Matias

Näin AY-liike vuonna 2014 - kieltää hakemasta töitä!

Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että AY-liikkeet ovat vähitellen aikansa eläneitä ja tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Yleensä he ajavat vain työssäolevien työntekijöidensä lyhytaikaista etua, josta on pitkällä tähtäimellä kuitenkin vain haittaa. Välillä taas laitetaan tukilakoilla koko suomen vienti sekaisin.

Viimeinen niitti tuli varmaankin sitten tänään. Massatyöttömyyden aikana TEHY julistaa hakukiellon jäsenilleen Varsinais-Suomen sairaanhoitoalueelle.

Syynä on Tehyn mukaan se, että sairaanhoitopiirin uudistuksessa hoitotyön johtamiselta on organisaation ylimmässä johdossa viety resurssit ja toimintaedellytykset.

Hakukielto alkaa ensi viikon maanantaina.

Tehy tiedottaa, että kiellon aikana tehyläiset eivät voi hakea Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin avoimia vakituisia toimia, virkoja eivätkä ulkoisessa haussa olevia sijaisuuksia. Kielto ei koske sisäisiä sijaisjärjestelyjä.

Nyt kannattaa olla TEHY:n jäsen. Varsinkin työtön sellainen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Matias Härkönen

Ilmainen vinkki työttömille alalla oleville. Nyt kannattaa hakea töitä ja jos on TEHYN jäsen, niin erota liitosta. Voi olla että natsaa ja nopeasti, kun suurin osa hakijoista ei voi työta hakea.

Jouni Nordman

No, liitot kaikin mahdollisin keinoin haluavat estää muutoksen, toisaalta se miten uudistukset tehdään julkisella puolella on yleensä täysin järkeä vailla. Eli kannanotto on vaikeeta, sillä noissa ympäristöissä järkevyyttä on niin vaikea etsiä.

Matias Härkönen

Noo, minä en silti ymmärrä miten jäsenten etua voidaan ajaa sillä että he eivät voi hakea töitä. Nyt nämä työt menevät liittoon kuulumattomille.

Jouni Nordman

Tämä on malli jolla Suomessa keskustelua käydään, jossa on ongelmana korkeakoulun käyneiden dilema, että vain korkeakoulun käyneet voivat tietää miten asiat on järkevä tehdä. Eli ihmiset jotka ovat itsensä nostaneet koulutuksen kautta yliihmisen asemaan, joka perustuu heidän omaan näkemykseen , johon ei muiden kuin akateemisten mielipidettä kuunnella, sillä kukkanen rahasta kuuntelisi.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tässä tapauksessa kannattaa tuntea tilanteen taustat. Useammissa sairaanhoitopiireissä on toimintojen uudelleenorganisoinnin seurauksena tullut tilanteita, joissa sairaanhoitajan koulutuksella olevia on laitettu tai yritetty laittaa sellaisiin johtoasemiin, joista normaalisti vastaavat lääkärit ja joissa lääkäreitä tulisi työskentelemään heidän alaisinaan. Tämä ei luonnollisesti Lääkäriliitolle ole käynyt ja kompromissina johtoasemassa olevilta sairaanhoitajataustaisilta on riisuttu pois kaikki hoidon suunnitteluun ja lääkäreiden esimiehenä toimimiseen liittyvät vastuualueet ja varmaan myös sen mukainen siivu palkkapussistakin.

Ks.

http://www.tehy.fi/tehy-lehti/2014/tehy-lehti-8-2014/johtamiskiistoja-ympari-suomea/

Nämä kiistat ovat mahdollisesti muillakin aloilla yleistymään päin, koska kysymyksessä on ilmiö, jossa samantyyppiseen alaan on monentasoista koulutusta ammattikoulutasolta tutkijakoulutustasolle ja ylenemis- ja palkankorotusmahdollisuudet tyssäävät lasikattoon, jos ei satu olemaan vähintään yliopistotason papereita aiheesta ja tähän liitoissa turhaudutaan kun puolustetaan noin 40-55-vuotiaiden matalammin koulutettujen työntekijöiden etuuksia. Sairaanhoitajien ja lääkärien välinen ero on historiallinen, kansainvälinen ja lainsäädännöllinen, mutta samantyyppisiä ilmiöitä voi epävirallisesti ilmetä vaikkapa kaupallisella alalla.

