Tiedote matkustaville!
Oletko lähdössä lomalle? Mikäli aioit lentää, on sinun hyvä huomioida seuraavat seikat ja vihjeet.
1. Lentoon voi tulla tekninen vika ja voit joutua tekemään hätälaskun. Voit jopa kuolla, mutta 99.9% hätälaskuista suoritetaan varmuuden vuoksi ja aina lähimmälle kentälle. Jos selviät hengissä, muista haukkua lentoyhtiö, matkanjärjestäjä ja pilottikin.
2. Kannattaa huomioda, että valitsee sellaisen matkanjärjestäjän, jolla on ympärivuorokautinen päivystys kaikilla maailman lentokentillä hätälaskuja varten. Näin saat heti tuoreimman tiedon siitä, miksi kone laskeutui ja odottaminen on paljon mukavampaa kun tiedät että vika johtui esim. öljyvalon syttymisestä. Varaudu kuitenkin siihen, että odotusaikasi tuskin siitä lyhenee. Pari tekstiviestiä silloin tällöin ei todellakaan ole mitään viestintää.
3. Valitessasi edellämainitun matkanjärjestäjän, voit myös olla varma että heillä on jatkuvasti lämmin ruoka odottamassa hätälaskeutujia. Kun kerran vakavasta onnettumuudesta on selvitty hengissä, niin seuraavana on varmasti ruoka mielessä. Tuolloin on oikein mukavaa kun lämmin ruoka on valmiina ja voit syödä niin monta ateriaa kuin haluat.
4. Varmistu myös siitä, että matkanjärjestäjä on huolehtinut paikan päälle kunnon elintarvikemyymälän, mikäli ruokaa ei kuitenkaan olisi riittävästi. Näin varmistut siitä, ettei mikään pikkukioski yritä syödä rahojasi pienellä valikoimalla. Minimivaatimuksena on, että tuo elintavikemyymälä on auki vuoden jokaisena päivänä. Apteekki on myös plussaa.
5. Matkanjärjestäjän tulee myös huolehtia siitä, että kaikille matkustajille on hankittu asianmukaiset viisumit kaikkiin ylilentomaihin. Näin hätälaskun tapahtuessa voi suunnata vaikka kaupungille shoppailemaan.
6. Mikäli hätälasku tapahtuu iltamyöhään, vaadi matkanjärjestäjältäsi vähintään 4 tähden hotellia. Vain halpalentoyhtiöt ei tarjoa tätä ominaisuutta, vaan tyrkyttävät sinut lentokentän lattialle nukkumaan heidän vilteillään. Jos niitä nyt vilteiksi voi edes sanoa.
7. Jos ruoka myöhästyy yli 4 tuntia ja olet edellisen kerran saanut ruokaa vasta juuri ennen koneen hätälaskua, jätä ruoka syömättä ja kerro että se oli syömäkelvotonta. Selviät todennäköisesti hengissä, mutta voit saada paremmat korvaukset matkanjärjestäjältä. Mahdollisesti voit myös päästä koko valtakunnan julkkikseksi.
8. Jos he aamulla yrittävät tyrkätä sinulle jotain helvetin keksiä ja mehua, älä syö niitäkään. Mikä helvetin aamupala se on? Kuka sellaisella elää? Ja että ihan tuhansien kilometrien päästä kehtaavat sellaista lähettää.
9. Vahdi lentohenkilökuntaa koko ajan. He tuskin yrittävät mitenkään parantaa matkustajien asemaa, vaan yrittävät päästä lentokentän lounge tiloihin nauttimaan alkoholipitoisia huurukkeita. Kun lopulta pääsette matkaan, niin huomaat sen heidän virneistään. Muista kertoa heille, että tästä ei tuolla iloisella virneellä selvitä.
10. Hae aina korvauksia kovalla kädellä. Kahden viikon rannalla löhöilyn jälkeen, tämä yksi vuorokausi on tehnyt koko lomastasi helvetin.
Näillä ohjeilla pääset pitkälle. Hauskaa lomaa!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Lentomatkailun ABC
Kun katsoo näitä valituksia, niin oli pakko laatia. Luulisi jokaisen ymmärtävän tuollaisessa tilanteessa, että kaikki ei voi mennä kuin strömsössä. Mutta ei.... vali vali vali. Liekö peräti Suomalaisten kansallinen piirre?
http://yle.fi/uutiset/hatalaskun_tehnyt_kone_paasi...
