemmän, varsinkin kun riesanamme on Saksan talouskehityksestä ja muista Suomen ulkopuolisista asioista riippuvainen euro, joka voi lisätä taantumissa lainojen reaaliarvoa, painaa asuntojen hintoja alas ja lisätä työttömyyttä. Kaikki pahimmillaan samaan aikaan.

Euromääräinen laina vaatii siis suuremman riskibufferin kuin kelluvakurssisten maiden lainat, joiden riskit ovat paljon pienempiä jouston vuoksi.

En siis suosittele Suomelle. Lisäksi kyseessä on kertaefekti - kun lisälaina on kerran kulutettu ja velka-asteet nousset, tilanne on tukalampi ja yhä vaikeampi korjata.

Matias Härkönen

Tietysti tuota prosenttiosuutta voidaan miettiä. Mutta onhan meillä nytkin mahdollisuus "käänteiseen asuntolainaan". Eikös tuo käytännössä tarkoita vähän samaa. Asunnosta maksetaan takaisi n. 30% ja sen voi sitten kuluttaa. Lopulta pankki saa omansa asunnosta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Sami,hyvä lisäys asiaan,mutta..

Kertooko lähihistoria (1990-2013),että asia olisi mennyt noin paitsi,että teoriassahan asia pitäisi mennä noin?

Juhani Penttinen

Supermatalien korkojen ja nousevien asuntohintojen aikaan tuossa ei olisi ongelmaa.Teet vain asuntoon sijoituksen 100% vieraan pääoman velkavivulla. Ja korot voit vähentää verotuksessa.

Entäpä kun korkotaso normalisoituu jonnekin 4%-5% tasolle ? Ei kai sekään ole ongelma.

Oikein paha skenaario: Suomi irtaantuu eurosta ja alkaa noudattamaan omaa valuuttapolitiikka, kansaiväliset kriisit kärjistyvät lähialueilla, kriisiaikoina luottamus periferia-alueen Suomen markkaan horjuu ja korkotaso pomppaa tasolle 10% - 15 %, asuntojen hinnat kääntyvät laskuun ja pankki alkaa kysymään erotukselle lisävakuutta ja sitten mä heräsin :)

Kai suomalaiset jyrkästi vastustavat tälläisiä ikuisia lainoja kotitalouksille ? Vastustavathan he suureen ääneen valtionkin velkaantumista vaikka juuri valtio on sellainen yksikkö jolle ikuinen laina sopisikin.

Toisaalta tuo lainamalli hillitsisi perintöveron poistokeskustelua koska tulevaisudessa perittäisiin vain jättisuuria asuntolainoja :)

Matias Härkönen

Tuolla jo aiemmin keskusteltiin, että verovähennysoikeus pitäisi poistaa ja että suomessa on jo käytännössä vaatimus 10% omalle pääomalle, joka estää 100% vieraan pääoman käytön. Porsaanreikiä toki näissäkin.

Korkotasossa on omat riskinsä. Tuossa Ruotsin mallissa kuitenkin ajatuksena, että asuntolainaa lyhennetään niin kauan kunnes sitä on jäljellä 50%. Tämän jälkeen voi siirtyä korkoja makselemaan. Jos asuntojen hinnat laskee ja ei selviä laskuistaan, pankki voi myydä asunnon. Toivottavasti emme kuitenkaan koe 50% syöksyjä asuntojen hinnassa.

Sinällään tuo ei siis korkojen osalta eroa nykyisestäkään mallista. Ihan yhtä "kusessa" on nytkin ne asunnon omistajat, jos korot pompsahtaa taivaisiin.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Periaatteessa aivan sama miten asunnon rahoitus valtakunnan tasolla hoidetaan, kunhan lopputuloksena on se, että ihmisillä on varaa asua siellä missä kysyntää on. Nythän näin ei ole varsinkaan pääkaupunkiseudulla, missä vuokralla asuminen on pienituloiselle sukankuluttajalle pääasiassa mahdotonta, ellei saa julkisin varoin subventoitua kaupungin kämppää, jotka ovat edes jonkinlainen laastari nykyiselle järjestelmälle, mutta kun niitäkin on aina vaan liian vähän. Pelkästään Helsingin kaupungin asuntojonossa on 35 000 ihmistä, joista yli puolet kiireellisessä asunnon tarpeessa. Pankit eivät puolestaan myönnä pienituloisille asuntolainaa, joten tilanne on kohtuuton.