Matias Härkönen

Ongelmia esiintyy aina kaikilla tasoilla ja myönnän etten tämän asian taustoja kovinkaan hyvin tunne. Mutta kieltämällä työnhaun, ei todellakaan ajeta ainakaan työttömänä olevien jäsenten etuja. En edes tiedä onko tuo lainvastastaista. Jos jollekin tarjotaan töitä, niin työhän pitää ottaa vastaan. Muuten menee tuet.

Pekka Heliste

Hakusaarto on laillinen työtaistelutoimenpide ja vaikka joku hakeekin töitä niin hän voi ilmoittaa, että ottaa työn vastaan vasta kun saarto on purettu.

Näin välttää karenssin

Ja enpä ole kuullut,että työkkäri olisi koskaan tarjonnut kenellekään työtä, ellei paikka ole työkkärin oma organisaatio.

Työnantaja on se, joka päättää , kenet ottaa

On aika huvittavaa, että julkisuudessa koko ajan toitotetaan, että työkkäri tarjoaa tötä.

Ilmieseti tämän asian toitottajat ovat todella vieraantuneita työelämästä eivätkä tunne ensimmäistäkään työelämän periaatetta.

Oletko koskaan ollut töissä ?

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #6

En ole minäkään kuullut, että työkkäristä kukaan töitä löytäisi. Itse asiassa uskon, että työkkäriin laitettavat rahat voisi kohdistaa täysin muualle. Yksityiset yritykset hoitavat jo nyt työnvälitystä paljon paremmin.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kaunis ilmaisu sille, että täysin vailla johtajakoulutusta olevat lääkärit ohittavat esim. hallintotieteiden maisterin tms. koulutuksen saaneen "hoitsun" kun sairaanhoitopiirin johtajanpaikkoja jaetaan.

Jos lääkärit keskittyisivät tekemään sitä, mihin heidät on koulutettu, niin hallintopuolella asiat sujuisivat monasti paljon paremmin.

Kun ei johtajasta ole lääkäriksi, niin kuinka sitten lääkäristä johtajaksi?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kyllä meillä on esimerkkejä. SAK johdossa on ollut kirvesmies Ihalainen ja nyt sähköasentaja Lyly. Hyvin ovat onnistuneet siirtämään 150 000 työpaikkaa ulkomaille.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund Vastaus kommenttiin #16

Varsio, kyllä tuon 150 000 työpaikan siirtymisessä ulkomaille taustalla on epäpätevät yritysjohtajat, vai oliko esim.Nokian romahdukseen syyllinen AY-liike?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund Vastaus kommenttiin #16

Varsio, kyllä tuon 150 000 työpaikan siirtymisessä ulkomaille taustalla on epäpätevät yritysjohtajat, vai oliko esim.Nokian romahdukseen syyllinen AY-liike?

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #18

Nokia on asia erikseen, mutta jotain suomesta ja AY-liikkeistä kertoo se, että palkat ovat nousseet 20% vuodesta 2008, mutta BKT on 5% alempi kuin tuolloin. Ei tämä ole kestävää kehitystä, mutta AY-liikkeet ei ole valmiita luopumaan mistään eduista.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #19

Tuo johtuu puhtaasti Kataisen lupauksista:kokoomus osti julkisen sektorin äänet 2007 vaaleissa lupaamalla ylisuuret palkankorotukset julkiselle sektorille.

Tuhoa täydensi EK pyrkimällä liitto/yrityskohtaiissn palkkaratkaisuihin ja käynnisti liittojen ja yritysten välisen palkkakilvan.

Lopputulema on, että julkinen sektori on palkkajohtaja ja väki virtaa yksityiseltä julkiselle.

