Matias

Tulevaisuus, joka ei perustu talouskasvulle

Demareiden eduskuntavaaliehdokas Anette Karlsson, kirjoittelee puheenvuoro blogissaan taloudesta, joka ei perustu talouskasvuun. Koska demarit on kohta 4 vuotta olleet valtion kirstunvartijana, niin tällaisia kirjoituksia eduskuntavaaliehdokkaalta on vähän vaikea sulatella.

Meillä on valtionvelkaa kohta 100 miljardia euroa. Pelkästään velan korkokulut on vuodessa lähes 2 miljardia euroa. Korkojen noustessa, myös lainanhoitokulut nousevat. Voimme velkaantua vielä jonkin verran, mutta jossakin vaiheessa katto tulee sielläkin vastaan. Kustannamme tällä hetkellä siis palveluita pitkälti velkarahalla.

Vuonna 2008, kun nykyinen talouskriisimme alkoi, niin valtionvelkamme oli n. 54 miljardia. Talouden romahdettua, valtio on ottanut uutta velkaa n. 45miljardia, jotta ollaan voitu pitää yllä edes normaaleita palveluita. Samaan aikaan on kuitenkin palveluita jouduttu karsimaan ja työttömyys on kasvanut. Maksuhäiriöisiä on enemmän kuin koskaan.

Samaan aikaan, kun Anette vaatii meitä luopumaan talouskasvun tavoittelusta, pitää hänen mielestään siirtyminen tehdä niin, että "huolehditaan kaikkien väestöryhmien, erityisesti vähävaraisten kohtuullisen elintason turvaamisesta. Oikeudenmukainen tulonjako sekä universaaliset julkiset palvelut eivät ole kulueriä, vaan yhteiskunnallisen vakauden turvaajia."

Haluan kysyä Anetelta, kaikilta kirjoituksen suosittelijoilta, facebook tykkääjiltä, demareilta ja de-growth liikettä tukevilta, että millä palvelut jatkossa rahoitetaan jos taloutemme jatkaa supistumistaan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Matias Härkönen

Toisaalta on helppo ymmärtää miksi suomen talous ei ole demareiden aikana kasvanut, jos he eivät talouskasvua edes tavoittele!

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

En nyt rupea sen syvällisemmin analysoimaan tuota kirjoitusta mutta ongelma on, että Suomi velkaantuu koko ajan ja jos velka aiotaan joskus maksaa takaisin, talouden pitää toimia. Nykytilanteessa se tarkoittaa käytännössä talouskasvua. Jos haluttaisiin vähentää kuluttamista, pitäisi ensi toimena lopettaa velkaantuminen koska se edellyttää tulevaa maksukykyä tai päättää ihan reilusti, että nyt vedetään kaikki läskiksi ja otetaan rahaa niin kauan vastaan kuin sitä irtoaa ja sitten mennään konkurssiin.

Matias Härkönen

Ei tuota minusta tarvitse sen syvällisemmin analysoida. Lyhyesti voidaan vain todeta, että joko luovutaan hiljaksiin lähes kaikesta ja äänestetään SDP:tä tai sitten pyrimme kasvattamaan talouttamme, maksamaan velkojamme pois ja saamaan ihmisille töitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kannattaako velkoja maksaa? Maailman yhteenlaketut velat on kymmenkertaiset suhteessa varoihin.

Martti Laines

tämähän on hilpeä selitys Suomen talouden tilasta SDP:ltä: '...just tätä me yritettiinkin'

:)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Talouskasvutavoitteista kannattaa luopua, keskittyä maatalouteen ja jättää velat maksamatta.

Matias Härkönen

En aina tunnista ironiaa, mutta toivottavasti tämä oli sitä :D

Jukka Mäkinen

Maanomistajana tuo voi olla tosissaan. :(

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11

Kiinalaiset ostavat maata ympäri maailma.

Matias Härkönen

Tässä ihan hyvä kirjoitus vuodelta 2005.

"Talouspoliittinen keskustelumme keskittyy verotukseen, julkisten menojen leikkauksiin sekä työpaikkojen katoamiseen. Kovin moni ei näytä kantavan huolta hyvinvointiyhteiskuntamme suurimmasta ongelmasta - talouskasvun hidastumisesta. Selitys lienee se, että verot, menot ja työpaikat ovat sekä äänestäjille, medialle että poliittisille päättäjille konkreettisia asioita. Talouskasvu on sen sijaan abstrakti asia, josta kukaan ministeri tai virkamies ei pysty päättämään. Se vaikuttaa ihmisten elämään vain välillisesti palkkojen ja muiden tulojen sekä työllisyyden kasvun kautta."