Suomessa on perinteisesti tuettu veropoliittisin keinoin ja mielikuvatasolla oman asunnon hankkimista, joten pankkien syyllistäminen rahan kuppaamisesta on vähintään puoliksi väärän puun haukkumista. Nythän näitä veropoliittisia kannustimia ollaan ajamassa pikkuhiljaa alas, mutta silti näin alhaisten korkojen aikana on pääasiassa huomattavasti halvempaa asua omistusasunnossa kuin vuokralla, sillä pankin kanssa lyhennyksen pystyy sopimaan kukkarolle sopivaksi. Olenkin usein laskeskellut tässä, että jos siirtyisin nykyisestä omistuskaksiostani vastaavaan asuntoon vuokralle samalla alueella, nousisi asumiskustannukseni n. 300 eurolla kuukaudessa, mikä on kenen tahansa normaalituloisen pussissa iso summa rahaa.

Koska tilanne on umpisolmussa, niin en näe tätä Ruotsin malliakaan huonona vaihtoehtona. Paha vaan, että trendi on täysin päinvastainen, kun Finanssivalvonta on aina vaan kiristämässä luotonantoon liittyviä ohjeistuksia.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Ruotsin malli on ollut ihan hyvä. Jos olet ostanut vaikkapa miljoonan kruunun asunnon ja maksat lainasta vain korkoa, vaikkapa 30 vuotta ja päätät myydä asunnon, jonka arvo voi olla myyntihetkellä vaikkapa puolitoista miljoonaa, niin saat tietysti tuon viisisataa tuhatta itsellesi ja laina siirtyy uudelle ostajalle. Ruotsissa ei siis velka seuraa sinua, vaan se jää kiinteistöön ja uuden harteille.

Matias Härkönen

Tuo on tietysti toiminut niin kauan kun asuntojen arvo nousee. Jos laskee, eikä lainaa ole lyhennetty yhtään ei sekään ole hyvä. Tuo uusi finansinpektionin ehdotus lyhentämisestä 50 prosenttiin on siten hyvä.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Asunnon osto on aina arpapeliä sen suhteen, että nouseeko vai laskeeko arvo. Jos tuossa Ruotsin mallissa antamani esimerkin asunnon arvo laskisi, niin silti asukas pääsee siitä lähtemään ilman, että jäljellä oleva velka seuraisi häntä. Asukas olisi saanut asua edullisesti nuo vuodet maksamalla vain korkoa, joka on ollut vielä varsin alhainen, vaikka ei euroon Ruotsi kuulukaan.

Suomessa sen sijaan jäljelle jäävä velka seuraa sinua lopun elämää.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto Vastaus kommenttiin #26

Kuka sen velan sitten kuittaa, jos asunnon realisointiarvo on alle lainamäärän?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #26

En kyllä usko, että Ruotsistakaan sellaista pankkia löytyisi, joka suostuisi noin vain antamaan osan lainasta anteeksi. Jos et lyhennä tippaakaan ja joudut myymään tappiolla, niin uusi ostaja ei varmaankaan ota silloin ostohinnnan lisäksi vielä sinunkin jäljellä olevaa velkaasi itselleen.

Tai sitten kyllä kannattaa lähteä Ruotsiin tekemään asuntokauppoja lainarahalla.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #30

No Ruotsissa asunnon ostajan velka ei olekaan henkilökohtaista velkaa vaan velka jää siihen asuntoon kun häippäset siitä pois. Tuttavani osti jokunen vuosi sitten asunnon Tukholmasta. Hän sanoi yllättyneensä, kun häneltä oli kysytty, että lyhentääkö hän lainaa vai maksaako vain korkoa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #31

Että menen ja sanon, että nyt tuollainen 10 miljoonan kruunun asunto Tukholmasta. Maksan korot mutta pistetään se laina sille asunnolle. Sitten tulee kaverini, joka ostaa sen 15 miljoonalla kruunulla. Minä pistän noin puoli miljoonaa euroa taskuun ja kaverin laina laitetaan asunnolle. Jne. Hei me tienataan tällä.