Saksa ja Ruotsi taa kopioivat Suomen tupo-mallin eli tärkeät vientiliitot määrittelevät maltillisen korotustason ja muut pysyvät tämän alle.

Vastineeksi yritykset eivät irtisano ihmisiä ja valtio maksaa työajan lyhentämisestä

Pekka Heliste

Ruotsissa ja Saksassa tällainen työtaistelu ei ole mahdollinen, koska työntekijöillä on laaja myötövaikuttamisoikeus henkilöstöasioissa eikä työnanatja voi yksipuoisesti päättää esim organisaatiosta ja henkilöjärjestelyistä

Matias Härkönen

Saksassa AY-liikkeillä on ollut sentään jotain järkeä päässä. On ymmärretty, että ona parempi että ihmisillä on töitä, entä kuin se että puolet on työttömänä ja ajetaan vain muutaman jäsenen etua. Ilmankos saksa toimiikin talousveturina EU:ssa.

Saksan malli ei vaan kelpaa meidän AY-liitoille.

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2012/08/3...

Pekka Heliste

Saksassa valtio tukee työajan lyhentäjiä suurila summilla, työajan lyhennys korvataan 60-80 %.Suomi voisi ottaa Saksasta mallia.Vastineeski yritykset eivät irtisano

Hartz uudistus synnytti minijobeja, jotka ovat verottomia eikä niistä tarvitse maksaa sosiaaliturvamaksuja.Tämä on houkuttanut kotiäitejä työmarkkinoille ja niinpä 25 % naisista on osa-aikaisia.Suomessa tämä ei ole mahdollista, koska Suomessa kotiäitejä on vähän.

Toinen kukkanen on veronkierto:Kun 2000 ansaitseva lyhentää työviikon viidestä päivästä neljään ja tekee yhtenä minijobia niin hän säästää veroissa ja sosiaaliturvamaksuissa 200-300 euroa.

Noita yhden euron tunti-työläisiä on Saksassa n 170000 vuodessa kun Suomessa heitä on 350000.Saksassa työllisiä on n 40 miljoonaa, Suomessa 2,5 miljoonaa, joten Saksassa noita yhdeneuron työläisiä on vain murto-osa Suomesta eli todellisia syrjäytyneitä

Samoin Hartz-uudistusta on mainostettu siitä, että toimentulotuki on vain 350 euroa kuussa.Mutta siitä puuttuvat asumis-ja harkinnanvaraiset lisät ja niinpä tuloton saa tukea 800-900 euroa kuussa , kun Saksan hintataso on Suomea halvempi niin tuki on tosiasiassa suurempi kuin Suomessa

Noita pölhöpopulistisia kirjoituksia voi toki kirjoitella, mutta kannattaisi tutustua todellisuuteen. Minä pitkän saksan lukeneena kykenen, suurin osa suomalaisista on nenästä vedettäviä.

Ja kuten sanoin Saksa ja Ruotsi kopioivat Suomen tupomallin samaan aikaan kun Käteinen ja Häkämies sen tuhosivat Suomesta

Matias Härkönen

Tässä vielä toinen hyvä blogi "Saksan mallista". Toivotan tuon tervetulleeksi suomeenkin….

Jyrki Paldán

Hetkinen, tarkoittaako tämä jonkintasoista talousdemokratiaa? Erittäin kannatettava idea. Vielä kun sitä laajennettaisiin myös palkkausasioihin niin AY-liikkeistä voisi hyvillä mielin luopua.

Jyrki Paldán

AY-liikkeet voivat helposti vaikuttaa aikansa eläneitä jo saavutettujen etujen korkeasta tasosta johtuen. Sen lisäksi AY-liikkeet ovat keskittyneet aivan väärin asioihin ja jopa onnistuneet taiteilemaan todella naurettavia asioita. Hyvänä esimerkkinä on ansiosidonnaiset työttömyyskassat, joihin maksetaan kiinteä maksu ansiosta riippumatta. Toisin sanoen siis tulonsiirto pienituloisilta suurituloisille.