Jatkuu täällä....

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/teknologia/htm...

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Voitaisiin vaikka luopua kasvun hokemisesta, kun kasvu on niin abstrakti käsite. Pannaan maamme viennin kilpailukyky kuntoon, vienti alkaa vetää ja kasvu ym tulee sitten itsellään perässä.

Ennen rojautettiin devalvoinnilla työvoimakustannukset ja elintaso alas, kilpailukyky palautui ja kasvu sai vauhtia. Nyt olisi sama tehtävä muilla toimin.

Turha vedota siihen, että nytkin saattaa ajoittain olla hieman vientiylijäämää. Se nimittäin johtuu paremminkin tuonnin vähäisyydestä. Pieni vienti aiheuttaa työttömyyttä ja edelleen tuontitavaroiden kysynnän heikkoutta. Kun edes koko tämänhetkistä kapasiteettia ei pystytä viemään, jää myös investointitarve pieneksi.

Matias Härkönen

Kunhan on ymmärrys siitä, että tarvitsemme talouskasvua, niin sitä ei tarvitsisi edes hokea vaan se olisi koko yhteiskuntapolitiikkamme tärkein tavoite. Kunnossa oleva talous kun mahdollistaa sitten kaiken muunkin kivan.

Jukka Mäkinen

Suomen velkaantumiseen on olemassa helppo ratkaisu.

Ensin valtio ja kunnat ottavat niin paljon velkaa kotimaisilta pankeilta, että saavat maksettua kaikki ulkomaiset velkansa pois.

Sitten luovutaan eurosta, ja kotimaiset velat muuttuvat markkaveloiksi.
Sen jälkeen Suomen Pankki laittaa rahakoneen pyörimään ja inflatio syö velat pois. Samalla markan arvo putoaa niin että vienti alkaa taas vetää.

Julkisen sektorin virkamiesten palkat jäädytetään eurosta luovuttaessa (vientiteollisuuden palkat neuvotellaan tapauskohtaisesti markkinavoimien mukaan) ettei velka pääse uudestaan kasvamaan.

Matias Härkönen

Jos mitään muuta ei tehdä, niin varmaankin tuolla kikalla toimitaan euroopanlaajuisesti kohta. Silloin voittajia ovat tietysti ne, joilla on eniten velkaa. Eli eiköhän aloiteta kulutusjuhlat. Otetaan 100 miljardia lisää velkaa ja laitetaan kaikki nyt kerralla kuntoon :D

Jukka Mäkinen

Sitähän tuo Kataisen talouspolitiikka on ollut koko ajan, ikävä kyllä ainoastaan se velkaantumispuoli.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Ihan kiva, Jukka, kai ajatusleikkisi on huumoria. Tosikkoja varten varmuuden vuoksi kuitenkin vilkaisu maan pinnalle: Vaikka otat lainaa kotimaisilta pankeilta (ja kotimaistenkin pankkien välittämä raha on suurimmaksi osaksi ulkomailta peräisin), on se silti euroissa ja on maksettava takaisin euroissa. Euron hinta nousee pilviin, jos suunnittelemasi markkainflaatio lähtee pyörimään. Eli oltaisiin samassa liemessä kuin nytkin. Viennillekään ei synny markan arvon alenemisesta uutta kilpailukykyä, jos aleneminen on seuraus inflaatiosta.

Palomiesten, sairaanhoitajien, poliisien ja opettajien palkkoja ei niin vain jäädytetä ja nosteta vain vientiteollisuuden palkkoja. Menevät muihin hommiin ja ilman näitä alkaa tuotanto piankin kärsiä. Antaa työn kysynnän ja tarjonnan vaikuttaa kaikilla aloilla.

Jukka Mäkinen

"Vaikka otat lainaa kotimaisilta pankeilta (ja kotimaistenkin pankkien välittämä raha on suurimmaksi osaksi ulkomailta peräisin), on se silti euroissa ja on maksettava takaisin euroissa."

Ei pidä paikkaansa.

