Matias

Suomi ei ole taantumassa!

Olemme kuulleet sen nyt niin usein, että kaikki meistä ovat sen jo sisäistäneet. Vuodesta 2008 alkanut talouslama on vienyt Suomenkin taantumaan. Vai onko?

Virallisesti saatamme olla taantumassa ja nousemassa sieltä, mutta ongelmat ovat syvemmellä. Vaikka maailmanlaajuinen talouskriisi ei olisikaan jyllännyt, niin Suomen talous olisi joka tapauksessa sukeltanut jonkin verran. Meillä oli Nokia, Metsäteollisuutta ja teknologiateollisuutta. Nämä rahasammot on nyt pääosin menetetty.

Suurten ikäluokkien eläköitymisen piti aiheuttaa valtava työvoimapula. Todellisuudessa työttömyys on vain kasvanut ja ainut hyöty suurten ikäluokkien eläköitymisestä on ollut se, että työttömyys ei ole päässyt räjähtämään ihan käsiin.

Nyt Suomessa puhutaan paljon siitä, pitäisikö leikata vai jatkaa vain velanottoa ja elvyttää kunnes taantumasta noustaan. Presidentti Niinistö sanoi eilisessä puheessaan sen hienosti. "Kansakunta voi ylittää vaikean ajan elämällä velaksi, mutta sen varaan ei voi pysyvästi jättäytyä." Velkaantuminen on jatkunut nyt taloukriisin alusta saakka. Sen pysäyttäminen talouskasvulla vaatisi valtavaa talouskasvua. Suomessa tuollainen talouskasvu voitaisiin tällä hetkellä saada aikaiseksi vain omalla valuutalla.

Suomen ongelma ei ole taantuma, vaan se on rakenteellinen. Olemme tottuneet liian hyvään kultavuosinamme. Meillä on edessä leikkauksia. Voidaan väittää, että talouden taantumassa leikkaukset vain pahentavat tilannetta ja se voi olla totta. Emme kuitenkaan ole taloustaantumassa. Olemme rakenteellisessa taantumassa jossa kulumme ovat liian suuret tuloihin nähden. Ainoa tie ulos on kulujen leikkaaminen kestävälle tasolle.

Urpilainen väläytti jo että velkaantumistavoitteesta tingitään. Katainen yhtynee tänään samaan mantraan. Kukaan ei halua tehdä päätöksiä leikkauksista nyt, sillä vaalit on ensi keväänä. Sitä ennen on myös eurovaalit, eikä hallituspuolueiden suosio ainakaan kasva toteuttamalla leikkauksia, jotka olisivat välttämättömiä mutta epämieluisia. Velkaantuminen tulee siis jatkumaan ja vastuu annetaan seuraavalle hallitukselle.

Joutuuko seuraava hallitus tekemään vielä rajumpia leikkauksia vai jatkaako se samalla linjalla? Jos jatkaa, niin meidän tie on Kreikan tie. Lopulta asiosta päättää IMF ja maailmanpankki. Tätäkö haluamme?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Ei Suomi ole taantumassa. Tämä kurjistuminen on pysyvä olotila.

Matias Härkönen

Sitäpä juuri. Jos jatkamme velkaantumista yhtä hurjaa tahtia, niin olemme kohta oikeasti siinä pisteessä että emme pysty maksamaan velkojamme. Se tarkoittaa, että meitä aletaan "määräillä" muualta. Ensiksi yksityistetään kaikki tärkeät infrat, tämän jälkeen alkaa tulla muita ehtoja. Kaava on tuttu muualta.

Mieluummin heikkenevät palvelut nyt, entä kuin täydellinen kontrollin menetys myöhemmin.

Pekka Iiskonmaki

#2
Suomella on suuret eläkerahastot ja niiden puhaltaminen on lainanantajien tavoite.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #7

Tuopa ei olekaan käynyt mielessäni. Mutta joo, kuulostaa järkevältä.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Asioista päättää jo IMF koska suomalaiset eivät halua muuttaa mitään.