Jep, jep, onhan se nyt ihme, kun ei Samaran kentällä pystytä järjestämään edes lihapullia ja mummon muussia, vaikka niitä sai siellä Phuketissakin...:)
Juu, jottain kamalaa tarjosivat ja vaikka oli kuinka nälkä, niin syödä ei voinut. Ja aamupalaksi keksiä ja mehua. Kamalaa!
Minä en itse tykkää lentokoneista. Jokin lentokammo minulla on.
Se alkoi hiljattain. En tiedä miksi.
Itse olen päässyt siitä ylitse. Jos tippuu, niin tuskinpa sille sitten mitään voi!
Lentomatkustaminen on matkustusmuodoista itse asiassa kaikkein turvallisin. Toki tämä on keskimäärin. Esimerkiksi nämä joidenkin maiden junaturmat sun muut ovat hieman toisella tolalla kuin täällä meillä. Toisekseen kyllä VR pitää hinnoittelullaan huolen siitä, ettei turmien yhteydessä pääse väestörekisteri tyhjenemään.
Lentokoneturmat ovat yleensä vain paljon dramaattisempia kuin autoilijoiden hirvikolarit ja silloin kun putoaa ja rytisee (eritoten vesistölaskeutumiset) niin kato on kovaa. Se luo vaikutelman vaarallisesta matkustusmuodosta.
"Lentomatkustaminen on matkustusmuodoista itse asiassa kaikkein turvallisin."
Tuo ei varmaankaan pidä paikkaansa. Lentäminen on luonteeltaan hyvin turvatonta, siitä kuitenkin tehdään mahdollisimman turvallista leegiolla erilaisia kontrolleja, varotoimia, teknisiä tarkastuksia, j.n.e.
Kun verrataan eri matkustusmuotojen turvallisuutta keskenään, niin ei oikeastaan ole oleellista yksittäisen matkustajan kannalta se kuinka monta kilometriä on matkustanut ilman onnettomuutta. Lentomatkustamisen tilastollinen turvallisuus määräytyy nimenomaan matkakilometrien valossa. Matkustajan kannalta ei kuitenkaan ole kovin lohduttavaa tietää, että 4000 kilometriä on matkustettu ongelmitta ja onnettomuus tapahtuu vasta sen jälkeen.
Suomessa tehdään noin kaksi miljardia henkilöautomatkaa vuodessa. Tilastollisesti noin yksi kahdestamiljoonasta reittilentomatkasta päätyy onnettomuuteeen. Kun vertailu tehdään matkamäärien suhteen, niin onnettomuuksia tapahtuisi lentokoneilla Suomessa pari kappaletta joka päivä, jos niillä tehtäisiin yhtä monta matkaa kuin henkilöautolla. Henkilöauto-onnettomuuksissa kuolee vuodessa kuitenkin vain suurin piirtein yhtä monta ihmistä kuin keskimäärin yhdessä suuremmassa lento-onnettomuudessa. Lisäksi ainakin auton ajajalla itsellään on merkittävä valta vaikuttaa onnettomuuden todennäköisyyteen. Lentokoneessa on sananmuukaisesti "herran hallussa".
Vihjaatko, että pilotit laiminlyövät sääntöjä samaan malliin kuin autoilijat rikkovat esim. matkapuhelimen käyttösäännöstöä ajon aikana? Kommunikaatio lennonjohdon kanssa on tietysti hyvin virhealtista. Lisäksi joitain standardisäännösten puuttumisia on aiheuttanut onnettomuuksia, jopa kahden koneen törmäämiseen ilmassa. Tätä voisi verrata esimerkiksi siihen, että ajelee briteissä oikeanpuoleisen liikenteen mukaan. On ihme, jos ei rytise.
En aio kuitenkaan kinastella aiheesta. Siitä vain testaamaan onnea vaikka intialaisen junamatkustamisen kanssa. "Juurihan siellä pari kertaa rysähti" niin kaiken tuon hienon todennäköisyyslaskennan tulkinnan mukaan nyt on "taattu muutama onnettomuudeton vuosi", vai mitä?
En tiedä ymmärsitkö kommenttini oikein. Itse en ainakaan oikein ymmärtänyt mitä yritit omassasi viestittää.