Kotimaisten pankkien myöntämän lainan rahat eivät ole ulkomailta peräisin. Ne eivät ole mistään peräisin. Se raha luodaan tyhjästä nappia painamalla sillä hetkellä kun laina myönnetään. Tämä totuus rahan olemuksesta tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää suurelle osalle kansaa. Voi kyllä olla että tietoisesti tätä totuutta ei ole turhia levitelty. Usko rahaan voisi kadota, eikä nykyinen raha ole mitään muuta kuin uskoa sen arvoon.

Kun Suomi siirtyi euroon, mitä kävi markkamääräisille lainoille???
Sama tapahtuu myös toisinpäin, pelkällä päätöksellä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Koska kulutuksella on rajansa kasvukaan ei voi olla loputonta.
Entä sitten kun kaikki aineelliset resurssit on kulutettu loppuun?
Pitäisi sentään tulevaisuuttakin ottaa huomioon.

Niko Sillanpää

"Entä sitten kun kaikki aineelliset resurssit on kulutettu loppuun?"

Muuttuuko se kaikki materia energiaksi tyyliin e=mc^2, vai katoaako se mustaan aukkoon ja tiivistyy singulariteettiin?

Matias Härkönen

Luonnonvarat varmaankin loppuu joskus, mutta toivottavasti näiden tilalle on kehitetty jotain uutta. Uudenkin kehittäminen vaatii yleensä talouskasvua ja investointeja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tekninen kehityskään ei ole taattua, taantuminenkin on mahdollista.
Mutta uutta voidaan kehittää rahattakin.
Ilman luonnanvaroja elämä ei kuitenkaan ole mahdollista.

Jukka Mäkinen

"Koska kulutuksella on rajansa kasvukaan ei voi olla loputonta."

Kulutuksella ei ole mitään rajaa.
Kulutus on paljon enemmän kuin aineellisten resurssien kulutusta.

Kasvulla on vielä vähemmän rajaa, niin kauan kuin kasvu lasketaan rahassa tai kansantuotteessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Aika on rajallinen.
Kerro mikä kulutus ei kuluta aineellisia resursseja?
Vaikka raha on fiktio ja BKT pelkkä tilastolaskelma, rahan kierrättäminen kuluttaa kuitenkin aineellisiakin resursseja.
Kun tuotannon tavoite on rahallinen voitto tuotetaan suunnattomat määrät turhaa tavaraa. Kaatopaikalle rahdataan esimerkiksi miljoonia tonneja käyttökelpöisia tai käyttämättömiä tekstiilejä joiden valmistamisessa on kulutettu runsaasti luonnonvaroja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minulle materia ei ole pelkkää energia tai massaa. Aineen järjestymisen asteella ja muodollakin on merkitystä.

Matias Härkönen

Minulle talouskasvu ei ole pelkkää materiaa tai energiaa...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En ymmärrä mitä tarkoitat, mutta tosiaankin talouskasvussa on kyse rahasta ja sehän ei ole ainetta tai energiaa vaan puhdasta henkeä.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #25

Tarkoitin siis sitä, että talouskasvu ei tarkoita välttämättä sitä, että jatkuvasti riistettäisiin luonnonvaroja vain enemmän ja enemmän. Joku päivä kenties saamme esim. fuusioreaktorit toimimaan kunnolla. Mutta kuten aina, se vaatii investointeja ja investoinnit yleensä nousee talouskasvun aikana.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #29

Toistaiseksi talouskasvu on tarkoittanut juuri luoononvarojen kiihtyvää "hyödyntämistä" ts. hävittämistä.
Ehkä fuusioreaktoritkin saadaan jonain päivänä toimimaan. Toivottovasti silloin olis vielä puhdasta vettäkin ja saastuttamatonta maata ja mehiläisiäkin.
Onko jääkarhuja vielä vapaina?
Tietenkin investoinnit nousee talouskasvun aikana kun johonkinhan se raha on laitettava. Mutta luuletko, ettei ihminen voisi saada fuusioreaktorit toimimaan ilmankin rahaa?

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #31
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #34

Ei raha ole mikään polttoaine.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Todennäköisesti puuttuva rahasumma saadaan kohottamalla uusliberaalien ja äärioikeistolaisten verotusta.