AY-liikkeet ovat kaikesta tuosta huolimatta vielä nykyäänkin erittäin tarpeellisia. Todellisiin valtarakenteisiin kun ei ole kajottu ja työvoiman ylitarjonta on vääristänyt niitä edelleen. Käytännössä täysi ja mielivaltainen valta päättää työntekijöiden oloista on työnantajapuolella. Markkinataloudessa omistaja päättää omaisuudestaan ja työntekijät ovat työajallaan vain osa työntekijän omaisuutta. Ihmiset muuttuvat tuotantovälineiksi.

Organisoituminen on työntekijöiden ainoa mahdollisuus vaikuttaa asioihin markkinatalouden raameissa ja nykyisillä poliittisilla pelisäännöillä. Työnantaja- ja erityisesti omistajapuoli nimittäin tule olemaan tyytyväisiä tilanteeseen ennenkuin työntekijät painavat nälkäpalkalla 16-tuntista päivää, 7-päiväistä viikkoa ja turhat turvallisuussäännöstelyt on purettu. Sellaista käsitettä kuin liikaa voittoa nimittäin ei ole. Nykyäänkin tuo voidaan havaita hikipajavaltioissa, mutta vielä selkeämmin esimerkiksi teollistumisen historiassa. Työntekijät paikoitellen jopa asutettiin yöksi tehtaan eteen pystytettyihin pikkuriikkisiin häkkeihin kuin koirat. Se on luonnollinen seuraus äärimmäisen vinoutuneesta valta-asetelmasta.

Ammattiliittoja on siis suositeltavaa kritisoida yksittäisistä asioista , kuten tässä tapauksessa teet erittäin huonosti myöntäessäsi ettet oikeastaan edes tiedä mistä on kyse, mutta koko AY-liikkeiden vastaisuus on tie työntekijöiden helvettiin. Asia olisi eri jos meillä olisi esimerkiksi talousdemokratia määriteltynä lakiin, tai jyrkän progressiivinen verotus yhdistettynä korkeahkoon perustuloon.

Matias Härkönen

Muutamista "perussäännöistä" voidaan ihan hyvin tehdä lakiin kirjaukset. Esim. vuosilomista, työajoista ja vaikkapa työturvallisuudesta. Sen sijaan en ole koskaan ymmärtänyt miten jokin liitto ajaisi paremmin etujani kuin mitä minä itse paikallisella sopimisella.

Jyrki Paldán

"Sen sijaan en ole koskaan ymmärtänyt miten jokin liitto ajaisi paremmin etujani kuin mitä minä itse paikallisella sopimisella."

Koska sopimusasetelma ei ole markkinataloudessa koskaan tasapuolinen. Ilman valtion puuttumista peliin - ja ellei työntekijöistä ole pulaa - työnantajien valinta on työntekijöiden välillä, kun taas työntekijöiden valinta on nälkäkuoleman ja työntantajan sanelemien ehtojen alistumiseen välillä. Yhtä tasapuolisia sopimuksia saisi sulkemalla sopijaosapuolet suljettuun huoneeseen ja antamalla toiselle ladatun pistoolin. Asia on noin vielä nykyäänkin osassa kehittyvistä maista, ja historiallisesti oli noin esimerkiksi 1800-luvun teollisuudessa talousliberalismin vallitessa ajatusilmapiiriä. AY-liikkeet ovat ne, joita tulee kiittää vuosilomista, työajoista ja työturvallisuudesta. Ilman työntekijöiden organisoitumista AY-liikkeiksi tuskin mitään niistä oltaisiin nähty.

Perussäännöt lainsäädännössä voisivat luonnollisesti osaksi korvata AY-liikkeet jos lainsäädäntövalta olisi toimiva ja demokraattinen. Nykyisin se ei sitä korruption vuoksi juurikaan ole, etenkään EU:n parlamentin, EKP:n ja IMF:n alaisuudessa.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #20

AY-liikkeillä on ollut oma roolinsa historiassa, eikä sitä pidä vähätellä. Maailma ympärillä on kuitenkin muuttunut, mutta AY-liikkeet eivät. Parhaiten sen näkee, kun katsoo irtisanomisten määrää.