Koko eurooppa kärsii, koska liikelaitokset, kaikki, saivat painaa rajattoman määrän rahaa, jota valtiot eivät ole tehneet.

Rahaa ei ole, jos ei ole velkaa. Valtion tulisi itse painaa rahansa, ja antaa itselleen velkaa. Miksi. Siksi, että rahaa palaa aina sinne, mistä se lähtikin, fiat järjestelmän ydin. Eli kun yksityinen pankki sen tuottaa, se palaa sinne pankkiin, ja valtio jää tyhjätaskuksi, tai vielä korkovelkaan, kuten on hurjaan vauhtiin nähty. Vuosi vuodelta suomenkin velka kasvaa, ensin tasaiseksi, ja nyt jo hyvin nousevasti.

Valtiot antoivat tähän luvan huomaamattaan, euhan sen päätti. Taisi se eu mainostaa asiaa niin vähän, että yksi " pieni" muutos ei mitään tee.

Paitsi nyt sitten johtaakin sisäänrakennetun inflaation myrskyyn.

Matias Härkönen

Ei tässä maassa voi muuttaa mitään, sillä jokaiselle pienellekin asialle on oma etujärjestönsä. Yleensä vielä tuon etujärjestön menot maksetaan valtion piikkiin. Esim. Koitappa leikata taiteilijoilta jotain. Ovat heti kadulla. Silti suuri osa taiteilijoista elelee eri yhdistysten tai valtion antaman tuen turvin. Ja yhdistykset saavat rahansa valtiolta....

Matias Härkönen

Keskuskauppakamarin tänään julkaisema kymmenen kohdan kuntoutusohjelma on hyvä ja voin sen allekirjoittaa täysin.

http://kauppakamari.fi/2014/02/05/kymmenen-kohdan-...

Myös Usari teki tuosta jutun.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/66287-kova-leikkau...

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Ulkomaisille opiskelijoille pitää laittaa lukukausimaksu. Meillä ei tällä hetkellä ole varaa kouluttaa koko maailmaa ilmaiseksi.

Tilanne korjaantuu osaltaan kun tämä maailman halaaminen ja koko maailman sosiaalitoimistona oleminen lopetetaan.

Tästäkin taloudellisesti järkevästä ehdotuksesta nousisi karmea parku ja rasistikortti heiluisi heti. Jokaiselle älyttömälle rahanjakamiselle löytyy niin paljon puolustajia ettei rahanjakoa saa loppumaan.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

"Voidaan väittää, että talouden taantumassa leikkaukset vain pahentavat tilannetta ja se voi olla totta. Emme kuitenkaan ole taloustaantumassa. Olemme rakenteellisessa taantumassa jossa kulumme ovat liian suuret tuloihin nähden."

En ymmärrä mitä tarkoitat tällä. Kyllähän findikaattorinkin kuvaajista näkee, että olemme melkoisessa taantumassa:
http://www.findikaattori.fi/fi/3
http://www.findikaattori.fi/fi/48
http://www.findikaattori.fi/fi/6

Velkaantumalla emme ole esimerkiksi vielä siirtäneet tätä taantumaa kovin voimakkaana palveluihin. Kulumme ovat tällä hetkellä toki liian suuret tuloihin nähden. Hyvä puoli asiassa on kuitenkin se, että aika merkittävä osa taantumaa liittynee euron nykyiseen kurssiin ja euroalueen tilaan (johtuen EKP:n deflaatiopolitiikasta), eikä ainakaan vielä täydelliseen rakenteelliseen kilpailukyvyttömyyteen.

Jos siis aloitamme leikkaukset nyt, emme voine kovin hyvää fiskaalikerrointa odottaa. Varsinkin kun hallituksessa on kepua lukuunottamatta kaikki merkittävät julkisen sektorin lihottajat. Kenen fiskaaleja leikattaisiin ja kenen hiekkalinnat potkittaisiin rikki. Ei onnistu, hallitus kaatuisi. Käytännössä voidaan vain leikata sieltä, josta kaikkein vähiten kannattaisi.