Jyrki Paldán

En tiedä saadaanko, vähänkään rahamassien päällä istuvat perhanat kun tuppaavat läksimään ulkomaille rahoineen(poliittisesta kannasta välittämättä, olihan Nallekin joskus kommari) jos yritetäänkään verottaa edes samalla prosentilla kuin minimipalkkaduunaria. Rikkaiden veroja laskemalla olennainen osa sitä rahavajetta on kuitenkin syntynyt.

http://ariojapelto.blogspot.fi/2014/04/verotusko-t...

Matias Härkönen

Pitäisikö ehkä pohtia syitä, miksi lähtevät ulkomaille?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #55

Koska siitä on heille taloudellista hyötyä, ja koska heillä on siihen valta ja vapaus, ehkäpä?

Voimme korjata tuon kaiken helposti kiristämällä julkisen talouden nollaan, laskemalla veroprosentin nollaan(itseasiassa emme välttämättä, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa superrikkaat ovat jo verorahojen nettosaajia), poistamalla työturvallisuussäädökset, nostamalla työviikon 125-tuntiseksi ja poistamalla eläkkeen sekä minimipalkan. Kaikki tuo on lopulta välttämätöntä, askel kerrallaan, jatkuvasti kasvavien voitto-odotusten ja globaalin kurjalistotyöreservin vuoksi. Se kierre ei nimittäin lopu koskaan. Onko se kuitenkaan tavoittelemisen arvoinen tilanne?

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #57

Minä taas uskon, että suurin osa suomalaisista olisi valmiita maksamaan veroja ja jäämään suomeen, jos verot ja muut maksut olisi edes kohtuullisia. Pienyrittäjänä tässä maassa ei edes ole kannattavaa olla.

Valitettavasti kaikki ei voi valtiolle tehdä töitä, joten joko luomme tänne sellaiset olosuhteet, jossa voi yrittää ja investoida tai sitten jatkamme rikkaiden paon ihmettelyä.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #61

Olen edelleen sitä mieltä että ratkaisuna olisi työtuloverojen ja pääomatuloverojen totaalinen poisto.

Tilalle progressiivinen tuoteryhmäkohtainen kulutusvero.(eräänlainen ALV).

Tämän mahdollistaminen tietenkin edellyttäisi eroa Eurosta ja Unionista, mutta tuloksena olisi työllisyyden jyrkkä kasvu ja pääomien virtaaminen maahan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #61

Mistähän johtuu, ettei mikään puolue ajaa pienyrittäjien etua?
Oletko äänestänyt pienyrittäjiä edustavaa ehdokasta?

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

" Japanin menetetty vuosikymmen osoittaa hyvin sen, että bruttokansantuotteen ainoa oikea ja kestävä lähde on työn tuottavuuden kasvaminen. Lainarahalla synnytetty hintakupla ei ole todellista taloudellista kasvua. "

Sen sijaan että Suomi olisi kärsinyt menetetyn vuosikymmenen reaalipalkkojen laskiessa, valittiin tehdä julkisesta sektorista palkkajohtaja velkavetoisesti, mikä on mennyt näiden kulutuskäyttäytyminen tuntien:
a. asuntojen hintoihin (huom! pakollinen menoerä, ei ole varallisuutta)
b. ulkomaisiin hyödykkeisiin.

Korjausliike tulee olemaan sitä suurempi. Who panics first, panics best.

Matias Härkönen

Bloggailin eilen tuosta EVA:n raportista. Siinä kerrotaan miten esim. ruotsissa palkat neuvotellaan ensiksi vientisektorilla ja tämän jälkeen muut seuraavat perästä. Kannattaa lukea tuo raportti, sillä oli muutenkin erinomainen. Linkki eilisessä blogissani..

http://matias.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174311-tule...

