Matias

Lisää töitä samalla palkalla?

Tuoreen uutisen mukaan, Kokoomuksen ryhmäjohto olisi valmis pidentämään työaikaa. Ymmärrän Kokoomuksen ryhmäjohdon mielipiteen. Vaihtoehtojahan huonossa kilpailukykytilanteessa on normaalisti kolme.

1. Valuutta joustaa

2. Työmarkkinat joustaa

3. Palkat joustaa

Ensimmäinen vaihtoehto on tällä hetkellä suljettu kokonaan pois, sillä Euro on poliittinen uskonto ja siihen me emme voi vaikuttaa. Työmarkkinamme ovatkin täten jo joustaneet ja työttömyys on kasvanut. Palkkojen alennukseen suomessa ei vielä olla suostuttu ja sitä on vaikea ajaa poliittisesti. Sitä Kokoomus tässä kuitenkin ehdottaa. Pidempää työaikaa samalla palkalla.

Itse kannatan vaihtoehtoa, jossa meillä on oma valuutta. Jos ja kun tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, niin vaihtoehtomme ovat vähissä. Joko suostumme työttömyyteen tai töihin pienemmällä palkalla. Näin se vain menee ja ymmärrän yskän. Yrittäjänä nämä säännöt ei tietenkään koske minua. Töitä tehdään nytkin 10-12 tuntia päivässä surkealla tuntipalkalla ja vailla turvaverkkoa.

Pitäisikö meidän kuitenkin aloittaa työpäivän pituuden pidentäminen pääministerimme kohdalla, joka on sanonut noudattavansa 8 + 8 + 8-sääntöä?

Seuraavaksi voimme siirtyä kansanedustajiin, joilla on 2,5kk kesäloma, 1,5kk talviloma, ei työssäolopakkoa, vapaat maanantait (tarkoitettu maakunnissa vierailuihin) ja perjantait istuntovapaita (vapaita). Kansanedustajat lomailevat melkein puolet vuodesta.

Vielä kun viimeiseksi puutumme virkamiesten ja kuntalaisten 11 viikkoa pitkiin lomiin, niin olemme pitkällä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No mutta,kokoomuksen ryhmäjohto saa tehdä pitempää päivää,heitä tuskin siitä rangaistaan.

Matias Härkönen

Ei rangaista ei. Mutta saapa nähdä, uskaltaako Kokoomus alkaa leikkaamaan virkamiesten etuja.. Tuskin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tämä nyt on vähän kaksipiippuinen asia..tahtoisitko sinä,että virkamiehet vielä tekisivät pitempää päivääkin aiheuttaen ajankuluksi vielä enemmän harmeja kansalaisille?

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #5

Hyvä pointti. Ehdotan siis, että virkamiesten palkkaa lasketaan. Tai vielä parempi jos saatais suurin osa pellolle.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Itse kannattaisin työn sivukustannusten ja verotuksen leikkaamista. Sehän parantaa työn kilpailukykyä myös. Nettovaikutusta valtiontaloudelle pehmentää työllisyyden parantuminen: lisää veronmaksajia ja vähemmän turvaverkoissa oleskelijoita.

Matias Härkönen

Ehdottomasti samaa mieltä. Varsinkin pienyrittäjien pitäisi saada tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Moni tarvitsee apua, mutta työntekijän palkkaaminen on vain tehty liian vaikeaksi ja kalliiksi.

Samalla pitäisi nostaa alv rajoja, jotta useampi viitsisi lähteä pienyrittäjäksi.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Voi tietysti olla että minulla ei vain ymmärrys riitä, joten pakko kysyä, kun tuota sivukulujen vähentämistä ehdotetaan säännöllisesti jonkinlaiseksi patenttiratkaisuksi.

Kun nyt kuitenkin lienee niin, että sivukuluja kerätään erilaisia käyttötarkoituksia, kuten eläkkeitä, työttömyyttä, sairautta jne. varten, niin eikös sivukulujen leikkaaminen tarkoita käytännössä sitä, että noita etuisuuksia pitää leikata.