Tuohan keksittiin Suomessa jo 80-luvun lopulla. Asunnon vakuusarvo nousi peräkkäisissä ostoksissa kymmeniä prosentteja. Loppu onkin sitten legendaa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #31

Kuinka ruotsalainen pääsee asunnosta eroon, jos ei löydä ostajaa ?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #37

Aina sille joku ostaja löytyy, kun tarpeeksi halvalla myy. Lainahan jää asuntoon, joten siitä ei tarvitse kantaa huolta.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #38

Mutta jos lainaa on enemmän kuin asunnon arvo ? Tilanne voi olla helposti tälläinen hintaromahduksen tai homevaurion jälkeen.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #39

Eipä tuo eroa nykytilanteesta. Voin ostaa tänään asunnon ja saada 200 000 euroa lainaa. Jos ylihuomenna arvo tippuu ja minulla ei ole enää rahaa, niin pankille tuo jää jos ei muita vakuuksia ole.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #42

Pahimmassa tilanteessa pankki pakkohuutokauppaa asunnon pilkkahinnalla, jolloin velallinen menettää asunnon, ja lisäksi jää jäljelle iso velka. Näin Suomessa, en tiedä miten Ruotsissa.

Mielestäni pitäisi säätää laki, että jos velallinen joutuu selvitystilaan, pankki voi pakkolunastaa ainoastaan velan pantiksi laitetun asunnon ja sen jälkeen velka on nolla.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Ruotsin malli
Siitä viidestäsadasta tuhannesta maksetaan veroa 22% eikä kannusta muuttamaan.
Hårkösen ajatus vain korkojen maksamisesta onkin että kulutukseen ja matkailuun ruotsalaisilla jää enemmän rahaa ja se näkyisi myös Suomessa kuten se tekee Ruotsissa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ruotsin uusi malli on siedettävä, mutta ongelma ikuisissa lainoissa on se, että korkojen noustessa ne laukaisevat helposti paljon maksuhäiriöitä ja pankkikriisin. Jotkut pankit nimittäin myöntäisivät ja jotkut velalliset ottaisivat lainoja niin leväperäisesti, että kaikki ylimääräiset tulot menisivät pelkkään korkoon eikä säästöön jäisi juuri mitään. Ruotsi on ostanut kansalaistensa "lisääntyneet kulutusmahdollisuudet" kovalla riskillä.

Matias Härkönen

Riski toki on, mutta pankkien ei tulisi siinä tapauksessa antaa vain liian suuria riskejä. Myös pankilla voi olla riski jos laina jää maksamatta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Koko nykyisen laman alkusykäyksen antanut Yhdysvaltain subprime-kriisi osoitti, että ilman pankkitoiminnan valvontaa rahoitustoiminta menee väistämättä liian villiksi. Pankkeihin on myös talletussuojien nimissä sidottu paljon julkiseen sektoriin suoraan sidoksissa olevia riskejä.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #59

Olen samaa mieltä siitä, että valvontaa ja asetuksia tarvitaan. Mutta siinä missä toisessa päässä kiristetään, niin toisessa päässä voidaan vähän höllentää. Nythän pankit jo käytännössä suomessakin vaativat tuon 10% oman pääoman, eli 100% lainoja ei enää saa. Pankkien kannalta en taas usko, että on kovin suuri riski jos asunnosta on vaikkapa helsingin keskustaalueella maksettu 50% ja joku haluaisi tämän jälkeen maksella vain korkoja. Itse asiassa tuo olisi pankille suht hyvä bisnes. Saataisiin korkotuottoja pidemmän aikaa, isommalle pääomalle ja hyvin pienin riskein.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En ole ikinä selvittänyt mitä Ruotsissa yleinen "bostadsrätt" tarkoittaa.
Niissä kuitenkin asumiskulut ovat suuremmat kun täällä yhtiövastikkeet yleensä.