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Asiallinen raportti! Tanskassa ilmeisesti ihan laissa kielletty julkisen palkkojen karkaaminen käsistä: http://www.youtube.com/watch?v=yMSikmFXjxA&t=9m29s

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #47

Ohhoh... Tuo oli uutta. Hyvä juttu oli myös tuo velkajarru homma, joka raportissa esiteltiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko BKT:n kasvattaminen mielekäs talouden tavoite? Sehän on pelkkä tilastolaskelma,josta kukaan ei tiedä mitä oikeastaan mittaa, muuta kuin yhteiskunnassa siirrellyn rahan määrä.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Olen kyllä samaa mieltä. Tuossa lainauksessa sitä käytettiin selvästi talouskasvun synonyyminä, mitä en suinkaan itse koe kyseisen mittarin olevan, ainakaan niin kauan kuin kyseiseen laskelmaan sisällytetään surutta kaikki julkiset menot ilman mitään kriteereitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #77

Suomen talous kasvoi äskettäin kun lasekentaperusteet muutettiin kansainvälisesti vertailukelpoisiksi.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto Vastaus kommenttiin #78

Ei jostain kumman syystä nostata mielialaa. Odotellaan kuitenkin viihdearvon takia kunnes "ienmies" muistuttaa meitä ensi vuoden alussa tästä tämänvuotisesta huikeasta talouskasvusta, joka on kääntänyt BKT/velka-suhteen kehityksen! :-)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #82

Näinhän ne toimittajat asian käsittävät.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Uusliberaalien verotusta on pakko kiristää tai julkisia menoja on leikattava hyvin rankalla kädellä. Leikkaaminen on epäkiitollista puuhaa ja siitä saa huonon maineen äänestäjien keskuudessa.
Toinen vaihtoehto on tämä jatkuva velkaantuminen, mille ei ole näkyvissä mitään loppua.
Talouskasvua tarvitsee julkinen talous tai muuten joudumme jatkuviin menojen leikkausten tielle ja on kysyttävä sitten, mistä ja keneltä julkisia menoja leikataan tai mitä veroja tulevaisuudessa vielä korotetaan? Velaksi eläminen loppuu heti, kun velkojat päättävät olla lainaamatta valtiolle enää tippaakaan rahaa. Ei sen tämän vaikeampaa pitäisi olla. Suomi on velkojien talutusnuorassa, jos velkaantumista ei tulevaisuudessa edes yritetä hillitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Koko maailma on veloissa kymmenkertaisesti varoihin verrattuna.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Kun luen näitä kommentteja, en olla jälleen kerran huomaamatta kuinka väärin koko juttu on käsitetty. Tässä kuva meidän taloudestamme:
https://drive.google.com/file/d/0B4e1RBANe0uVS0xyb...

Jos tämä kuvaaja putoaa trendiltä, tulee ongelmia työttömyyden kanssa. Tehdyn työn määrä on varsin suoraan sidoksissa rahamääräisen kulutuksen kanssa. Tässä termi kulutus ei myöskään tarkoita esimerkiksi öljyn kulutusta. Lisääntynyt BKT voi tulla esimerkiksi tietokoneohjelmien, hieronnan tai energiaa säästävän teknologian kehityksestä. Talouden siis täytyy kasvaa, jotta yhteiskunnan resurssit olisivat järkevässä käytössä.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"...Meillä on valtionvelkaa kohta 100 miljardia euroa. Pelkästään velan korkokulut on vuodessa lähes 2 miljardia euroa. Korkojen noustessa, myös lainanhoitokulut nousevat..."

Helppo kysymys: Miksi valtio ei lainaa omalta keskuspankilta joka palauttaa korot takaisin valtion budjettiin? Miksi valtio maksaa korkonsa yksityispankeille omistajien jaettavaksi (ja ehkä pankkien hallinnon turvottamiseen)?

Velka on ongelma EMU:ssa. Mutta miksi moinen sätös tehtiin vaikka varoittajia oli arvostetuissakin piireissä ? Kuka pääsi lobbaamaan, arvatkaa?

Raha /velka ei ole ongelma jos siitä ei tehdä ongelmaa kuten EMU. Ongelma on reaalitalouden toiminnan ymmärtämisessä, ja siinä että ei tajuta rahatalouden olevan vain osa tulonjakokonetta.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Niin, nyt meillä kuitenkin on EMU. En tiedä miten muka olemme ansainneet tämän. Lusimme ERM:n ja putosimme trendiltä ikuisiksi ajoiksi. Emme ansainneet sellaista kohtaloa. EMU:sta nyt puhumattakaan, kuka voisi ansaita sellaista. Kun EMU:sta lopulta päästään, kuka estää kolmannen kierroksen?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

#64 Just, voisi laittaa raha sulkumerkkeihin ja tehdä suunnitelmat sen perusteella mikä on tarpeellista ja järkevää.

Toimituksen poiminnat