Minun kommenttini ydinsanoma oli se, että lentämisen tilastollinen turvallisuus muihin matkustusvälineisiin verrattuna perustuu vain siihen, että lentämällä lennetään niin pitkiä matkoja ja turvallisuus lasketaan onnettomuuksina kilometriä kohden.
Jos tilastollinen onnettomuusriski laskettaisiin matkaa kohden, olisi omalla autolla ajaminen turvallisempaaa kuin lentäminen. Toisin sanoen, kipaistessasi kerran omalla autollasi lähimarketissa on turvallisempaa kuin lentää lentokoneella yhden kerran Austraaliaan. Koska kuitenkin teet vuosittain ehkä tuhat automatkaa, niin sitä kautta on todennäköisempää, että joudut autolla onnettomuuteen kuin lentämällä, vaikka ajokilometrit vastaisivatkin kaikkia vuoden aikana lentämiäsi kilometrejä.
Matkustaja- ja rahtiliikenteessä asiat ovat sananmukaisesti kapteenin hallussa, koska hänellä on vastuu ja ammattitaito. Herralla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Vaikka ihmistä ei ole luotu lentämään, niin lentokone on.
Vaikka matkustajana olisikin tunne, ettei voi asioihin vaikuttaa, niin on syytä muistaa, että konetta hallitsevat ihmiset joilla on tuhansien tuntien kokemus, sekä vaativa koulutus.
Ai VR:n hinnoittelu on rajua? Käyhän tekemässä pikku junamatka Englannissa, siellä hinnat olivat vielä ainakin 1990-luvulla kaksinkertaiset suomalaisiin nähden. Sen jälkeen VR:n liput tuntuivat halvoilta.
Kaikki lentomatkustajat pääsevät taivaaseen.
Johtuuko se siitä että terroristit, silloin joskus kaappasi koneen ja lensi taloa päin? :D
Hätälaskuista viis, mutta teen vappuna mahalaskun Berliiniin. Matka ostettiin E-bookersin kautta netistä Nordean luottokortilla, kaikki onnistui mutta matkan vahvistamisilmoitusta ei tullut. Parempi osapuoleni otti yhteyttä ja E-bookersistä väitettiin, että matkaa ei voi maksaa Nordean luotolla. Seuraavaksi matka maksettiin suoraan tililtä. Lopputuloksena matka on maksettu kahteen otteeseen ja liikaa maksettuja rahoja on odotettava viikko. Äly älä jätä!
Näyttäisi olevan oikea maanvaiva nuo nordean kortit. Ebookers on itselläni kyllä tominut hyvin. Viimeksi tänään varasin hotellin.
Hyvää lomaa, kun pääset perille!
Ajattelin tehdä vastaavan blogin jo eilen, mutta ehdit ensin! :) Joo, lehtiotsikot huutavat, kuinka yön yli Samaran kentällä viettäneet pääsivät vihdoinkin Suomeen. Huhhuh, kyllä nyt kannattaa vähintään järjestää kriisiapua, tai ainakin presidentin olisi pitänyt olla kentällä vastassa! Mitä tällaiset otsikot kertovat? Ainakin sen, että ihmisillä on kaikki todellakin hyvin, kun voivat valittaa pienestä myöhästymisestä ja että siitä revitään lehtiotsikoita monta päivää! Ja kuinka kädettömiä tällaiset maailmanmatkaajat ovat, jos eivät saa hankittua itselleen syötävää ja juotavaa, vaikkei joku ole heille sitä käteen tuomassa? En ole käynyt Samaran kentällä, mutta luulisi sielläkin jotain kahviloita tai kioskeja olevan. Sitä paitsi, heille oli tarjottu ruokaa, mutta kun se oli jotain "ihmeellistä venäläistä lihamössöä"! Ja teetäkin oli tarjottu. Ai niin, ei ollut lihapullia ja perunamuusia saatavilla. Nyt on koko loma pilalla!
Joku sanoi, että kioskissa oli vain muutama pullo limppaa ja neljä rullaa mentosta. Jotenkin epäilen, että kukaan pyhäpäivänä pelkästään noilla tarvikkeilla jaksaisi päivystää hälaskeutuvia koneita :D
Vai olisiko tilanne se,että lentäminen,ihmispaljous ja varsinkin sana:"hätälasku"(Unohtamatta loman päättymistä) on aiheuttanut stressiä matkalaisille. Tästä lööppilehdet on sitten repineet valtaisia "uutisia",koska pelkkä onnistunut ylimääräinen välilasku ei uutiskynnystä ylitä.
toivotaan?