Matias Härkönen

Pitkä tarina, josta voisin kirjoittaa enemmänkin. Mutta aika lähellä asumisoikeusasuntoa ollaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hinta on kuitenkin eri luokka.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Itse asiassa ei, vaan lähellä omistusasumista. Asumisoikeusasunnoissa ostetaan käytännössä tavallaan vain n. 15% asunnosta.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Tiivistettynä: Bostadsrättejä ei voi vapaasti vuokrata eteenpäin. Siinä se ero lähinnä. Mutta ongelmiahan se synnyttää. Vertasin järjestelmän ongelmia 3,5 vuotta sitten Helsingin Hitasiin:
http://valmismaa.blogspot.fi/2011/02/pohjolan-saan...

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka

Ehdotus on ihan hyvä, mutta kevyemmälläkin rakenteen muutoksella voisi tehdä auttavia muutoksia.

Ideani: kun lainansaajalla on moitteeton lainahistoria esim. ainakin 2 vuoden ajalta, saisi kerran tai kaksi vuodessa klikata nettipankista lyhennysvapaan kuukauden erikseen neuvottelematta ja perustelematta. Tällöin henkilön likviditeetti säilyy hyvänä, vaikka tulisi isokin yllätysmeno esim. auton tai terveydenhoidon suhteen. Myös lomautetulle se saattaisi tuoda juuri sopivan helpotuksen oikeaan aikaan.

Mutta siinä olet erityisen oikeassa, että lainojen hoidossa (ja miksei muuallakin) voitaisiin vähän relata, jos asiat muuten hoidetaan hyvin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

saathan sinä nytkin lyhennysvapaata oikeastaan aina kun kysyt ja vaikka puoleksi vuodeksi kerrallaan tai koko vuodeksi. Se ei ole pankeilta pois vaan niiden bisneksen ydintä edelleen.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Olennaistahan pankkilainoissa on se, että rahaa, joka vastaisi jotain todellista on vain murto-osa lainasummista. EU:ssa se taitaa olla 15% nyt kun "vakavaraisuussäännöstä" korotettiin 8 prosentista.

85% lainarahasta on siksi olematonta, eikä se voi olla näkymättä pidemmän päälle. Jos lainoja ei makseta takaisin, lisäpääoman kartuttamiseksi pankit ottavat lisää lainaa, jota lainataan edelleen eteenpäin.

Tällä hetkellä reaalisen rahan määrä lienee kerrannaisvaikutuksensa vuoksi vain yhden prosentin luokkaa koko taloudesta, joka siis 99-prosenttisesti on ei mitään. Johdannaismarkkinoiden vuoksi tuo prosentti tulee vain kasvamaan ja lähentelemään sataa, oikean, merkityksellisen rahan määrän jäädessä mikrotasolle.

Ei koko maailma voi perustua olemattomalle. Vaikka se nykyään melkein kokonaan perustuukin, eikä siitä hyvä seuraa.

Matias Härkönen

Toisaalta jos "systeemisssä" ollaan mukana, niin eikö kannata hyödyntää sitä täysillä?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Astellaan käsi kädessä kohti helvettiä?

Kun kaikki muutkin tekevät niin.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #64

Parempia realistisia ehdotuksia?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #66
Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #75

Omat tai toisen aivot, mutta niitä realistisia ehdotuksia odottelen yhä?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #80

Luovutaan monista saavutetuista eduista, niistä jotka johtavat meidät helvettiin ja aletaan elää ihmisiksi. Luovutaan illuusiosta, että kaikki kasvaisi ikuisesti.

Erotaan EU:sta, hivuttaudutaan irti pankkien kuristusotteesta ja koko eurooppalaisesta ja maailmanlaajuisesta hämähäkinseitistä.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #82

Onko ehdotuksesi mielestäsi realistisia?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #84

Ei ehkä realistinen tällä hetkellä mutta on järkevä ehdotus.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #84

Joko me ryhdymme siihen tai sitten itkemme ja ryhdymme, mikäli enää siinä vaiheessa ehdimme.

Voi olla että tämä ei koske meitä, vaan jälkeläisiämme. Mutta jos me emme aloita tätä, jälkeläisemme itkevät.