Vaihtoehtoinen skenaario on toki, että ihmisten ryhtyessä itse säästämään eläkkeisiin tai työttömyyden tai sairauden varalle, seuraus on työmarkkinoiden eriytyminen. Niihin, jotka voivat nostaa palkkavaatimustaan jotta saavat säästettyä riittävästi, ja niihin jotka jäävät jatkossa alhaisemmalle eläke- työttömyys- ja sairausturvalle. Jonka jälkeen heidän elättämisensä kaatuu valtion ja kuntien kontolle, aiheuttaen paineita verotukseen.

Matias Härkönen

Tässä ihan hyvä juttu, mitä kaikkea yrittäjä joutuu huolehtimaan työntekijälleen. Minusta olisi tietysti parempi, että maksut olisivat pienempiä ja useampi olisi töissä. Silloin useampi osallistuisi näiden eläkkäiden ja muiden keräämiseen. Nyt ei viitsitä palkata, koska se on liian kallista. Kalliimpaa on kuitenkin pitää ihmisiä työttöminä.

Palkan lisäksi työnantajan on huolehdittava erilaisista lakisääteisistä työnantajamaksuista, joita ovat:

Työeläkemaksu (23,4 %), josta työnantajalle jää 18,25 %
Työttömyysvakuutusmaksun työnantajan osuus, joka on 0,8 %
Sosiaaliturvamaksu 2,04 %
Tapaturmavakuutus, joiden suuruus vaihtelee yhtiöittäin. Toimistotyötä tekeville tapaturmavakuutus on luonnollisesti pienempi kuin esimerkiksi rakennuksilla työskentelevillä.
Ryhmähenkivakuutus, jotka myös vaihtelevat yhtiöittäin 0,3-8 % välillä.
Lomakorvaus ja lomat, jotka ovat osa-aikaisilla työsuhteen pituudesta riippuen 9-11,5 %. Kokoaikaisille maksetaan lomallakin normaalia kuukausipalkkaa. Jos noudatettava työehtosopimus määrää lomarahasta, on se tyypillisesti puolet loma-ajan palkasta.
Sairaslomien kulut, jotka tietenkin vaihtelevat mutta niihinkin on hyvä varautua. Jos sairaslomapäiviä on esim. 3 kpl, on se 1,22 % vuotuisesta työajasta.
Korvattavien arkipyhien määrä vaihtelee toimialoittain, mutta keskimäärin niitä on 7 kpl vuodessa joka tarkoittaa 2,86 % vuotuisesta työajasta.

http://blogi.auriayrityslaskenta.fi/bid/178866/N%C...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #12

Kylläkyllä, tuo lista oli kyllä ainakin noin prosentin suuruusluokassa tiedossa. Siksipä kyselinkin, mikä noista eristä olisi sellainen, jota voitaisiin lähteä keventämään vailla vaikutuksia?

Esimerkiksi, suurin sivukulujen erä on eläkemaksut. Olettaen, että ihmiset joka tapauksessa haluavat jossain vaiheessa eläkkeelle, mitä käytännössä tapahtuisi palkkaamisen kalleudelle, jos eläkemaksut poistettaisiin tai niitä leikattaisiin?

Voisimmeko olettaa ihmisten tyytyvän jatkossa pienempiin eläkkeisiin, vai kävisiko niin, että palkkapyynnöt nousisivat eläkemaksujen verran?

Niin, ja kun ottaa huomioon että eläkejärjestelmämme toimii pääosin siten, että nykyiset työssäolijat maksavat samanaikaisesti eläkkeellä olevien eläkkeet, niin mitenkäs tämä toteutettaisiin romuttamatta eläkejärjestelmää?

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Aiheellinen kysymys. Järjestelmä kaipaisi muutoksia, mikäli esimerkiksi työnantajan eläkemaksusta luovuttaisiin. Yksi vaihtoehto voisi olla, että valtio maksaa eläkepottiin esim. sen työnantajan eläkemaksun suuruisen summan, mikäli nykyinen eläkkeenmääräytymisjärjestelmä olisi muuten elinkelpoinen ja oikeudenmukainen (en usko että on).

