Matias

Kehitysapu täysremonttiin

Kehitysapu on aihe, joka herättää aina tunteita ja keskustelua. Toiset haluavat lisätä sitä, toiset leikata. Suomen tämänhetkinen kehitysapu on noin miljardin euron luokkaa vuosittain. Kansainvälisesti summa on noin 100 miljardia vuodessa.

Eniten keskustelua käydään kehitysavun hyödyllisyydesta. Kehitysapuun liittyy paljon korruptiota ja erilaisia petoksia.  Action Aidin tekemän varovaisen arvion mukaan vain noin puolet avusta menee perille. Asiantuntija Erkki Pennasen mukaan Suomen kehitysavusta vain murto-osa. Olisiko aika miettiä tehokkaampia malleja?

Oma ehdotukseni mukailee pitkälti kiva.org organisaation linjaa. "Lainataan" rahat ja pyydetään ne takaisin. Kiva.orgin idean mukaisesti, voisimme antaa ns. "mikrolainoja" suoraan sen maan kansalaisille ja yhteisöille, joita haluamme auttaa. Pieni kyläyhteisö voisi esim. yhdessä ottaa lainan, jolla rakentavat kastelujärjestelmän pelloille. Pellot tuottavat paremmin ja laina voidaan maksaa pois. Lainat voitaisiin kohdistaa köyhille ja muille haavoittuvassa asemassa oleville. Muutaman sadan euron lainalla, voi joku ostaa pienen pläntin peltoa ja ryhtyä viljelijäksi. Toinen voi hankkia karjaa, lypsää maitoa ja myydä sen eteenpäin.

Mallissani suurin osa rahoista saataisiin aina takaisin. Yhtä miljardia voi periaatteessa pyöritellä ikuisesti ja auttaa ihmisiä moninkertaisesti. Rahat menisi suoraan lainaajalle. Luottotappiota tulisi varmasti silloin tällöin, mutta esim. kiva.orgilla 99% lainoista maksetaan takaisin. Ja mieluummin pienet luottotappiot kuin miljardi euroa "hukkaan" joka vuosi. Kymmenessä vuodessa suomella olisi jo 10 miljardin euron salkku, jota voisi "lainata" yhä uudelleen ja uudelleen. Tuon jälkeen tuota ei varmaan tarvitsisi enää edes kasvattaa vaan voisimme "säästää" tuon miljardin vuodessa ja pyörittää vain tuota rahastoa.

10 miljardin salkulla joka "vaihtaisi omistajaa" vuosittain (laina-aika esim. 1 vuosi), vastaisimme kymmenestä prosentista koko maailman kehitysavusta. Uskoisin myös, että tällainen malli olisi paljon tehokkaampi kuin mikään muu tähän mennessä. Ihmiset voisivat itse vaikuttaa suoraan omaan elämäänsä. On toki kohteita, joissa tarvitaan ihan erilaista apua tai koulutusta, mutta tässä olisi hyvä alku.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän amgs kuva

Hyvä idea, mutta se on vain yksi idea. Kehitysyhteistyön täysremontti vaatii enemmän eikä se kenties voi tapahtua ilman muiden maiden remontteja omissa kehitysavussa. Yhteistyötä tarvitaa avun antavien maiden välillä.

Matias Härkönen

Yhteistyötä varmasti tarvitaan, mutta joskus tarvitaan myös rohkeita ratkaisuja. Suomi "pienenä" tekijänä voisi olla ensimmäisiä jotka tätä kokeilisi ja sittenpähän näkisimme tulokset. Nyt on vuosikausia jatkettu tätä aika "tehotonta" linjaa.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Mikrolainoilla on ollut myös karmeita seurauksia. Pahimmissa tapauksissa mikrolainan takaisinmaksu on epäonnistunut ja sama henkilö on hankkinut useita mikrolainoja maksaakseen edellisiä takaisin. Kyseessä on pikavippikierteen kehitysmaaversio.

Tästä on uutisoinut esim. Yle: http://yle.fi/uutiset/mikrolainojen_kaantopuoli_ko...

Matias Härkönen

Asioilla on varmasti aina myös huonot puolensa. Kehitysavusta varmasti osa on mennyt aseisiin ja sitä kautta maksanut ihmisten henkiä. Ehtoja voidaan miettiä ja ketään ei esim. huonon satovuoden jälkeen tule kiusata.
Toisaalta mikrolainat on jo auttanut miljoonia.

Pekka Iiskonmaki

Suomi tukee muita velaksi. Ei kuulosta kovin järkevältä.