Niin hieno kirjoitus :)
Asiaa!
Tämä on taas yksi valituksen aihe jota minä en yksinkertaisesti ymmärrä. Entä jos koneessa olisi äänestetty? Kapteenin ääni kaiuttimista: "Arvoisat matkustajat, koneessamme on ilmennyt tekninen vika jonka vuoksi emme todennäköisesti pääse perille Helsinkiin. Näyttäisi siltä että ainoa lentokenttä jonne pääsemme on Samara Venäjällä. Kaupungin hotellit ovat täynnä ja olen saanut tietää että joutuisimme odottamaan toista konetta tai tämän korjausta huomiseen, joten joutuisitte yöpymään lentokentällä jonka ravintoloiden tasosta, hinnoista tai varastojen laajuudesta meillä ei ole tietoa.
Nyt äänestetään: Ne jotka haluavat kokeilla pääsemmekö hengissä Helsinkiin laittavat paperille sanan "Helsinki". Ne jotka mieluummin pysyvät varmuudella hengissa kirjoittavat "Samara". Jatkamme äänestystuloksen selvittyä kohti enemmistön valitsemaa lentokenttää."
Kummallekohan kentälle kone olisi tällaisen äänestyksen jälkeen suunnannut? Aloittavatko nämä ihmiset korvaushakemuksensa sanoilla "Vaadin korvausta siitä ettette riskeerannut henkeäni vaan teitte kaiken voitavanne etten joutuisi teknisen vian aiheuttamaan onnettomuuteen"?
Olemme varmaankin tottuneet liian hyväämn, kun pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat joillekin näin suurilta. Tilanne olisi voinut olla paljonkin pahempi, joten olisivat vain kiitollisia että selvisivät ehjin nahoin.
Mietin itse aivan samaa. Taisi matkustajilla olla kurja loma kun mieluummin olisivat antaneet koneen tippua maahan kuin joutua syömään kurjaa ruokaa. Taitaa Suomessa olla asiat liian hyvin kun tällaisista asioista pitää valittaa.
Tää täytyy vielä laittaa :D
Tuleva kansallinen klassikko, luulen mä. :) Kielen vuoksi jää suuri yleisö saavuttamatta. Jälkimmäistä tilannetta joutuu selvittämään, jolloin ideakin vesittyy. Tai siis mehustuu ja keksiytyy.
Joku Kottarainen valitti, että hänen lääkkeensä on ruumassa.Ei kukaan laita lääkkeitään ruumaan,jos niitä tarvitsee säännöllisesti, vaan käsimatkatavaroihin.Itse veikkaan,että nicorettet menneet sinne.
Kohussa matkustajien kommentteja säätää median ote - hakee lööppejä ja myyntilukuja joten...
Ihmiset viellä kutsuvata ulkomaan matkoja seikkailuiksi. Vaikein asia reisuun lähdösä matkakohteen ja hotellin valinta kotitietokoneen ääressä. Sen jälkeen ojennetaan vain toinen käsi maksua varten ja toinen vaatimaan palvelua. Itse olen lädössä kuukauden päästä reissuun Istanbul- Ateena välille. Vaikka kaiken melkein voi suunitella etukäteen kotona, niin kokemus sanoo ettei ilman muiden hyvän tahtosuutta selviä matkasta. Saati kymmenen tunnin odotuksesta välilaskukentällä keskellä yötä, jotta saa säästettyä muutaman kympin.Jokainen vastuulinen henkilö on tehnyt varmasti parhaansa jotta matkustaajat olsivat selvinneet koettelumuksesta helpolla. Varmasti henkilökunta olisi itsekkin halunnut päästä suomeen lepäämään, kuin laskeutua Samaraan.
Toisaalta kyllä kiinnostaisi tietää, miten hyvin yleisesti ottaen lentokentät ovat varautuneet tällaisiin poikkeustilanteisiin.
Tarvitseeko niiden edes?
Lentäjiä kyllä opastetaan lähinnä olevalle sopivan mittaiselle kentälle, mutta ongelmahan on se, että aina ei löydä sieltä kyseiselle konetyyppiin varaosia.