Matias Härkönen

Tarkoitan sitä, että meille tämä ei ole vain väliaikainen taantuma joka johtuu maailman taloustilanteesta. Siitäkin juu, mutta ongelma on se että vaikka lähtisimme nousuun niin samoihin lukuihin mitä meillä oli ennen taantumaa on vaikea päästä. Ongelma on siis rakenteissa. Kulutamme tällä hetkellä liikaa eikä siihen ole nähtävissä mitään muutosta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Joutuuko seuraava hallitus tekemään vielä rajumpia leikkauksia vai jatkaako se samalla linjalla? Jos jatkaa, niin meidän tie on Kreikan tie. Lopulta asiosta päättää IMF ja maailmanpankki. Tätäkö haluamme?"

Velan suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2013.

Suomi 53,6%
Kreikka 156,9%.

Kuinka kauan voisimme jatkaa nykyistä velanottotahtia, jotta pääsisimme Kreikan tasolle?

Samaan syssyyn voi kysellä, mitä tuolle Kreikan velkasuhteelle tapahtui sen jälkeen kun Kreikassa aloitettiin säästökuuri?

Matias Härkönen

Kreikan ongelmat alkoivat jo aiemmin. Pitääkö välttämättä päästä samalle tasolle ennen kuin herätään? Tänä vuonna tuon suhteen odotetaan nousevan jo yli 60%, eli aika moisia nousuja. Se että se nousee yli 60% tarkoittaa sitä että suomi rikkoo allekirjoittamiaan sopimuksia. Onko niillä siis mitään väliä?

Kreikassa velkasuhde vain kasvoi, mutta ei kaikesta voi syyttää vain ja ainoastaan säästökuuria. Tuskin se olisi laskenut jos Kreikka olisi jatkanut velkaantumistaan eikä asiaan olisi puututtu?

Kreikka saattaisi jo olla jaloillaan jos se ei olisi joutunut Troikan käsittelyyn ja olisi ottanut oman valuutan käyttöön. Meidän tulee reagoida, ennen kuin Troikka on täällä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Niin, en ehdottanut että odotetaan että päästään samalle tasolle ennen kuin aletaan toimia. Yritin tuoda esiin, että olemme hyyyvin kaukana Kreikan tilanteesta, ja siksi voimme vielä olla kärsivällisiä säästöjen kanssa.

Kreikan osalta ei toki voi kaikesta syyttää säästökuuria, mutta keskeistä on kuitenkin se, että säästöillä väärässä tilanteessa on ollut huomattavasti arvioituja suuremmat negatiiviset seuraukset. En oikein näe siinä mitään mieltä, että lähtisimme ampumaan itseämme jalkaan ja nitistäisimme tässä tilanteessa talouskasvua ihan vain siitä syystä, että joku arvasi väärin silloin kun hallitusohjelmaa tehtiin.

Niin, ja tuosta 60% rajastakin voi toki kysellä, kuinka monella samaa sopimusta noudattavalla maalla on velkasuhde lähellekään samalla tasolla?
Saksa tulee omalla 81% velkasuhteellaan troikan kärjessä julistamaan, miten Suomen 60% ylitys on vakava rikkomus, joka vaatii toimenpiteitä?

Palataanko asiaan siinä vaiheessa kun ensimmäinen poliitikko ottaa uudelleen käyttöön termin "jakovara"?

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #13

Kreikan leikkaukset ja suomen mahdollisia leikkauksia ei mielestäni voi oikein verrata. Kreikan tilanne on ja oli ihan eri. Toki leikkaukset pitää kohdistaa niin, että se haittaa mahdollisimman vähän talouskasvua.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #17

Okei, voisitko jatkaa seuraavaa: Kontraktiivisen finanssipolitiikan seuraukset Suomessa ja Kreikassa ovat erilaiset siksi, että...