Matias Härkönen

Nythän tuo miljardi euroa käytännössä lahjoitetaan ja siitäkin suuri osa menee korruptioon. Ehdotan että samalla rahalla autetaan suoraan yksittäistä ihmistä tai pientä yhteisöä. Kun he pääsevät polvilleen ja maksavat lainan takaisin niin sama raha voidaan käyttää uusiksi seuraavalle. Fiksumpaa ja tehokkaampaa mielestäni kuin rahan upottaminen pohjattomaan kaivoon.

anita frisk

Tämä mikrolainaesitys on sinänsä hyvä mutta valitettavan utopistinen. Jos miljardeja ruvetaan liikuttelemaan tuolla systeemillä, niin ne samat ahneet korruptiokoijarit keksivät kyllä tavalla tai toisella keinon haalia ne itselleen kuten suuren osan kehitysavustakin. Aika avuton siinä on lypsäjänainen kun vallanpitäjä saapuu käsi - ja ase - ojossa vaatimaan ansaitsematonta osuuttaan.

Koska kehitysapu on vuosikymmenien aikana osoittanut tehottomuutensa, sen voisi lopettaa kokonaan ja käyttää näin säästyneet varat suoraan katastrofiapuun, jossa käsittääkseni kontrollikin toimii paremmin. Tuolla sadalla miljardilla saisi jo huikeasti aikaan luonnonmullistusten runtelemilla alueilla, samoin varoja voisi kohdentaa pakolaisleirien olojen parantamiseen. Eivät maailmasta katastrofit lopu.

EU-maat maksavat koko 100 miljardin potista yli puolet, Suomikin yli prosentin. Ei pitäisi viisimiljoonaisella kansalla olla hävettävää. USAlla, Japanilla, Venäjällä, Australialla, Kanadalla sun muilla sitten sitäkin enemmän.

Pienimuotoinen henkilökohtainen auttaminen tuntui mukavalta, ostaa joululahjaksi vuohia tai sikoja kehitysmaiden ihmisille. Sekin sitten oli kuulemma huijausta. Naisten pankista puhuttiin paljon, en tiedä miten toiminta on kehittynyt. Parasta toivon.

Matias Härkönen

Kehitysapu on toki monella mittarilla mitaten ollut tehotonta, mutta hyvääkin sillä on joka tapauksessa saatu aikaiseksi. Huijareita on aina, mutta tässä puhutaan pienistä summista per hlö. kun yksi henkilö saa esim. 1000€ lainan, niin tuskin siellä heti sataa korruptoitunutta rosvoa on kimpussa. Lainat voisi myös järjestää niin, että suomi lainaa sen korottamasti ja toisessa päässä järjestäjä saa pitää "pienen" koron lainasta järjestelypalkkiona. Työllistävä vaikutus + ei tarvitse itse olla järjestämässä kaikkea. Toki noita järjestelijöitä pitäisi ainakin pistotarkastella.

Korruptiosta emme varmaan koskaan pääse lopullisesti eroon. Edes suomessa.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve,

Mielestäni kaikki kehitysapu pitäisi käyttää koulutukseen, perus- ja jatko-. Ja erityisesti tyttöjen koulutukseen. Poikia pitää myös kouluttaa, mutta tyttöjen koulutus tuottaa tehokkaammin hyvinvointia.

-Rauhaa

Matias Härkönen

Monesti ongelma on, että köyhillä ei ole varaa laittaa lapsiaan kouluun. Jos he pääsevät jaloilleen, saattavat he laitta lapsensa kouluunkin. Siinä olet oikeassa, että koulutus on avain hyvinvointiin. Toisaalta siellä missä on pulaa ruuasta ja viljelysmaasta, ei paljoa insinöörintutkintokaan auta.

Käyttäjän heikki1k2auvinen kuva
Heikki K. Auvinen

Matias,

Kannatettava ajatus panna kehitysapu täysremonttiiin. On kuitenkin tehtävä selkeä ero ns. teknisen avun ja kehitysavun ohjelmien välillä.

Ensin mainitut ohjelmat toteutetaan maissa, joissa on ollut aikaisemmin yhteiskuntajärjestelmä ja teknis-taloudellinen infrastruktuuri (esimerkiksi sosialismi), josta on halutaan siirtyä toisenlaiseen järjestelmään.

Näiden maiden ohjelmat eroavat kehitysmaiden ohjelmista, koska siirtymätalousmaiden ihmisten osaamistaso on korkeampi. Tarvitaan vain kansakoulun lukukirjan "hölmöläistarinoiden" Mattia, joka neuvoo mitä tulee tehdä.

Matilla olisi myös töitä ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. UM:n palveluksessa on ihmisiä, joilta puuttuu muun työelämän kokemus. Kun tullaan suoraan yliopistoista ministeriön palvelukseen on
ihan luonnollista, että toiminnassa tapahtuu kohdistamis- ja mittakaavavirheitä.

Ne olisi helposti korjattavissa, jos tehtäviin kunnon arviointiselvitys ohjelmien tehokkuudesta EU:n
jäsenyyden aikana, jolloin UM:n toiminta on ollut sekä itsenäistä että EU-politiikan vaikutuksen alaista.

Toimituksen poiminnat