Matias

Euroopan parhaat reseptit

Toimittaja Raine Tiessalon kirjoittama EVA Raportti Euroopan parhaat reseptit esittelee 14 toimivaksi todistettua rakenneuudistusta eri puolilta Eurooppaa.

Luettuani raportin opin paljon uutta muiden maiden järjestelmistä, sekä ymmärsin jälleen kerran, että suomessa ei saada oikein mitään aikaiseksi.

Raportissa käydään läpi mm. Virossa ja Sveitsissä käytössä oleva velkajarru. Viron lainsäädäntöön on kirjattu velkasääntö, joka estää velkasuhteen kasvamisen yli tietyn rajan. Velkajarrun ansiosta Viron velkaantuminen on kirkkaasti euroalueen matalinta.

-

Raportissa on käyty läpi Latvian ja Espanjan sisäiset devalvaatiot, sekä niiden seuraukset. Nämä maat oli pakotettuja rajuihin toimenpiteisiin. Latviassa lähes 30% virkamieskunnasta irtisanottiin. Pitäisikö meidän toimia, ennen kuin joudumme tekemään samanlaisia ratkaisuja?

-

Eläkepommista on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta ratkaisua emme ole löytäneet. Raportti kertoo miten Ruotsissa ja Tanskassa asia on hoidettu. Tanska on juuri siirtymässä järjestelmään, jossa eläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen. Ruotsia taas kehutaan eläkeuudistusten pioneeriksi, joka jo 90-luvulla otti käyttöönsä maksuperusteisen järjestelmän. Ruotsi turvaa kestävyyttä eläkkeiden tason joustavuudella.

-

SOTE uudistuksen myötä, meilläkin on puhuttu paljon terveydenhuollosta. Toimiiko yksityinen vai pitäisikö terveydenhuollon olla kunnallinen? Raportissa viitataan EHCI:n vertailuun eri maiden terveydenhuoltojärjestelmistä. Ykkösenä tuossa vertailussa on Hollanti, jonka terveydenhuoltojärjestelmä perustuu yksityisiin vakuutuksiin joka on tiiviissä yhteydessä julkiseen valtaan.

Yksityiset vakuutusyhtiöt kilpailevat asiakkaista ja sopimuksista terveydenhuoltopalveluja tuottavien lääkäreiden ja sairaaloiden kanssa. Julkinen valta määrittelee vakuutusyhtiöiden järjestämän perusterveydenhuollon rajat, ja järjestelmää säädellään tarkasti.

-

Suomen jäykkiin työmarkkinoihin esitetään uudistuksia, jotka on toimineet Tanskassa ja Saksassa.

Tanskan flexicurity- eli joustoturva-malli esitetään yleensä kolmen elementin kokonaisuutena: joustava palkkaaminen ja irtisanominen, avokäinen työttömyysturva sekä aktiivinen ja tehokas työllistämispolitiikka. Työttömäksi joutuvan turvana on Tanskassa vapaaehtoinen työttömyysvakuutus ja sosiaaliapu. Saksan työmarkkinoiden erityislaatuinen rakenne mahdollistaa työn joustavan järjestelyn paikallisesti.

-

Kilpailukykykin on nykyään kaikkien huulilla. Suomessa on ehdoteltu kaikenlaista aina lyhyemmistä työpäivistä pidempiin. Ruotsissa vientiteollisuuden työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sopivat ensimmäisinä palkoista ja työehdoista. Tämän jälkeen muut alat seuraavat perässä käyden omat neuvottelunsa teollisuuden määrittämän palkankorotushaarukan sisällä. Ruotsi ja Saksa ovat onnistuneet pitämään reaalisten yksikkötyökustannusten kasvun kurissa, mikä kertoo rautaisesta kustannuskilpailukyvystä.

Suomi taas on menettänyt kilpailukykyään roimasti, kun maamme yksikkötyökustannukset ovat nousseet enemmän kuin missään muussa EU-maassa viime vuosina. Ruotsiin verrattuna Suomen kilpailukyky on heikentynyt lähes kymmenyksellä vuodesta 2006. Sveitsin mallikin on esillä, jossa kansanäänestysten avulla voidaan toimia nopeastikin vaalien välillä ja tehdä huomattavia rakenneuudistuksia kesken kauden.

-

Raportissa on myös ehdotuksia, miten voisimme saada vielä paremman koulun. Vaikka olemme pärjänneet hyvin PISA tutkimuksissa, niin viimeksi sijoituksemme tippui monta pykälää. Suomessa on myös suuria ongelmia koulukiusaamisen ja viihtyvyyden kanssa. Esim. Hollannissa, joka pärjää niin PISA tutkimuksissa kuin viihtyvyydessäkin, koulujärjestelmä on todella liberaali. Kuka tahansa voi esim. perustaa oman koulun ja määritellä sen arvot ja perustan. Voisiko tällainen toimia suomessa vai haukkooko byrokraatit henkeä?