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #26

...meillä on erilainen talouden rakenne, erilainen lähtötilanne, erilainen politiikka yleensä, erilainen veronmaksu halukkuus, toimivat infrat jne.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #28

Tuo tarkoittaisi sitä, että hallitus tekisi lähes optimaalisia leikkauksia. Näin ei suinkaan tule käymään, vaan leikkaukset todellakin tulevat olemaan Kreikka-tyyppisiä. Syy tähän on yksinkertaisesti se, että kaikki hallituspuolueet haluavat suojella omia jo rakentamiaan julkisen sektorin hiekkalinnoja.

Siitä olen samaa mieltä, että optimaalisilla leikkauksilla voisi ollakin melkoisen hyvä kerroin ja merkittävä osa niistä kannattaisi varmaan jo aloittaa. Niitä leikkausia, jotka yksinkertaisesti skaalaavat jotain sinänsä järkevää palvelua pienemmäksi, lykkäisin vielä. Katsoisin ainakin tämän vuoden mihin EKP:n rahapolitiikka on menossa ja miltä maailma näyttää. Jos siis en saisi erota eurosta.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #29

Valitettavasti, niin aika pitkälle se mennee juuri noin. Mutta paljon on kuitenkin sellaista leikattavaa mistä voi leikata ja paljon on sellaisia rakenteellisia muutoksia joita voitaisiin tehdä jos haluttaisiin. Tämä hallitus on vain täysin toimintakyvytön..

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #13

"Saksa tulee omalla 81% velkasuhteellaan troikan kärjessä julistamaan, miten Suomen 60% ylitys on vakava rikkomus, joka vaatii toimenpiteitä?"

Saksan näkökulmasta Suomi on kuitenkin uganda. Jos he uskovat sen jotenkin palvelevan omaa etuaan, niin... Voisivat kulissien takana esimerkiksi uhata, että asia nousee esille, jos vaikkapa Liikanen äänestää Weidman rulea vastaan.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Kreikalla on nyt enemmän velkaa kuin kriisin alussa. Tulot ovat romahtaneet. Typerällä politiikalla on tuhottu koko valtio eikä minkäänlaista toivoa ole. Kreikka ei koskaan pysty maksamaan velkojaan, ja maassa on aiheutettu valtava sosiaalinen kriisi jonka hintalappu selviää aikanaan.

Haluammeko me tätä samaa ?

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Leikkaaminen ja veronkorotukset vain pahentavat tilannetta. Esimerkiksi esitetty 5% palkkojen leikkaus pienentää verokertymää ja ihmisten ostovoimaa. Ostovoiman pieneneminen pienentää verokertymää lisää ja valtionvelan ja verotulojen suhde vain kasvaa.

Ongelma ei ole valtionvelka vaan viennin hiipuminen ja siitä johtuva tulojen ja menojen epäsuhta.

Me tarvitsemme lisää tuloja ja niitä saadaan oikealla rahapolitiikalla. Vienti pitää saada vetämään ja se onnistuu euron ulkoista arvoa alentamalla. Tästä voi tällä hetkellä päättää vain EKP.

Tällä hetkellä EKP:n rahapolitiikka eli liian kallis euro on sopivaa vain Saksalle ja muut euromaat kärvistelee lamassa. Tämä on täysin itse omilla poliittisilla päätöksillä aiheutettua. Tämän voi myös poliittisilla päätöksillä muuttaa.

Valuutalla ei ole väliä kunhan rahapolitiikka on oikeanlaista. Euro olisi meille sopiva valuutta jos voisimme vaikuttaa rahapolitiikkaan.

Helpoin tapa (ei poliittisesti) ulos tästä kriisistä olisi paluu omaan kelluvaan valuuttaan.

Toinen tapa on saada EKP muuttamaan rahapolitiikkaansa meille sopivammaksi. Tätä odotellessa voimme vain heilutella käsiä.

Matias Härkönen

Rahapolitiikasta olen pitkälti samaa mieltä ja ongelmamme on nimenoman viennin hiipuminen. Nousua ei kuitenkaan ole näkyvissä, joten jokainen penni pitää tällä hetkellä miettiä tarkoin.

Se että leikataan ei tarkoita aina sitä, että se pienentää ostovoimaa. Kenen ostovoimaa pienentää esim. paljon puhuttu kehitysapu?