Tai sitten tuhoutuvat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Matias Härkönen

Ollaan tuosta väännetty ennenkin Margareta, joten jätetään tällä kertaa pois keskusteluista. Minulle reealista rahaa on kuitenkin eurot taskussa tällä hetkellä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #55

Niinhän se on kaikilla, paitsi etten pidä rahoja taskussa.
Kysyin Anderssonilta mitä tarkoitti.
Kaikkella rahahalla on tietenkin reaalista merkitystä jos sillä voi ostaa jotain.
Raha on valtasuhde.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Raha ei tietysti ole itsessään reaalista, mutta koska sen kuvitellaan vastaavan jotain todellista, on aina välillä hyvä muistuttaa siitä, että se, mitä maailmassa liikkeellä olevalla rahalla saa, on pelkkä uskon asia. Ja tämänhetkisen uskomuksen perusteella 99%:lla siitä ei saisi yhtään mitään.

Siitäkin huolimatta asiasta on hyvä muistuttaa, että valtaosa ihmisistä ei usko siihen – vielä...

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #65

Kyllähän raha on reaalista. Se voi olla joko kolikkoina, seteleinä tai bitteinä tilillä. Niin kauan kun sillä on vaihdanta-arvoa, niin sillä saa melkeinpä mitä vain. Ja vaikka raha "luotaisiin tyhjästä", ei silläkään ole mitään merkitystä. Rahan määrää säädellään ja niin kauan kun on uskoa niin kaikki on hyvin. Jos usko joskus loppuu, niin katsotaan sitten uusiksi näitä ajatusmaailmoja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #67

Sinäkin siis myönnät että rahan arvo on uskon varassa eli siis fiktio mikä on reaalisen vastakohta.
Olennainen kysymys onkin kenellä oikeesti on valta säädellä rahan määrä ja vaihtoarvoa.
Välillä kannattaisi katsoa todellisuuttakin.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #72

Tottakai se on uskon varassa. Niin kauan kun ihmiset uskovat, että rahalla on arvoa, sillä on arvoa ja heti kun usko loppuu, niin rahan arvo romahtaa. Toista se tietysti olisi jos käytettäisiin esim. kultakolikoita.

Ymmärrän kyllä hyvin nämä rahan heikkoudet, valtapelin ja muut, mutta en jaksa keskittyä siihen puuhaan kun sillä ei tässä vaiheessa ole mitään merkitystä. Toki asioilla on hauskaa spekuloida, mutta koitan itse elää siinä todellisuudessa, mikä on ympärillämme. Jos nyt jotain sattuu, niin sitten ei voi mitään. En silti usko, että mikään ainakaan meidän elinaikanamme horjuttaa nykyistä järjestelmää niin täysin, että siirryttäisiin takaisin oravannahkoihin.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #74

Taidat olla sitten vähintään yhtä vanha kuin minäkin.

Mutta minä ajattelen myös jälkeläisiäni, jotka nuo oravannahat varmaan tulevat näkemään.

Me kaiketi tapaamme silloin nahkurin orrella?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #74

Rahalla on vaihtoarvoa niin kauan kuin sen voi vaihtaa johonkin. Mitään reaaliarvoa rahalla ei ole.
Rahalla on aivan liikaakin merkitystä kun se on nykyisin jopa kääntynyt vaihdon välineestä kaikkivaltiaaksi tavoitteeksi.
Oravannahat käytettiin muinoin rahana, mutta niillä oli jotain todellista käyttöarvokain.
Tarkoitat ilmeisesti, ettei nykyisestä virtuaalisesta rahasta siirrytä käittämään mitään konkreettista arvoa vaihdon välineenä.
Mutta tällä informaatiotekniikan tasolla nykyinenkin raha on jälkijättöistä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #77

Opin 90-luvun lamassa ajattelemaan: Raha=Vakuus . Ajattelua ryyditti parin vakuuteen liittyvän kuplan puhkeaminen.Sekä yksityispuolella että yrittämisessä. Se helpotti mutten kovasti elämää jatkoa ajatellen. Suosittelen vakuuspainotteista ajattelua-

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #79

Monet vakuudetkin menettävät arvonsa, kuten realisointihuutokaupoissa näkee.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Aiheellinen kysymys. Niin aiheellinen, että suunnittelin jo sunnuntaina kirjoittavani aiheesta, mutta en saanut aikaiseksi kuin vasta nyt ja ehditkin sitten ensin. Kirjoitinpa oman juttuni kuitenkin myös, kun näkökulma ei vain Ruotsin mallin mahdollisuuksia pohtiva vaan Suomen mallia ihmettelevä. :)