Isoilla kansainvälisillä kentillä on varmaan jonkinlainen varaus onnettomuuksia varten, mutta ei kaikki kentät millään pysty sellaista ylläpitämään. Tuolla Saramanin kentälläkään tuskin ihan hirveenä oli liikennettä kun oli ilta ja venäläisten jouluaatto.
Härkönen vastasikin jo. Lisätään nyt vielä, ettei lähin lentokenttä ole aina matkustajalentoliikenteelle orientoitunut kenttä. Matkustajaliikenteen lentokentillä on toki päivystys ja kalustus, kuten ambulanssia ja paloautoa.
Sen sijaan tuntuisi hölmöltä, että jollain hiljaisemmalla alueella pälyltäisiin sotisovassa 100-henkisen henkilökunnan kanssa paloautojen ohjaamossa valmiina, jos sieltä nyt joku kone sattuisi paikalle kaartamaan. Tuossakin tullut ilmi, että kyseessä oli paikallinen pyhäpäivä. Ja ilmeisen selväksi käynyt se, ettei siellä suurta liikennettä tuolloin ollut.
Pilottien ohjeistuksessa lähin kenttä pyritään valitsemaan, koska on lähes aina turvallisempaa laskeutua kiitoradalle kuin pöpelikköön, jonne ei välttämättä pääse kuin helikoptereilla apuun ja hätiin. Kiitoradat voivat kaiken järjen mukaan olla myös kuin luistinratoja, eikä niiden kunnossapitovelvoitteesta (hiljaisten kenttien kohdalla) minulla ole tarkkaa tietoa. Tällainen puute tai vaara kyllä varmasti tulee ilmi lennonjohdon kanssa keskusteltaessa.
Härkösen kirjoituksessa oli havaittavissa pientä ironiaa. :D
Tämä typerä naamakuvapolitiikka on nyt siis kumottu, koska kahvikupit naisilla ja lierihatut ja takinkaulukset miehillä käyvät?
Yön pikkutunteina kirjoittelin, kun en jaksanut enää lukea noita valituksia. On muuten lähtenyt tää juttu vähän käsistä. Tällä hetkellä lähes 8500 jakoa Facebookissa ja nyt päästiin jo karuselliinkin. Mähän voitan jo suosiolla Pekankin, joka just leuhki että yhtä hänen juttuaan on jaettu yli 6000 kertaa :D
Tähän linkkiin viitaten;
https://fbcdn-sphotos-g-a.akamaihd.net/hphotos-ak-...
Olin tuossa kyseisessä maassa pari vuotta sitten ja eräällä vuorella kylpylässä päivävisiitillä.
Sanoin paikalliselle, että eiköhän mennä tuonne ylemmäksi vuorelle katsomaan miltä siellä näyttää.
Tämä paikallinen sanoi minulle, "en minä sinua sinne voi viedä. Liian riskaaabelia." Minä ihmettelin miksi. Sanoi vain että "siellä on niitä muslimeja."
Katsoin sitten ympärilleni ja huomasin että 200 kylpylävieraan joukosta minä olin ainut ns. "valkoinen" länsimaalainen.
Eli tätä kidnappaus -businesta edelleenkin ilmeisesti harjoitetaan siellä.
Abu Sayyaf ryhmä on edelleen aktiivinen varsinkin Jolon seudulla ja kuuluu jenkkien terroristeiksi luokiteltuun ryhmään. Vaarallisempaa taitaa kuitenkin kidnappausten pelossa matkustaa etelä-amerikkaan.
Mahtavuutta!!! Kaikki matkanjárjestáját, jotka eivát ole ihan niin satavarmoja siitá, ettá matkailijat ovat kohteessa tyytyváisiá, alkavat jo MENOmatkalla tehdá vastaavia "pakkolaskuja".
Sitá parempi mitá pienempi ja kuumemepi/kylmempi kenttá ja ilman minkáánlaisia oheispalveluja. Alkaa meinaan pakettimatkalainenkin olla ihan tyytyváinen loppuloman 3-tähden majoitukseensa, johon ei edes aamupala kuulu. Ja tuuletinkin on luksusta, kun ei nyt pihiydessá tullut sitá ilmastointia otettua...
MIelestäni yksi asia tekstistäsi puuttui: Kaikki mainitsemasi palvelut pitää tietenkin saada suomenkielellä!
Tämä oli niin luonnollinen seikka, että unohtui kokonaan mainita!