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #13

"Yksi vaihtoehto voisi olla, että valtio maksaa eläkepottiin esim. sen työnantajan eläkemaksun suuruisen summan..."

Jonka se keräisi työntekijöiltä ja yrityksiltä veroina, ja jotka silloin leipoisivat tuon "kustannuksen" omiin hintoihinsa.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #15

Eihän tämä mikään poppakonsti suureen työllisyyteen ole, se on selvä. Noita kuluja voitaisiin kuitenkin laskea esim. ensimmäisen työntekijän, ensimmäisen vuoden ajalta tjms. Samaten pitäisi vähentää työnantajien muita velvollisuuksia. Esim. työterveyshuollon järjestäminen on pakollista.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #15

Itse kannattaisin ensisijaisesti kirveen heilutusta julkisella sektorilla, ja tällaiset maksujen alennukset korvautuisivat näin syntyneillä säästöillä. Esim. yritystukien poistolla saataisiin jo aika messevät alennukset työnteon kustannuksiin (esim. eläkemaksuihin).

Tosin jotkut veronkorotuksetkin voisivat olla vielä siedettäviä, jos niistä kerätyt varat käytetään alentamaan työnteon verottamista.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #19

Pitkälti samaa mieltä. Työntekeminen ei saa olla liian kallista. Kalliimmaksi tulee sen jättämättä tekeminen.

Rahaa meillä on vaikka mihin. Nyt sitä kohdennetaan aivan miten sattuu. Kulttuuriin ja erilaisiin tapahtumiin jaetaan miljoonia. Höpö höpö yhdistykset saa rahaa mihin vain monikulttuurisuusprojektiin ja Ollilat ja kaverit jakaa yritystuet. Himanen voi kirjoitella juttujaan 700 000€:lla ja puoluetukia maksetaan miljoonia, jotta voidaan risteillä veronmaksajien piikkiin itämerellä.

Perusasiat kuntoon ja tämän jälkeen muu höpö höpö!

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #19

Periaatteessa samaa mieltä julkisen sektorin kulukuurista. Tosin ongelmaksi tulee se, mitä pidetään perusasioina, ja mitä karsimisen arvoisina rönsyinä.

Esimerkki Turusta Herran vuonna 2014:

Talous pakkasella, joten viime viikolla esitellyssä talouden sopeuttamisohjelmassa sitä tuttua tavaraa: Kouluja ja päiväkoteja kiinni, luokkakokoja suuremmiksi, kouluavustajia vähennetään, terveyskeskusverkkoa ja hammashuoltoa saneerataan jne. jne.

Tänään onkin sitten apulaiskaupunginjohtaja hymyilemässä lehdessä, miten meillä on tällainen tuiki tarpeellinen (ja sivumennen sanoen muutaman sata miljoonaa maksava) kaupunkikuvan kehityshanke tulossa käsittelyyn.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #24

Veikkaisin, että aika moni meistä allekirjoittaisi perusasioiksi esim. koulutuksen, terveydenhuollon ja muut "peruspalvelut".

Aika moni olisi varmasti valmis tinkaamaan kulttuurista, järjestötuista, typeristä kehityshankkeista, yritystuista, konsulttiselvityksistä, ylen toiminnoista, ruotsinkielestä, maahanmuutosta, kehitysyhteistyörahoista, puoluetuista, himasen hankkeista ja varsinkin TURHASTA BYROKRATIASTA.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #26

Ja sen jälkeen "aika moni" menee äänestyskoppiin ja raapustaa lappuun sellaisen edustajan numeron, jonka puolue on vuosikymmenet jakanut rahaa typeryyksiin, ja keksinyt omille kellokkaille uusia byrokraatin paikkoja.