Näistä voi valita vain yhden. AY-liike on valinnut viimeisimmän.

1) Valuutta joustaa

2) Palkat joustaa

3) Työntekijät joustaa

Kalevi Wahrman Vastaus kommenttiin #21

uusi KANSAN ÄÄNI luettavissa

http://www.kansanaani.net

Israelin veriappelsiinit boikottiin

Kansan Ääni 4/2014 tarjoaa lukijoilleen tuhdin paketin aineistoa meiltä ja muualta. Tuoreimmassa numerossa juttua muun muassa hallituksen epäonnistuneesta budjettiriihestä, poliittisen eliitin vaarallisesta Nato-leikistä, Israel-Palestiina -konfliktista, Ukrainan kriisistä ja tieteestä

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #22

Ei liity mitenkään aiheeseen. Pidäthän mainoksesi muualla kiitos.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #21

tai

4) Voitot joustaa

Tuohon AY-liikkeet ovat historiallisesti hampaansa onnistuneesti iskeneet. Nykyään siitä on valitettavast rakennettu tabu ja globalisaatio on tehnyt siitä erityisen hankalaa. Se on kuitenkin se asia, mistä meidän tulisi ensisijaisesti pyrkiä joustamaan, etenkin kun voittojen osuus on globaalisti moninkymmenkertaistunut keskipalkkojen tarpoessa stagnaatiossa. AY-liike on siis ennemminkin menettänyt otteensa todellisesta ongelmasta.

Huomaa myös että AY-liikkeiden tehtävän ulkoistaminen lainsäädäntöelämälle ei muuta tilannetta mitenkään. Silti jostain täytyy joustaa. Sinällänsä ei ole niinkään väliä hoitaako asiaa AY-liikkeet vai toimivan demokraattinen lainsäädäntöelin.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #21

Jos valuutta ei jousta niin palkkojen jousto tai työvoiman jousto tarkoittaa, että 5 % kustannusedun saavuttaminen eelyttää 10 % säästöä palkoissa.Kun moni yritys käyttää ulkomaisia raaka-aineita ja puolivalmisteita niin palkkoja pitäisi alentaa 15-20 %

Ja joillakin aloilla kuten esim paperiteollisuuessa uunarin palkat pitäisi lähes nollata, jotta saavutetaan 5 % säästö.

Lähes kaikessa valmistavassa teollisuuessa palkkojen osuus on 10-30 % ja merkittävä osa on johdon ja keskijohon palkkoja/palkkioita.

Pekka Heliste

Jostain syystä NHL-pellajatkin ovat järjestäytyneitä ja käyvät työtaisteluita, jopa vuosi voiaan olla lauteilla lepäämässä.Jostain syytä kaikki hyvätuloiset katsovat trapelliseksi järjestäytyä, jopa toimitusjohtajilla on oma ay-yhdistys

Heikoimmin ovat järjestäytyneet siivoojat

Pekka Heliste

Olerko koskaan ollut töissä ? Työsuojelu on hyvin työpaikkakohtaista ja esim konekohtaista.

Jos Eduskunta alkaa hieroa lakia, joka antaa ohjeet jokaiselle työpaikalle niin ollaan samassa suossa kuin NL:ssa.

Työpaikalla ei ole kysymys ay-liikkeestä vaan siitä , että työnantaja ja työntekijät sopivat pelisäännöistä työpaikalla.Työntekijät nimittävät keskuudestaan edusmiehen joa eustaa työntekijöitä. Siihen ei tarvita ay-liikettä.

Työvoima on kollektiivi ja kaikkien on noudatettava yhteisiä työsuojeluohjeita, poikkeaminen johtaa muiden vaarantamiseen.