-

Raportti on mielestäni erinomainen ja jokaisen kannattaisi lukea se. Tämän raportin pohjalta, voisi myös vaalikoneiden tekijöille antaa monia kysymyksiä. Uskaltavatko tulevat edustajamme lähteä tekemään rohkeita uudistuksia ja sitoutua niihin? Mitä mieltä edustajamme olisivat tällaisista uudistuksista? Uskaltaako yksikään puolue allekirjoittaa ja sitoutua mihinkään näistä uudistusehdotukista?

Lukekaa ja keskustelkaa!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kiitos! Toivottavasti moni muukin minun lisäksi tulee lukemaan napakan yhteenvedon.

Matias Härkönen

Yhteenveto oli erittäin vaikea kirjoittaa kun raportti oli niin laaja ja hyvin laadittu. Toivottavasti moni lukee tämänkin, mutta vielä enemmän toivon että tutustuttaisiin varsinaiseen raporttiin ja kenties opittaisiin jotakin.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Varsinaista raporttia toki tarkoitin. On jo työn alla kun sopivasti on pannullinen kahvia vieressä.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #5

Kahvia tuossa kuluukin kun ajatuksella käy läpi ja miettii ja soveltaa sitä suomen oloihin :D

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Jos raporttia lukee, kannattaa pitää älynystyrät vapaa-asennossa. Raportin yleissävyä sanoisin journalistiseksi pintainfoksi. Missä mielessä tehdyt "rakenneuudistukset" ovat "toimivia"?

Päätelmät Suomea koskien voivat olla monensisältöisiä. Esimerkki: Ruotsin eläkepolitiikka. Ruotsissa työmarkkinajärjestöt on heitetty ulos eläkepolitiikasta. Poliitikot ja ns. asiantuntijat ovat suunnitelleet eläkemallit. Ja Ruotsin malli vaikuttaakin varsin kiintoisalta. Siellä myös kansalaisilla on omat aktiiviset roolinsa, he voivat halutessaan vaikuttaa eläkevarojen sijoituskohteiden valintaan (vertaa Suomi). Suomessa eläkepolitiikan suunnittelu on keskitetty vain ja ainoastaan korporatisteille, työmarkkinajärjestöille, jopa perustuslain vastaisesti = julkisen vallan luovuttamiskielto! Kansalaiset on työnnetty eläkepolitiikasta ja varojen käytöstä täysin sivuun. Kestävyysvajetta käytetään verukkeena kansalaisia vastaan korporatistien etuja myötäilevässä eläkepolitiikassa.

Toinen esimerkki: Sveitsin kansanäänestykset. EVAn raportti ilakoi kuinka kansanäänestyksillä saadaan läpi elinkeinoelämämyönteisiä asioita. Mutta kansanäänestyksellä päätettiin rajata myös maahanmuutto Sveitsiin. Mikä siis toimii ja miten?

Matias Härkönen

Aika paljon tuolla oli tutkimustuloksia ja muuta todisteiksi. Esim. OECD:n raportin mukaan Suomi ja Ranska ovat kärkipäässä kun katsotaan julkisia eläkemenoja suhteessa bruttokansantuotteeseen (2010-2060). Tanska ja Ruotsi vastaavasti taas toisessa päässä.

Sveitsin kansanäänestyksestä sen verran, että ei sieltä kaikkea maahanmuuttoa estetty vaan rajattiin vain hieman. Tämä on Sveitsiläisten päätös ja hyvin tuolla maalla näyttää menevän. Jos homma ei toimi, Sveitsiläiset voivat aina järjestää uuden äänestyksen. Nopeasti ja tehokkaasti.

Ps. Missä muuten ne Stubbin ja muun euroopan hehkuttamat vastatoimet tuolle Svetsin äänestykelle? Kovasti meuhkattiin että Sveitsi ei voi noin toimia, mutta nyt asia on unohdettu.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Sveitsin prosessi on käistykseni mukaan vielä kesken. Siinä on 6 muuta sopimusta sidottu samaan yhteyteen.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #7

Okkei, en ole tuota seurannut niin tarkkaan. Mutta epäilenpä että mitään sanktioita koskaan nähdään. Korkeintaan jotain nimellisiä, joilla ei mitään vaikutusta mihinkään.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Pitänee esittää helppo kysymys..se mikä esim. toimii Ruotsissa niin toimisiko se Suomessa,kun me ei kuitenkaan olla ruotsalaisia?

Matias Härkönen

Helppo vastaus. Ei välttämättä. Ei kannata kuitenkaan tyrmätä uusia ideoita.

Toimituksen poiminnat