Johan pomppasi. Se on annettava ruotsiksi niin että kenenkään ei tarvitse sitä erikseen edes pyytää. Ja on nimenomaan varmistettava, että suomeksi ei kerrota mitään ennen kuin ruotsiksi. Tarvittaessa on puhuttava yhtaikaa kahta kieltä tai sitten on ruotsi puhuttava ensiksi. Ahvenanmaalaisten läsnä ollessa ei saa toimia suomeksi lainkaan, ei edes henkilökunta keskenään.
Siis Venäjällähän saa rahalla vaikka tanssivan karhun ja panssarivaunun, on se kumma ettei muutama suomalainen osaa ostaa ruokaa siellä? Tais olla Kansan Uutisten lukijamatka....
SAS:n lennolla joskus 30 vuotta sitten oli pommiuhka. Meidät vietiin Arlandaan jouluaattona tai aatonaattona. Kaikki oli kiinni. Eräs tunnettu ikonikauppias pyysi siivoojatytön paikalle ja sanoi, että ravintolat avataan ja kaikille suomalaisille tarjotaan mitä haluavat hänen laskuunsa. Ja niin tapahtui. Oli enemmän kuin viisi leipää ja kaksi kalaa.
Täytyypi tähän vielä kommentoida kahden vuoden takainen tapaus Islannissa. Tupla-tripla vuoroja paiskittiin 500 huoneisessa hotellissa kahden viikon ajan. Silloin tuli todella nähtyä ja kuultua TODELLISIA valituksen aiheita. Tämä lööppi vetäisi jalat alta! Miten ihmiset kehtaa moisesta pillastua ja valittaa!?
Kaikesta jaksetaan valittaa. Näin se vain menee.. Ymmärtääkseni tuonne laskeuduttiin noin klo 18 aikoihin ja ruokaa (jos sitä ruuaksi voi sanoa) saatiin vasta klo 3 yöllä. Jouduttiin siis odottamaan jopa 9 tuntia. Huh huh mikä nälkä siinä varmaan tuli. Melkein kuin lounaan missaisi joskus töissä.
Älähän nyt, siinä kuluu ihan eri lailla kaloreita, kun joutuu sillä lentokoneen kidutuspenkillä puutumaan kuin vaikkapa kymmenien kilogrammojen taakkoja siirrellä muutaman hassun tunnin (ja taukojen sävyttämän!) ajan. Liikuntamahdollisuuskin on evätty.
Mutta otetaan asiaan myös se toinen puoli. Hyvin pienille lapsille on varmasti vaikea selvittää, miksi voi tulla nälkä, eikä asialle juuri nyt voi tehdä juuri mitään. Siihenkin on kyllä aivan varmasti tulossa muutos jossain vaiheessa.
http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-1288530512889...
Katso kohta 00:58
Lapsen suustaa kun kysytään miten meni?
"Mä voin sanoo......., ihan hyvin"
Johon Äiti:
No kyl siinä oli mutkii matkassa....
Ilmeisesti me opimme valittamaan vasta lapsuusajan jälkeen :D
Venäjältä oli ruoka loppu kun se Depardieu oli syönyt kaikki villisiat.
Ohraa riittänee pirtelöksi. https://www.youtube.com/watch?v=_Bg0BlyK4fw
99,9% onnettomuuksista ei tapahdu lentäen. Suurin osa tapahtuu autoillessa.
Niin ja 99,99% kaikista matkoista ei tehdä lentäen, vaan autolla, fillarilla, junalla, laivalla, t.m.s.
Sinäkin teet vuodessa varmaan tuhat matkaa (muutama päivässä), mutta niistä ehkä vain yhden lentäen.
Kuten ylempänä tilastoturvallisuutta analysoin, lentäminen ei ole turvallisempaa kuin autoilu Suomessa, jos onnettomuusriski lasketaan per tehty matka eikä per tehty kilometri.
100% onnettomuuksista tapahtuu.
Jep. Lentomatkailun ABC. Olisi tältä saralta satoja tarinoita, mutta tyydytään yhteen. Se sama maa, mutta hiukka pohjoisempana. Matkailua Siperiassa juuri Neuvostoliiton hajottua.
Matkailin Jamalin niemimaalla, jossa silloin oli keskilämpötila ihanteelliset -45C. Joskus jopa -50. Sopiva suomalaiselle, varsinkin kun tuuli vihmoi aina noin 15-20m./s. Rantakelit. Meno sujui ongelmitta lievästi kännissä. Jamaliin ei pääse suoraan lentokoneella, vaan loppumatka mennään kylään ja lähdetään helikopterilla. Helikopterissa ei ole koskaan tarjoilua, mutta hyvät kuulosuojaimet.