Matias Härkönen

Hyvä kirjoitus ja minustakin aiheellisia kysymyksiä. Hauska kuitenkin huomata, että muutosvastarintaa tämäkin synnyttää aika nopeasti jo ajatustasolla.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Mikäli omistusasunnolla viitataan velkaisen taloyhtiön kahden ja puolen betoniseinän rajoitettuun päätäntävaltaan oikeuttavaan asunto-osakkeeseen, liekö niin kiistatonta ja itsestäänselvää, että tälläisen "omistaminen" tulee loppupeleissä vuokraamista halvemmaksi?

Matias Härkönen

Kaikki lienee suhteellista ja jokainen voi itse päättää mitä haluaa omistaa tai olla omistamatta. Jos kuitenkin asuntojen hinnat jatkaa nousuaan ja asunto jossain vaiheessa realisoidaan, sanoisin että aika moni omistusasunnon omistaja on siinä vaiheessa varmasti tyytyväinen.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Realisoinnista hyötyy lähinnä romahduksen kynnyksellä väliaikaisesti vuokralle muutettaessa, jossain on kuitenkin asuttava ja hintataso noussee yleisesti.

Kansantalouden sisällä omistusasujat pelaavat keskenään nollasummapeliä, joten romahduksen kynnyksellä realisoimasi asunnon 70-90% vivulla lunastanut raukkaparka menettää suuren osan elinikäisistä ansioistaan väärän ajoituksen johdosta. Asuntojen hinnannousun suurimpia voittajia ovat välittäjä, verottaja ja rakennuttaja.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ei.

Ruotsilla on asuntokuplansa siinä mielessä, että heidän käytäntö on nostanut omaisuusarvot pilviin.

Sama ei voi toteutua ns. "euromääräisenä". Käytämme Saksan euroa maksuvälineenämme, ja meidän on mukautettava hintatasomme kisälleinä mestarin mukaan.

Matias Härkönen

Ruotsin malli on ollut ongelmainen, mutta näetkö samat ongelmat tässä uudessa mallissa jossa lainaa kuitenkin lyhennetään?

Meillä on kuitenkin jo tälläkin hetkellä käänteinen asuntolaina. Eläkeläinen, joka on maksanut koko asuntonsa voi saada lainaa asuntoaan vastaan tuon saman 50% ja maksella vain korkoja. Miksi 40 vuotiaat, työelämässä olevat hyvin toimeentuleva pariskunta ei voisi tehdä käytännössä samaa? Eli lopettaa velan lyhentämisen tuossa vaiheessa ja maksella vain korkoja? Luulisi että pankin riski on suurempi antaa eläkeläiselle lainaa asuntoaan vastaan, entä kuin työssäoleville. Nimellähän ei sinänsä ole väliä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Käytännössä tuo tarkoittaa vuokra-asunnon ja omistusasunnon risteymää. Lainanhoitukulut on rinnastettavissa vuokrakuluihin ja toisaalta taas asunnon omistamisen riskit ja hyödyt ovat selkeämmin asujalla. Pankeille tuo tietää tasaista tulovirtaa ilman vuokranantajan velvollisuuksia, toki mukana ovat edelleen asukkaan maksukyvyttömyyteen liittyvät riskit, mutta asunnon arvo miltei nollaa nuo. Ainakin kaukaa katsoen systeemistä hyötyy eniten pankit, mutta ainakin joissain tilanteissa myös asukkaat saattavat hyötyä selvästikin tilanteesta. Perinteisten vuokranantajien toimintamahdollisuuksia (mm hinnottelun suhteen) tämä vähentää.

Korko- ja inflaatioriskin olemassaolo kannattaa myös huomata tätä tarkastellessa.