Valtionvelka ei itsessään ole ongelma jos tulot ja menot ovat suhdassa, mutta kuten sanoit nyt ei ole. Pitää siis karsia menoja.

Miten pitkään luulet että voimme velkaantua? Mikä pitäisi kasvuvauhdin olla, että velkaantuminen saadaan pysäytetty jos kulut ovat samansuuruisia kuin nyt? Entä millä kasvuvauhdilla sitä voitaisiin alkaa lyhtentämään?

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Kehitysapu pitäisi lakkauttaa nin kauan kun sitä maksetaan velkarahalla. Myös muu rahankylväminen ulkomaille pitää lopettaa.

Jos rahapolitiikkaan ei haluta vaikuttaa jää ainoaksi vaihtoehdoksi ottaa lisää velkaa ja investoida se uuteen vientiin tähtäävään yritystoimintaan.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #16

On muitakin vaihtoehtoja, kuin se että valtio ottaa velkaa ja investoi. Luodaan yrityksille sellaiset olosuhteet, että täällä voi ja kannattaa toimia. Viron mallin mukaisesti voidaan esim. verottaa voittoja vasta kun ne nostetaan ulos yrityksestä. Tämä antaa yrityksille rahaa investointeihin.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén Vastaus kommenttiin #18

Tästä olen täysin samaa mieltä. Viron mallin mukainen yritysverotus antaa yrityksille mahdollisuuden kasvaa ja palkata lisää väkeä. Byrokratian purkaminen ja rahoituksen saannin helpottaminen on myös tärkeää.

Yksinkertainen tapa saada lisää verotuloja olisi poistaa ravintoloilta alkoholivero ja kaikki aukioloaikoja koskevat rajoitukset. Tällä saataisiin varmaan 100.000 uutta työpaikkaa.

Kumpikaan ehdotus ei tule koskaan toteutumaan, koska politiikkaa ei tehdä talouden tai työpaikkojen ehdoilla. Politiikka perustuu kulloinkin vallalla olevaan ideologiaan ja yksittäisten politiikkojen haluun holhota ja päättää mikä on meille sopivaa ja mikä ei.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #19

Erilaisten säädösten höllentäminen on myös erinomainen idea työllisyyden parantamiseksi. Moni joka haaveilee yrittäjyydestä luovuttaa viimeistään siinä vaiheessa kun tutustuu sääntöviidakkoon. Olikohan se iltasanomissa vai missä, jossa oli jokin aika juttua siitä miten onta eri lupaa esim. ravintola tarvitsee...

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Poliitikot puhuvat rakenteellisesta ongelmasta, joka suomeksi tarkoittaa että EKP harjoittaa rahapolitiikkaa joka ei meille sovi.

Oikea kysymys kuuluu kuinka iso lasku meille tulee ennenkuin järki voittaa ja tosiasiat tunnustetaan?

90-luvulla jälki oli aika karmeaa ennenkuin Mauno Koiviston ja Kalevi Sorsan ajamasta ideologiaan perustuvasta vahvan markan politiikasta luovuttiin.

Poliitikot leikkivät meidän kaikkien tulevaisuudella ja hyvinvoinnilla, mutta se ei heitä kiinnosta kun pitää taistella Brysselin hyväpalkkaisista suojatyöpaikoista.

Matias Härkönen

Koska EKP:n politiikaan emme paljoakaan voi vaikuttaa, niin siihen on parempi sopeutua kunnes se muuttuu. Oma veikkaukseni on, että niin kauan kun laskua voidaan kasvattaa niin sitä kasvatetaan. Poliittisesti se on paljon mukavampaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jos se olisi muuttuakseen niin se olisi muuttunut jo.

Ikävintä on, että tässä pitää ensin ajaa joko päin seinää (velkakasa hulluuksiin) tai rotkoon (leikataan taloutemme hengiltä). Ei tätä sirkusta pidetä pystyssä kuin Draghin lupausten voimin.