Lähdimme kotimatkalle aamulla pimeässä ja helikopteri oli ollut lämmityksessä ulkona tuiskussa. Se kaivettiin tehokkaasti ulos hangesta ruiskuttamalla voimalan lämmintä höyryä sen päälle. Ja eikun sisään. Kuulokkeet päähän ja remelillä kiinni jakkaraan. Koneet kävivät jo tuossa neuvostoajan ihmelaitteessa, mitä nyt hieman sisääntunkeva pakokaasu häiritsi kaveriani ja minua. Pilotit näkyivät hyvin peräistuimille saakka. Ropelit kiihdyttivät kierroksia ja noustiin ilmaan noin 3-5 metriä, kun tultiin alas kuin putoamalla. Onneksi oli hyvä ja pehmeä jakkara alla, mutta persuus kipeytyi heti.
Vaihdettiin toiseen samanlaiseen, kunhan saivat sen hangesta kaivettua. Me odotimme parakissa ja saimme aamiaiseksi vodkaa ja kuivattua poronlihaa. Kännissä (taas) mentiin kopteriin ja sen lento läheiselle lentoasemalle onnistui häiriöttä. Lentokone Moskovaan oli jo paikalla ja lensimme suoraan sen viereen. Kamat ystävällisille tovereille ja eikun koneeseen. Semmoinen tyypillinen 150 matkustajan kone, jossa ei kaikissa penkeissä ole turvavyötä eikä penkkiä saa pystyyn, mutta who cares. Istumaan ja heti ystävällinen lentoemäntä (ikä arviolta 60v.+) kysymään mitä saisi olla. Hän esitelmöi, että tarjolla on leipää, juustoa ja vodkaa. Otetaan kaikkea, kiitos ja niin runsaasti kuin saatte tuotua kerralla kahdelle.
Lento ei lähtenyt liikkeelle mitenkään. Istuttiin koneessa, mutta saimme kuulla, että lentäjä ei ole ilmoittautunut vuorolleen. Oltiin hakemassa jostakin pilotteja ja löytyihän sellainen. Tosin, toinen heistä kompastui kiivetessään portaita ja löi pääänsä metalliseen portaaseen. Pilotti kampesi puikoihin, kun hänen otsaansa tullut mahtava poikittainen ventti oli paikattu. Tilasimme lisää vodkaa. Leipä ja juusto oli myös hyvää, joten niitäkin lisää. Niin vaan lennettiin Moskovaan Antonovilla ja tupakat kärysi kaikilla muilla, paitsi meillä. Ilma oli suorastaan sakeana, kun siten laskeuduimme Moskovaan. Tasainen ja täsmällinen lasku, vaikka eräs toveri väitti, että pilotti on päissään.
Vaihdoimme kenttää ja sinisille siiville, kohti Helsinki-Vantaata. Siistiä ja tylyä käytöstä. Ei puhettakaan, että kiitoradalla orastavaan krapulaan saisi mitään. Lensimme hetken kun tuli ilmoitus, että joudumme palaamaan varmistamaan jonkin teknisen seikan. Taas olimme Serementievon kentällä ja arvio lähdöstä olisi 6 tuntia tai jotain. Soitto hallitukselle, että onko kassassa rahaa, olisi halpoja lippuja Lufthansan koneeseen. Sinne ja kas kummaa, meidät ohjattiin bisnekseen.
Omat näytepullot ja eväät valmiina ja tarjoilu lisäksi. Ja maassa jo.
Loppu oli yhtä juhlaa ja kotiin päästyämme huomasimme olevamme ylipukeutuneita. Vantaalla oli lähes +25C lämmintä me kuin Siperiasta tulleita Eskimoita. Vaihdettiin kevyempiin, kun saatiin yhteinen laukku.
Taksilla keskustaan ja ravintolaan, jossa ensimmäinen ja erittäin tyylikkäästi pukeutunut nainen totesi kaverilleen, hyi hitto kaks ryssää tuli tänne haiseen. He vaihtoivat kauemmas meistä. Molempien puolisot tuli myös paikalle ja eikös toinen todennut, että minä haisen hapankaalille ja mahorkalle.