Matias Härkönen

Sitähän tuo käytännössä muistuttaa. Etuna tässä kuitenkin on se, että asunnon omistajalla jää rahaa enemmän käyttöön muuhun toimintaan. Jos esim. 200 000€ asunnosta on maksettu 1300€/kk pankille korkoineen, niin siinä vaiheessa kun siirrytään maksamaan vain korkoja, voi asunnon omistaja saada jopa 1000€ lisää kuukaudessa käyttöönsä. Tämän rahan voi sijoittaa vaikkapa osakesäästöihin tai kuluttaa muuhun tarpeelliseen.

Kansantalouden kannalta näkisin tässä paljonkin hyötyjä. Varsinkin silloin, kun asunnosta on maksettu jo n. 50% ja rahaa halutaan vain vapauttaa muuhun käyttöön.

Reino Jalas

Noiden likimain ikuisten asuntolainojen Ruotsissa katsellaan kyllä aika ajoin haikaillen myös Suomeen, meidän asuntolainojemme mallin suuntaan. Sikäläisenä huolestuneisuuden aiheena on kotitalouksien velkaantumisaste joka on aika korkealla.

“Ruotsissa asuntojen hinnat ovat viime vuosina kallistuneet voimakkaasti
muun muassa asuntopulan ja alhaisen korkotason vauhdittamina.
Kotitaloudet ovat nyt Euroopan velkaantuneimpien joukossa.
Tuloihin suhteutettu velka-aste on OECD:n mukaan noin 170 prosenttia,
kun esimerkiksi Suomessa vastaava lukema on noin 110 prosenttia.”

Noin korkea velkaantumisaste tekee pankkijärjestemästä paljon haavoittuvamman, epävakaamman, Suomen järjestelmään verrattuna. Ruotsin leppeä pankkikupla voi poksahtaa, vaikka idän suunnalta tulevasta kovasta henkäyksestä.

Matias Härkönen

Totta, mutta nyt puhutaan ruotsin uudesta mallista. Vanhassa mallissa oli omat ongelmansa kun lainoja ei lyhennetty lainkaan. Nyt tarkoitus olisi lyhentää niitä, mutta jossakin vaiheessa lyhentäminen voidaan sitten lopettaa ja maksaa vain korkoja.

Vaikka ruotsalaisilla on velkaa, on heillä myös paljon enemmän nettovarallisuutta kuin suomalaisilla. Heillä on esim. osakesäästöjä monin verroin suomalaisiin nähden. Antaako tämä "säästynyt" raha mahdollisuuden sitten sijoittaa muuhunkin kuin asuntoon?

https://www.allianz.com/v_1380013577000/media/pres...

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Linkki alempana ei liity suoraan blogin aiheeseen vaan pitkän (40v) ja lyhyemmän aikavälin (4v) kiinteistöjen/asuntojen hintojen kehitykseen muutamissa ykkösmaissa. Niistä ilmenee yksi Saksan perusvahvuuksista (asuntojen hinnat). Saksassahan on myös vuokralla-asuminen suosittua ja edullista. Indexeihin pääsee suoraan käsiksi napattamalla yläosan kuvaa ja sitten rullaamalla. Kolmannessa kuvassa on mukana myös Ruotsin ja Tanskan kehitys. Reaalihinnat esitetyissä maissa alkoivat pääsääntöisest nousta 95 jälkeen nopeasti (paitsi Saksa). Ruotsissa taitaa kotitalouksien velka olla noin 180% verrattuna Suomen 120% juuri tuon luototustavan takia. Kyllä se aikamoisen riskin sisältää kun huomioi asuntojen hintojen nousun viimeisen 20 vuoden ajalta.

http://www.faz.net/aktuell/wirtschaft/immobilien/i...

Matias Härkönen

Saksassa tosiaan on paljon vuokra-asumista ja vaikeampaa muutenkin saada lainaa. Lainat on myös useimmiten sidottuja pitkiin vakaisiin korkoihin. Olisi se toki hienoa ainakin asunnon ostajan näkökulmasta, jos asuntoja saisi edullisesti kuten saksasta.

Suomessa asuntojen reaalihinnat ovat korkeasta noususta huolimatta kulkeneet aika käsi kädessä ansiotulojen nousun kanssa. Ja vaikka Ruotsissa on korkeampi velkaantumisaste, on siellä myös korkeampi nettovarallisuus.

Toimituksen poiminnat