Jos kerran markkinat luottavat Draghiin niin miksemme sitten mekin? Tehköön sitten kaikkensa, kuten lupasikin.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kuten Björn Walhroos totesi telkkarissa vähän aikaa sitten, ei esim. suomalaisilla metsäyhtiöillä niin valtavan huonosti mene. Kuten ei kemian teollisuudellakaan (Neste). Nokian kännyköillä ja terästehtailla kyllä. Ongelma on vain se, ettei metsäyritykset investoi Suomeen ja ovat harkitsemassa toiminnan supistamisia tai lakkauttamisia täältä. Sitä se globalisaatio teettää, mutta kuinka huonosti metsäyhtiöillä menisi, jos eivät olisi maailmalle lähteneet, raaka-aineiden ja asiakkaiden luokse?

Kristillisdemokraattien kansanedustaja ehdotti jo sisäistä devalvaatiota, eli palkkojen leikkausta. Voin esityksen ymmärtää, sillä markka-aikaan toteutetut ulkoiset devalvaatiothan toimivat samoin vaikutuksiltaan? Kuitenkin esitys tyrmätään yllättävän yksimielisesti monelta eri taholta. Mikään henkilöstöryhmä ei todellisuudessa halua nähdä tilipussinsa kaventuvan.

Raimo Sailas ja muutkin ovat moittineet opiskelijoiden makaamista opintojensa äärellä. Nuoruus on kuitenkin ihmisen parasta aikaa ja meillä on vain yksi elämä, joten minusta on ehdottoman tärkeää tehdä sinä aikana jotain muutakin kuin tunnollisen työmuurahaisen tavoin valmistautua työelämään. Kuinka moni meistä katuu vanhempana asioita, jotka jäi nuorena toteuttamatta? En tarkoita passiivisen lorvailun tai bilettämisen huoletonta lisäämistä, vaan sellaista itsensä toteuttamista, joka antaa eväitä ja avartaa elämänkatsomusta. Sellaista, josta on hyötyä työelämässäkin. Sitäpaitsi opiskeluikäisellä nuorella henkinen kasvu aikuiseksi voi olla vielä kesken.
Opintojen pitkittymien johtuu myös työssäkäynnistä, jonka vasta havaittiin olevan hyväksi opintojen päätarkoitukselle, eli ammattiinsa työllistymiselle.

Hyvinvointivaltion lienee ikuinen ongelma on se, että liian moni odottaa saavansa siltä enemmän, kuin itse koskaan pystyy antamaan. Pitäisi kuulemma olla töissä aina vain pidempään. Miten voitaisiin vaikuttaa siihen, etteivät ihmiset harkitsisi pois töistä jättäytymistä erilaisiin syihin vedoten, kun viisikymmentä tulee mittariin? Siitäkin huolimatta, että on sellaisia, jotka eivät saa töitä vaikka haluaisivat. Olen kuullut jonkinlaisena sankaritarinana kerrottavan, heittäytymistä "pois oravanpyörästä".

Kun työpaikan suorat irtisanomiset on pystytty välttämään jonkinlaisin eläkejärjestelyin, niin asia kuittautuu sillä ja kaikki tuntuvat olevan tyytyväisiä. Vaikka taas lisättiin niitten ihmisten määrää, jotka elävät toisten kustannuksella.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

"Kristillisdemokraattien kansanedustaja ehdotti jo sisäistä devalvaatiota, eli palkkojen leikkausta. Voin esityksen ymmärtää, sillä markka-aikaan toteutetut ulkoiset devalvaatiothan toimivat samoin vaikutuksiltaan? Kuitenkin esitys tyrmätään yllättävän yksimielisesti monelta eri taholta. Mikään henkilöstöryhmä ei todellisuudessa halua nähdä tilipussinsa kaventuvan".

Sisäinen ja ulkoinen devalvaatio on ihan eri asia. Sisäisessä devalvaatiossa palkat laskee, mutta asuntolainaa pitää edelleen maksaa sama summa. Ostovoima laskee ja kotimarkkinat sukeltaa kuten Kreikassa on käynyt.

Ulkoisessa devalvaatiossa vain tuontitavarat kallistuu.

Toimituksen poiminnat