Ihan totta? Mistähän me tultiin. Yrittäkääs daamit tajuta, että meille maksettiin siitä, että hankittiin tämä haju itseemme, jota emme itse edes haista. Saatamme viedä teidät jonnekin lämpimäänkin, mutta sitä ennen pitää palata Jamalille vielä monta kertaa. Näin tapahtui. Muutimme sen jälkeen Espanjaan helpompiin hommiin ja läpimämpiin olosuhteisiin.
Mitä turhia valittamaan. Jos tarjoilu pelaa ja eteenpäin mennään ja nousu/laskeutuminen suoritetaan pienmmässä kuin 90 asteen kulmassa, niin kaikki hyvin.
Iltapäivälehtien mukaan kentällä palatessa uhoa "tämä ei jää tähän, loma pilalla ja vähintään 50 % korvaukset". Siis voiko loma olla takautuvasti pilalla?
Nämä itseään kansainvälisinä ja globaaleina reissaajina pitävät ihmiset eivät näytä kestävän yhtään vastoinkäymistä. Force majeur on force majeur, kannattaisi lukea ne ehdot ennenkuin klikkaa ok. Tottakai ketä tahansa ottaisi päähän ja raskaasti tuo tilanne, mutta matkustaessa nyt tapahtuu epämiellyttäviäkin asioita. Ei mikään tässä maailmassa ole varmaa. Pakko vaan sietää. Se, että lähdetään toiselle puolelle maailmaa eikä älytä laittaa vakilääkkeitä käsipakaasiin eikä ottaa vauvalle tarpeeksi ruokaa yllättävien tilanteiden varalle, ei todellakaan ole kovin "globaalia".
Jos Finnmatkojen informointi on ollut ala-arvoista, siitä onkin syytä valittaa. Nuo muut valitukset tuntuvat hyvinvointivaltion asiakkaiden tumpeloinnilta.
Noiden olisi pitänyt ottaa mallia Uruguayn ilmavoimien lennosta numero 571.
Eräs saksalainen asiakas sanoi, että tyypillinen lomamme suuntautuu lämpimään seuraavan kaavan mukaan.
Pidetään matkapäiväkirjaa jo siitä kun matka on tilattu. Erityisen tarkasti hän aloittaa muistiinpanot sanelukoneeseen lentoasemalla, jossa raportoidaan turvatarkasstuksesta läpimenosta lähtien kaikki mahdollinen.
Kellonajat ovat tietenkin tarkkoja. Jos kone on myöhässä minuutinkin, se luonnollisesti mainitaan matkan loppuraporttia tehdessä.
Matka lentokoneella huomioidaan ja lentoemäntien / stuerttien käytös tietenkin. Valokuvaaminen on myös olennainen osa jo tässä vaiheessa.
Perillä tietenkin otetaan aikaa miten laukut saapuvat aulaan ja kuinka kuljetus hotellille sekä sisäänkirjautuminen suoritetaan. Tässäkin kello on tärkeässä osassa.
Hotellihuone kuvataan ja erityisesti kaikki mitä on rikki tai missä saattaisi olla pölyä. Heti alkuun havainnoidaan myös mahdollinen meteli ja vastaako huoneet/huone matkanjärjestäjän lupaamaa tasoa.
Sitten lomaillaan normaalisti kaksi viikkoa ja ehkä hiukan pidempään. Viimeiset kaksi päivää käytetään loppuraportin eli valituksen tekoon, mutta sitä ei jätetä vielä, sillä pitäähän kotiinkin päästä.
Kotona sitten raportti ja korvausvaatimukset lähetetään matkanjärjestäjälle. Näin saavutetaan usein se, että saadaan rahaa takasin tai parhaassa tapauksessa jopa uusi matka parempaan hotelliin.
Tätä on jatkunut jo 20 vuotta ja vain muutaman kerran on käynyt niin, että mitään korvausta ei ole suostuttu maksamaan.
Hän sanoi monen ystävänsäkin harrastavan tätä ja siitä seuranneen sen, että matkojen taso on noussut ja pian ei ole mitään valitettavaa. Varjopuoliakin on ollut. Saksan suurin matkatoimisto kieltäytyi varaamasta heille minkäänlaista matkaa toistaiseksi. Se on melko rajoittava tekijä.
Saapa nähdä pääseekö tuo mihinkään enää.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 70 kommenttia