Sama koskee työsopimuksia ja palkkausta,lain mukaan työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä ja se tarkoittaa, että työntekijöillä on valvontaoikeus ao asioihin. Saksassa se merkitsee esim oikeutta erityistilintarkastukseen.Tai Saksassa jo 10 hengen firmassa on oltava viiden hengen työntekijöien neuvosto. Ja aivan lain mukaan.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #28

"Jostain syystä NHL-pellajatkin ovat järjestäytyneitä ja käyvät työtaisteluita, jopa vuosi voiaan olla lauteilla lepäämässä.Jostain syytä kaikki hyvätuloiset katsovat trapelliseksi järjestäytyä, jopa toimitusjohtajilla on oma ay-yhdistys"

Luonnollisesti ja ihan oletettavasti. Pienemmän joukon on käytännössä aina helpompi järjestäytyä kuin suuremman. Menestyvien yritysten toimitusjohtajat voivat järjestäytymällä sopia esimerkiksi kartellijärjestelyistä pönkittääkseen omaa (markkinatalouden sääntöjen vuoksi) lähtökohtaisesti lujaa etuasemaansa entisestään. Työntekijöille organisoituminen on ainoa tapa muuttaa lähtökohtaisesti vinoutunutta valta-asetelmaa. Erityisesti pohjoismaissa AY-liikkeet ovat aikoinaan tehneet todella hyvää työtä.

"Olerko koskaan ollut töissä ? Työsuojelu on hyvin työpaikkakohtaista ja esim konekohtaista."

Tiedän sattumoisin varsin hyvin että valtava määrä työturvallisuusasioita on jo nykyisellään määrätty laissa. Esimerkiksi rakennusmääräyskokoelma ja lakisääteiset rakennustyömaaturvallisuusmääreet ovat tulleet tutuiksi.

"Työpaikalla ei ole kysymys ay-liikkeestä vaan siitä , että työnantaja ja työntekijät sopivat pelisäännöistä työpaikalla.Työntekijät nimittävät keskuudestaan edusmiehen joa eustaa työntekijöitä. Siihen ei tarvita ay-liikettä."

Tämä mekanismi toimii optimaalisesti vain ja ainoastaan jos työntekijät ovat työnantajalle huomattavan vaikeasti korvattavissa tai korvaamattomia, tai vaihtoehtoisesti kaikille työntekijöille on valtava kysyntä muualla. Harvoin asia on näin. Useimmiten työntekijät ovat todella helposti korvattavissa, mutta työntekijöille uusia työpaikkoja on kiven alla. Pelkästään Euroopassa on jo 27 miljoonaa työtöntä. Siitä massasta riittää jokaiselle työnantajalle valinnanvaraa. Ilman lainsäädännöllistä työturvallisuussääntelyä ja sosiaaliturvaa löytyisi varmasti aina joku joka suostuisi työskentelemään hengenvaarallisissa oloissa. Mussuttajille vain suoraan kenkää.

Talousdemokratia henkilöstö-, työturvallisuus- ja palkkausasiossa on luonnollisesti vaihtoehto AY-liikkeille ja lainsäädännölliselle sääntelylle, kuten mainitsin aikaisemmin. Tuo Saksan malli kuulostaa hyvin pitkälle sellaiselta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #29

Laki ei takaa mitään, ei lakeja noudateta, jos niitä ei valvota.Ja tietämätön työntekijä ei osaa edes havaita lain rikkomista, mikä näkyy esim erityisesti ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttönä.''Ja lakia pitää osata soveltaa, eivät kategoriset määräykset juurikaan palvele.Ja jos työn tekeminen uudistuu niin ei laki pysy perässä

Virkamiehiä ei ole tarpeeksi , joten kyllä valvonta jää työntekijöille ja silloin ei kaikkien kananta kouluttautua kaikkeen vaan riittää, että työntekijöillä on edusmies kuten NHL-pelaajillakin.Ja heillä on sen päälle manageri ja lakimiehiä.

Saksassa kuyen muualakin käytännössä ay-liiek hoitaa edustusta, koska se kykenee kuluttamana henkilöstön edustajat tehtäviinsä, työantaja sitä ei ainakaan tee

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Tämänpäiväisessä yle:n MOT-ohjelmassa tuli esiin miten virolaisia työntekijöitä Suomessa huijataan.

Toimituksen poiminnat