Kun ne on ne muut jotka jakelee rahaa turhuuksiin, kun taas nää meidän jakamat ja saamat rahat on ihan oikein ja yhteiskunnan kehityksen kannalta kriittisiä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #28

Jos kysytään suomalaiselta, pitäisikö miljoona antaa yritykselle, jonka kassa pursuaa rahaa vai peruskoulun luokkakokojen pienentämiseen, 99,5% osaisi vastata kysymykseen oikein. Vaaleissa saatetaan kuitenkin äänestää makeasti hymyilevää ja twiittailevaa namusetää, jonka mielestä kaverien yrityksille pitää antaa rahaa lapsien kustannuksella. Ongelmana ei ole siis se, etteivätkö kansalaiset nyt suurinpiirtein tietäisi, mikä on julkisen rahan arvoinen peruspalvelu, vaan se, että vaaleissa käyttäydytään typerästi äänestämällä niitä rahaa kankkulan kaivoon heittäviä pellejä.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto Vastaus kommenttiin #29

Paska analyysi. Kaikki puolueet palkkaavat miljoonalla virkamiehiä, kukaan ei ole luokkakokojen pienentämisen tai pienyritysten verohelpotusten kannalla. Olemattomista vaihtoehdoista on vaikea olla äänestämättä väärin, jos ja kun suomalaisten usko joulupukkiin on vielä vahva.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #30

Kyllä nykypuolueidenkin listoilla on riittävästi ihmisiä, jotka haluaisivat mielummin leikata kuin paisuttaa valtiota. He vaan eivät saa puolueissaan riittävästi valtaa, koska äänestäjät eivät heitä riittävästi äänestä. Turhaan yrität antaa vaalikarjalle synninpäästöä.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #31

Ongelmana näissä puolueissa on puoluekuri. Stubbihan määrää nykyään jo pukeutumisenkin!

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #30

Lisäksi: mikä kirjoituksestani on paskaa analyysiä? Se, että kansalaiset äänestävät järjettömästi?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Naisten euro voitaisiin korjata sillä, että julkisilla aloilla kahden kuukauden vuosilomat lyhennettäisiin yksityssektroia vastaavaksi.

Naisjärjestöt kuitenkin haluaisivat palkat ylös, mutta lomaedut säilyttäen, ja päälle vielä irtisanomissuoja kuntauudistuksissa ja sote-uudistuksissa.

Matias Härkönen

Juu tää yks kaveri täällä on noita hyvin laskenut...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Työaika pitäisi lyhentää, että töitä riittäisi kaikille.

Matias Härkönen

Ei asia ole noin yksinkertainen. Jos työnantajalla olisi nyt esim. 5 henkeä töissä, niin nuo saattaisi tehdä sen 200 tuntia töitä viikossa (40h/hlö). Jos jokainen tekisikin 30h/hlö, niin töitä tehtäisiin yhteensä 150 tuntia joka mahdollistaisi lähes kahden uuden työntekijän palkkaamisen. Sitten kun työnantaja laskee, mitä maksaa järjestää näille terveydenhuolto, sairaslomat, tuuraukset, lomarahat jne. niin päätetäänkin olla palkkaamatta näitä.

8 tunnin työpäivä on minusta ihan sopiva ja toimiva. Sen sijaan en ymmärrä, miten valtiolla ja kunnalla voi olla tuollaiset lomaedut kaikkien muiden etujen päälle. Tulee kalliiksi veronmaksajille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Asia ei ole yksinkertainen, vaan vaatisi kokonaisvaltaista rakenneuudistusta.
Minusta 4-6 tunnin työpäivä olisi riittävä.
Olennaista on,että jokaisella pitäisi olla oikeus ja velvollisuus ansiotyöllään osallistua yhteiskunnan ylläpitämiseen. Ennen oikeus työhön oli perustuslailla turvattu.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #16

No kyllä se nyt aika selvää on, ettemme voi pitää yhteiskuntaa yllä 4 tunnin työpäivillä.

Olen samaa mieltä siitä, että jokaiselle pitäisi olla oikeus töihin. Liian suurella verotuksella on pilattu monien pienyrittäjien mahdollisuudet siihen. ALV raja tulisi ehdottomasti nostaa vähintään 50 000€.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Jos karsittaisiin turhia toimia niin neljäkin tuntia saattaisi riittää.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #20

Kansanedustajan keskimääräinen työaika jaettuna koko vuodella taitaa olla jotain tuota luokkaa. Ja näkeehän sen, että ei siellä mitään saada aikaiseksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #22

Ainakin ehtivät säätää enemmän lakimuutoksia kuin media pystyy seuraamaan.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Työn laadulla on myös merkitystä. Fyysisesti raskasta työtä tekevälle ehkä tehoikkain työtulos saavutetaan tekemällä 3t. työtä, 20 min.tauko, 3t. työtä.

Matias Härkönen

Ilman muuta tuolla on merkitystä. Joillakin aloilla työskennelläänkin esim. 24h ja sitten 3 päivää vapaata jne.

Nämä kuitenkin pitäisi olla soviteltavissa työnantajan ja tekijän kesken.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Matias, miten näet kuntasektorin virkaturhakkeiden työajan pidentämisen vaikuttavan kansantalouteen? Siis mikäli nämä, ei vain täysin turhat vaan suorastaan haitalliset, loiset miettivät vielä kuukauden lisää vuodessa italialaisessa lakossa keinoja haitata ihmisten elämää, niin miten tämä muuttaa mitään mihinkään suuntaan?

Työaika ja työttömyys ovat tosiaan ainoita joustavia muuttujia tässä tilanteessa. Ennustan lisää työttömyyttä ja reaalipalkkojen laskua.

Matias Härkönen

Jos nyt rehellisiä ollaan, niin kuntasektorillakin suurin osa työntekijöistä on sairaanhoitajia, opettajia, hammaslääkäreitä jne. Nykyiset pitkät lomat kasvattavat vain jonoja ja työt jää tekemättä. Eli näiltä osin näkisin, että lomaa voisi olla siinä missä muillakin.

Mitä sitten tulee kaiken maailman turhakkeisiin, niin ei muuta kuin pihalle vain. Esim. 5 vuoden irtisanomissuoja kuntayhdistyksissä on demokratian irvikuva. Siellä sitten istutaan suojatyöpaikoissa peukaloita pyörittelemässä.

Ennustan silti samaa kuin sinäkin, eli työttömyyttä ja reaalipalkkojen laskua. Ero eurosta voisi tietysti auttaa, mutta sitä ei edes harkita. Keinot suomen pelastamiseen alkavat olla vähissä. Sekin velka, joka nyt otetaan, menee pääosin harakoille. Ei järkeviin investointeihin, joka voisi ehkä tulevaisuudessa tuottaa jotain.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Onko suorittavan väen, siis yksinomaan terveysalan, lomat sitten edes kovin räikeät, itsellä ei ole asiasta mitään käsitystä?

Opettajat tietysti asia erikseen, mutta turhakkeina minä heitäkin pidän, vaikka hyvä on painonsa arvoinen kullassa. Että mitäs ne aikaan saisi kykkimällä kuukauden lisää homeisissa kouluissa. Toki ylipitkien lomien leikkaaminen palvelee kokonaisetua siinä mielessä, ettei lahjakkaat ihmiset kohtuuttomien etujen perässä ajatuisi näihin munattomille vätyksille tarkoitettuihin paimentajan hommiin ja menisi täysin hukkaan.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Ei tämä voi miehiä tarkoittaa. Kokoaikatyötä tekevät miehet tekevät normaalissa taloustilanteessa noin 300 työtuntia enemmän vuodessa kuin naiset. Tämä tieto on Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen viikkolomakkeesta laskettu.

Kokoomus tarkoittanee, että kun naisten työtunteja nostetaan se 20 %, heidän palkkojaankin voidaan nostaa 20 % ja ainainen narina naisen eurosta loppuu siihen hetkeen.

Parisuhteessa elävät miehet tekivat 1999 noin 8,5 tuntia enemmän yhteenlaskettua ansio- ja kotityötä kuin heidän kumppaninsa, kertoo työministeriön tutkimus asiasta. Kun parisuhteessa elävät naiset tekevät kokoomuksen ehdotuksen mukaisesti viikossa tuon 8,5 tuntia enemmän ansiotyötä, on perheenjäsenten työt tasan. Tämä lienee kokoomuksen tavoite.

Toimituksen poiminnat